Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko väärin kieltää lapsia leikkimästä yhden
07.03.2021 |
naapurin lapsen kanssa?
Täällä asuu paljon lapsiperheitä ja tuo yksi lapsi aiheuttaa jatkuvasti harmia. Ikää vasta 7v (omat lapseni 6v ja 8v) mutta multa alkaa olla keinot lopussa tuon jatkuvan valehtelun, kieroilun, kiusaamisen ja varastelun kanssa.
Olen jo päätynyt siihen että meille tai meidän pihaan tämä lapsi ei saa tulla jos en itse kerkeä olla vieressä vahtimassa joka hetki. Mutta nyt ongelmia tulee jo muuallakin leikkiessä.
Kommentit (26)
Jos on hyvät perusteet kieltää leikkimästä toisten lasten kanssa niin silloin se on oikein. Sinä olet kuitenkin vastuussa omien lastesin kasvatuksesta ja toimit sen mukaan. Jos naapurin vanhemmat eivät ymmärrä ongelmaa tai eivät halua ratkoa mahdollisia ongelmia niin eihän se voi olla sinun lapsiesikaan etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miettikää tuota Koskelan tapausta. Uhrin perhe ja tekijöiden perheet oli tuttavia ja tekemisissä. Varmana kannustivat lapsiaan tähän heidän keskiseen ystävyyteen. Eikä se ollutkaan mikään kiva juttu, kun ne pari muuta olikin sadisteja ja kiusaajia.
Totta kai voi ja pitääkin tarvittaessa kieltää lastaan olemasta huonon seuran kanssa.
Aivan järjetöntä länkytystä osalla. Alkakaa itse tukea vieraita hankalia lapsia jos jaksatte/kykenette siihen.
Eikö kenellään ole mitään mielipiteitä ilman että ahaukkuvat äidin pataluhaksi? Mikä teitä vaivaa. Jos hänen lapsia ei voi ättää yksin kun yks lapsi höyryää ja tekee kaikki vaikeaksi, on äidillä täys syy puolustaa lapsiaan ja itseään.
Eikö täällä muuta kuin haukutaan kuin rakkikoirat.
Tuo lapsi tarvitsee apua. Tee lasu ja kerro siinä ihan kaikki esimerkit.
Alue: Aihe vapaa
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, vain avauksen.
Siihen vastauksena: kyllä mä varmaan yrittäisin jotenkin välttää tätä hankalaa kaveria. Voisin sanoa lapsille, että älä viitti lähtee sen juttuihin mukaan, yrittäisin etsiä lähistön perheistä jonkun kivamman tuntuisen tyypin jne. Eri juttu sitten, jos tuo hankala kaveri olisi jo päässyt lapseni ns. ystäväksi. Että olis ollut meillä kylässä jne. Sitten varmaan keskustelisin sekä lapsen että hänen vanhempansa kanssa lapsen käytöksestä.
Taustani: olen kahden nyt jo aikuisen lapsen äiti. Vanhempi lapsistani oli ns. sankaripelastaja: hän paljasti neljännellä luokalla yhden tytön melko väkivaltaisen kiusaamisen. Seurauksena tästä oli koulun selvittely ja kiusatun tytön äidin maailmojasyleilevä ja meille aika kiusallinenkin kiitollisuus. Ja sen jälkeen tämän kiusatun tytön muuttuminen tyttäreni kiusaajaksi, jonka vuoksi tyttäreni joutui jopa yläasteella vaihtamaan koulua.
Nää on hankalia asioita nää.