Millainen olisi ruokavaliosi, jos asuisit yksin?

Mies on opetellut tekemään ruokia, mitkä kelpaa minullekin. Nyt on kaikki hyvin:-)

Terveellistä kasvisruokaa niinkuin nytkin. Tosin ei aivan yhtä herkullista, koska mies on huippukokki ja minä pikemminkin semmoinen keskitasoinen.

Itse tekisin sunnuntaina jonkun pataruoan, jota söisin arkipäivät. Viettäisin mahd. vähän aikaa keittiössä

Samanlailla syön nyt, kuin silloin, kun lapseni vielä asui kotona. 

Hänkin oli kaikkiruokainen ja avoin kokeiluille

Kokoaisin ruuan usemmin rahkasta/ jogurtista/ marjoista/ hedelmistä yms. tuotteista, jotka on terveellisiä, mutta niitä ei tarvitse kokota. Tämän lisäksi varmaan söisin useammin kalaa sekä vegaanisia ruokia. Suosisin mys keittoja ja laatikoita, joita voisi syödä useamman päivän putkeen. 

Eli yksinkertaisemmin - söisin terveellisemmin, mutta samalla vähentäisin kokkaamiseen käytettävää aikaa. 

No sillon kun asuin yksin niin en tehnyt mitään oikeaa kotiruokaa arkisin.

Sillon söin aika paljon nuudeleita sekä silakkapihvejä, broileripyöryköitä sun muuta helposti pannulla käytettävää ja lisukkeena siihen raejuustoa ja kurkkua. Tuli myös monesti herkuteltua sipseillä tämän jälkeen.

Ennen lapsia tein aina paljon töitä, jolloin sain töissä yhden lämpimän aterian ja kotona söin lähinnä ruisleipää ja hedelmiä. Joskus saatoin ostaa valmissalaatin kaupasta.

Nykyään kun on lapsia, niin heille valmistan yhden lämpimän aterian päivässä, jota syön itsekin tai en. Lisäksi sitten syödään pääasiassa edelleen ruisleipää ja hedelmiä. Lapset saavat jogurttiakin. 

Kokkailu ei ole koskaan ollut minua varten.

Samanlainen kuin nyt. Meillä kaikki osaavat tarvittaessa kokata itselleen paremmin maistuvaa ruokaa jos tarjottu ruoka ei kiinnosta.

Yksinkertainen, helppotekoinen ja käsittelemätön kasvisruoka ja sushi/japanilainen ruoka. Sellaista syömme nytkin aika paljon, mutta mies haluaa myös liharuokia välillä. Punaista lihaa en juurikaan syö, ystäväni kuoli noin vuosi sitten suolistosyöpään, minkä riskitekijä punainen liha on. Itse en ole paljon lihaa syönyt ikinä (aiemmin olin kasvissyöjä, en siis syönyt kalaakaan), mutta miehen kannalta olisi tärkeä jatkossa vältellä punaista lihaa tarkemmin.

Sillä mitä suuhunsa pistää on iso merkitys terveydelle.

Sipsejä, karkkia, suklaata ja limua.

Varmaan tulisi tilattua paljon useammin ruokaa kotiin, kun yhdelle se olisi niin paljon halvempaa kuin neljälle. Toisaalta alkoholia ei varmaan huvittaisi juoda yksin. Ehkä pastaa ja muuta viljapohjaista ruokaa kuluisi enemmän ja kasviksia vähän vähemmän. Muuten pysyisi varmaan aika samoissa.

Tämä keskustelu olikin hyvä muistutus itselle.

Ennen eroa haaveilin, että jos olisin yksin, tekisin pelkästään ravitsevaa kasvisruokaa vähän kalliimmista ja erikoisemmista kasviksista, söisin paljon pähkinöitä ja marjoja, paljon terveellisemmin ja laadukkaammin jne jne. Lähtötilanne siis oli se, että mies lihansyöjä, ja hänellä lapsia, jotka vierastivat monia uusia makuja/kasvisruokia. Hyvin meiltä kompromissit hoituivat, ei siinä, ja lapsetkin vähän kerrallaan tottuivat moniin uusiin makuihin, mutta joskus haaveilin täydestä vapaudesta ruuanlaiton suhteen.

Ja miten kävikään. Nyt kun asustan yksin, syön lähinnä kaurapuuroa, makaronia, soijarouheeseen tehtyä tomaattikastiketta, "lasten" kasvissosekeittoja (eli vain kevyesti maustettuja peruna-/bataattipohjaisia) jne..

Hups. Pitää ehkä ryhdistäytyä.

Asun yksin ja syön miten sattuu. Syömisestä on tullut vastenmielistä. Ruokahaluni on olematon ja ruoanlaitto vastenmielistä. Yritän syödä terveellisesti, mutta joskus lipsun siitä. Teen viikossa 1-2 ruokaa ja syön niitä monta päivää. Joskus ostan mikroaterioita, että saa edes jotain ruokaa. Jäin työttömäksi ja se on pahentanut tilannetta entisestään. Töissä ollessa jaksoin panostaa terveellisiin eväisiin. Sunnuntaina meillä on perhepäivällinen vanhempieni luona. Se on viikon ainoa päivä, jolloin nautin syömisestä. 

Silloin kun asuin yksin, ruokavalioni oli tosi joustamaton. Söin samaa tiettyä aamupalaa joka aamu, joka ilta samaa tiettyä iltapalaa, lämpimät ruuat makaroni-jauhelihapainotteisia ja muutenkin samoja arkisia ruokia. Herkkuja en ostellut kotiin.

Parisuhteessa oon päässyt testaileen uusia ruokia ja aamu- ja iltapaloissa on vaihtelua. Ja herkkuja tulee syötyä enemmän..

Syön pääasiassa Mummon muusia.

Arkivapailla (keskeytymätön vuorotyö) syön lounaspaikoissa kotiruokaa seisovasta pöydästä. 8-10e kun se maksaa niin ei viitsi hirveesti kokkolailla.

Samalla lailla kuin nyt parisuhteessakin, ehkä enemmän tuoreita kasviksia. Mä oon kasvissyöjä ja poikaystävä sekasyöjä, ehkä noin puolet ajasta syödään samaa ruokaa ja puolet ajasta molemmat tekee omansa kun toinen haluaa lihaa (yleensä silloinkin ruuan "pohja" on sama, esim. makaronilaatikot eri täytteillä molemmille).

Mä en syö kovin paljon, enkä ole muutenkaan kovin kiinnostunut ruuanlaitosta. Luultavasti eläisin monet päivät syömällä jotain voileipää tms. Eli on hyvä, että on syömäri perheessä, tulee kerran päivässä syötyä oikea ateria.

Pari vuotta yksin. Ei ole muuttunut yhtään, joka päivä oikea arkiruoka. Lihaa, kalaa, perunoita... Kesällä kasvatan salaatit. Makaroonit jää pussiin yleensä. Yhdessä ollessa toimin yleensä kokkina joten reseptitkin löytyvät päästä.

(Siis olen heteromies)

Vierailija kirjoitti:

Mä en syö kovin paljon, enkä ole muutenkaan kovin kiinnostunut ruuanlaitosta. Luultavasti eläisin monet päivät syömällä jotain voileipää tms. Eli on hyvä, että on syömäri perheessä, tulee kerran päivässä syötyä oikea ateria.

Olen huomannut saman, kun mies tekee matkatöitä eli syöminen helposti jää, koska itselle ei oikein viitsi ruveta ruokaa laittamaan. Olen kyllä ruuanlaitosta kiinnostunut, mutta ruokaa ei ole järkevää tehdä itselle hävikin takia, vaan syö sitten jotain pientä vain, raejuusto esimerkiksi on vakio, pitää hyvin nälkää.