Missä vaiheessa somestalkkaaminen menee liian pitkälle? Paljonko sinusta saa selville Google-haulla?
Kaikkihan tätä tekevät, että etsitään esimerkiksi ihastuksen someprofiilit. Kaikki mitä Google-haulla löytyy. Mutta mikä ylittää hyvän maun rajat? Puhun nyt siis ihan sellaisesta uteliaisuudesta, ei mistään ahdistelusta tai muustakaan rikoksen tunnusmerkit täyttävästä toiminnasta.
Oma nimeni on melko yleinen, eikä minusta itsestäni löydy juurikaan tietoa netistä. Mutta kun minun nimelläni hakee Googlesta, löytää esimerkiksi eri alojen toiminimiyrittäjiä, joiden osoitetiedot ja puhelinnumerot näyttävät olevan vapaata riistaa. Ilmeisesti myös toiminimiyrittäjien vuositulot on mahdollista selvittää hyvinkin helposti? Minua ahdistaisi, jos minusta olisi noin paljon tietoa löydettävissä netissä.
Kommentit (54)
Yhden ainoan asian jolla ei ole (enää) mitään merkitystä.
Googlesta saa selville ihmisestä juuri niin paljon, kuin hän itsestään nettiin tietoja syöttänyt.
Oma valinta miten paljon haluaa julkisesti itseään esitellä eri areenoilla, kuten facessa, instassa jne.
Yritykset ovat yleensä kattavasti netissä, ja pitääkin olla, se on ainoa siihen, että ihmiset löytävät hakemansa palvelut. Myös useat yritykset esittelevät hlökuntansa netissä, eli näytetään esim. kiinteistövälittäjan kuva ja yhteystiedot.
Jotkut ammattit vaan ovat julkisia.
Jokainen voi sitten itse pitää yksityiselämänsä niin salaisena kuin haluaa.
Ainoa tieto minkä löytää on entisen toiminimen tiedot. Ei ole ollut käytössä melkein 10 vuoteen. Muuta ei näytä löytyvän.
Minusta ei löydy juuri mitään. Jotain mainintoja koulujen vuosikertomuksissa tms. ja parissa kuvassa vilahdan, eikä minua niistäkään varmaan edes tunnista. En anna netissä koskaan itsestäni enempää tietoja kuin on välttämätöntä, enkä yleensä halua esiintyä kuvissa, joten ei sellaisia ole paljoa julkaistu. Olen kieltänyt myös tuttuja julkaisemasta kuvia ja videoita, joissa naamani näkyy. Miksi kenenkään tarvitsisi minun olemassolostani tietää?
Ei löydy mitään, koska ei ole someprofiilia eikä merkittävää asemaa työpaikalla.
Mulle saa soittaa. Kerron kyllä jos ei ole hyvä hetki. Usein ei ole.
Ei ole olemassa toista saman nimistä joten pari osumaa tulee.
Hesarin artikkeli valokuvineen, erittäin epäedustava kuva lapsen kanssa valvotun yön jälkeen.
Nimeni nousee esiin erään yhdistyksen hallituksen pöytäkirjasta.
Näiden näkyvyyteen en voi itse vaikuttaa.
Työpuhelinnumero myös löytyy.
Ei löydy juuri mitään. Yliopistoon liittyviä juttuja, vanha työpaikka selviää yhdeltä sivulta, siinäpä se.
Missä vaiheessa se somestalkkaaminen menee liian pitkälle?
Mä pelkäsin kerran vahingossa tykänneeni yhden vanhan seurustelukumppanin eksän kuvasta somessa, koska tämä muutti pian profiilinsa yksityiseksi. Mutta ilmeisesti siinä somessa oli jokin bugi, koska minustakin näkyi ilmeisesti sellaisia kuvia ei-kavereille, jotka olivat taatusti vain kavereille näkyvissä.
Fonectasta löytyy mun puhelinnumero ja äitin osoite, koska liittymä on äitin nimissä. Vaihdan senkin salaiseksi sitten kun alan itse maksaa puhelinlaskuni.
Eräällä näyttelijällä on sama nimi joten googlaamalla löytyy vain hän eikä mitään minusta.
Kun minulla oli toiminimi, kaikenlaiset luettelosivustot lisäsivät tietoni omille sivuilleen. Kysymättä. Ei niitä sieltä pois saa. Toiminimeni lopetti jo kymmenen vuotta sitten, mutta löytyy yhä noilta sivuilta entisen kotiosoitteeni kera.
Ei löydy oikeestaan mitään.
Tietoinen valinta.
Minä olen ainoa nimiseni Suomessa (tai missään muuallakaan), ja googlaamalla löytyy paljonkin tietoa minusta, varsinkin työasioissa, mutta myös harrastuksiin ja sometoimintaan liittyen. Se ei ole ainakaan toistaiseksi tuonut ketään ei-toivottua henkilöä kolkuttelemaan fyysisille tai digitaalisille ovilleni. Meistä jää koko ajan kaikenlaisia digitaalisia jälkiä (puhelin!), joten en nyt kauheasti jaksa huolestua siitä, jos joku tuttu nyt minua ikävystyneenä googlailee.
Tiedän tyypin joka oli tinderissä omalla nimellään ja kuvalla. Ei Siis sukunimeä, eikä nyt niin harvinainen nimi ikäluokassaan. Eniveis, tyypillä oli julkinen ammatti, fb-profiilissa paljon tietoa eikä yhteydenotto lukittu. Jopa sen kotiosoite ja puh nro löyty yhdellä googlauksella.
Närkästyi sitten ”stalkkaajista”. Mulla on kuvantunnistus pois fbssä, duunia ei linkedinissä ulkopuolisille, ig priva, fb:ssä ei syntymäpäivää julkisena, salainen puh nro, ennen oli salainen rekkarikin. Nimellä googlaamalla voi löytää mun työhön liittyvää, taitava löytää työnumeron.
Stalkkaajia tosi vähän, mutta ennen kun oli naamatunnistus tuli enemmän (tinderin kautta). Nykyään en oo sieläkään. Julkinen fb profiilini ei paljoa muille kerro.
Kyllä jokaisen pitäis miettiä millä spexeillä someen lähtee, tai oppii sitten kantapään kautta.
Mun nimellä ei löydy minusta mitään tai ei ainakaan niin, että itse olisin jaksanut niin kauas kaivaa. Jos joku pelkän nimen perusteella lähtee googlaamaan niin saa käsityksen, että olen melko ruma, ekat google-tulokset on erittäin pahan näköisiä. Suurinosa, yli 90% vanhoista kavereista ei löytäisi minua tai mitenkään vain googlaamalla kun olen vaihtanut nimenkin sometilien sulkemisen jälkeen. Kerran kyllä päädyin paikallislehden artikkeliin ihan karmealla kuvalla ja se löytyi googlesta noin viikon-kaksi. Nykyään jos kysytään "saako haastatella" niin ei, ei todellakaan eikä kuvaa saa ottaa. Sekin oli joku typerä kysymys ystävänpäivästä, typerältä toimittajalta, tapaan: -saako haastatella, miten vietät ystävänpäivää? vastasin tyyliin "öö enpä tiedä juhlitaanko, ostettiin miehen kanssa munkki puoliksi". -> seuraavan päivän lehdessä alaleuan kautta pystysyoraan kohti sieraimia otettu karsea kuva räntäsateessa kastuneesta naamastani, päätyi myös googleen ja löytyi parhaiten täsmähaulla ""Tiina", 26, viettää Ystävänpäivää nautiskellen makeista munkeistaan."
Ainoa tämän niminen Suomessa ja haulla löytyy työpaikan nettisivujen kautta yhteystiedot. LinkedIn profiili myös mutta ei paljon sen enempää.
Asiaan voi itse vaikuttaa.