Mikä on sisäisessä tilassa eri lailla jos ihminen on laiska tai ahkera?

Olen ahkera. Luonteeltani ollen tunnollinen, vastuuntuntoinen, empaattinen, huomaavainen, huolellinen... Olen aamuvirkku, tykkään heti heräämisen jälkeen alkaa hääräillä, arkisin tarkoittaa siis töiden aloittamista aikaisin ja viikonloppuisin esim. siivousta. Yleensä maltan istahtaa syömään aamupalaa vasta pari tuntia heräämisen jälkeen kun olen siivonnut, tunnen tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Alan suunnitella lounasta ja sitä, lähdenkö lenkille ennen sitä vai sen jälkeen, laitan tekemättömät asiat tärkeysjärjestykseen ja päätän mitä hoidan tänään (remontit, pihatyöt, kauppareissu, posti, pankki, kirjasto, apteekki...) jne. Näin ajatukseni kulkee. En koe kuitenkaan paineita tästä, vaan nautin siitä kun saan asioita aikaiseksi ja mennä ja tehdä. Illalla ihana köllötellä sohvalla sitten, tyytyväisenä itseensä.

Oon kai ahkera. Herään myös vit_tuuntuneena ja laiskana usein. Mutta tiedän että oloni paranee kun rasittavat velvollisuudet on hoidettu joten teen ne voidakseni rentoutua ja tehdä kivoja muttei niin pakollisia asioita.

Puoliso taas venyy ja vanuu vaikka viikon ja tuli persuksissa juoksee ja raivoo kun on panniikki ja hommat on viimetipassa tai tekemättä. Usein siis kärsii laiskuudestaan tuplatyöt, maksut ja stressin.

Vierailija kirjoitti:

Voiko laiska opetella ahkeraksi? Ahkera voi kuitenkin laiskistua.

Näkyykö laiskuus automaattisesti elämän kaikilla osa-alueilla vai voiko ihminen olla ahkera villasukkien kutoja ja laiska siivoamaan? Jolloin villasukkia valmistuu pari päivässä mutta langan pätkät, vyötteet ja muut jäävät sikin sokin, lattiat on imuroimatta ja tiskit lojuu viikkoja altaassa. Onko tuolloin kuitenkin laiska, kun "pakollisten" hommien sijaan keskittyy tekemään sitä mistä tykkää? Yleensä olen kuullut juuri siivottomuutta verrattavan laiskuuteen.

Miten laiskuus määritellään?

Mä olen työasioissa ahkera ja tunnollinen, muissa asioissa laiska. Asiaa voi ehkä katsoa myös siltä kannalta, että koska teen paljon töitä, käytän niukat vapaat mieluummin joutilaaseen puuhasteluun kuin suorittamiseen. Olen siis yrittäjä, joten viikoittaiset työaikani ovat ihan muuta kuin 40 h. Siksi en vapaa-aikana viitsi pingottaa yhtään. Ja en tee ylipitkiä päiviä / viikonlopputöitä siksi, että olisin tehoton, vaan saan paljon valmista aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen ahkera. Luonteeltani ollen tunnollinen, vastuuntuntoinen, empaattinen, huomaavainen, huolellinen... Olen aamuvirkku, tykkään heti heräämisen jälkeen alkaa hääräillä, arkisin tarkoittaa siis töiden aloittamista aikaisin ja viikonloppuisin esim. siivousta. Yleensä maltan istahtaa syömään aamupalaa vasta pari tuntia heräämisen jälkeen kun olen siivonnut, tunnen tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Alan suunnitella lounasta ja sitä, lähdenkö lenkille ennen sitä vai sen jälkeen, laitan tekemättömät asiat tärkeysjärjestykseen ja päätän mitä hoidan tänään (remontit, pihatyöt, kauppareissu, posti, pankki, kirjasto, apteekki...) jne. Näin ajatukseni kulkee. En koe kuitenkaan paineita tästä, vaan nautin siitä kun saan asioita aikaiseksi ja mennä ja tehdä. Illalla ihana köllötellä sohvalla sitten, tyytyväisenä itseensä.

Olisinpa sinun kaltaisesi!

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti heitä erottaa tunnollisuus. Jossakin oli hiljattain artikkeli tästä aiheesta.

Pakko olla tämä. Kyllä minäkin mielelläni laiskottelisin menemään kaikki päivät, mutta tietyt asiat täytyy hoitaa siitä huolimatta, huvittaako vai ei. 

Sisäinen tila voi vaihdella merkittävästi riippuen siitä, onko henkilö laiska vai ahkera. Tämä ero ilmenee usein motivaation, ajattelutapojen, energiatason ja tunteiden kautta.

1. Laiska henkilö:

Motivaatio ja energia: Laiskalla ihmisellä voi olla alhaisempi sisäinen motivaatio. Hänen energiansa voi olla matalalla, mikä estää häntä aloittamasta tai saattamasta tehtäviä loppuun. Hän saattaa kokea väsymystä, apatiaa tai kiinnostuksen puutetta.

Ajattelutapa: Sisäinen monologi saattaa olla täynnä itsesäälissä vellomista, kuten "ei jaksa", "en pysty" tai "ei se kuitenkaan onnistu". Tällöin ajattelutapa voi olla negatiivinen ja itsekriittinen.

Tunteet: Laiska ihminen voi kokea turhautumista tai syyllisyyttä tekemättömistä tehtävistä, mutta voi silti olla jollain tasolla tyytyväinen tekemättömyyteen. Tunteet voivat olla ristiriitaisia: halu olla aktiivinen, mutta samalla sisäinen vetäytyminen estää sen.

2. Ahkera henkilö:

Motivaatio ja energia: Ahkeralla ihmisellä on usein korkeampi sisäinen motivaatio. Hänen energiansa on virkeämpää, ja hän saattaa kokea nautintoa työnsä tekemisestä. Ahkera henkilö on usein itselleen asettanut selkeitä tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan niitä.

Ajattelutapa: Ahkera ihminen ajattelee yleensä positiivisesti ja on keskittynyt tavoitteisiin, kuten "voin tehdä tämän", "minulla on energiaa", "tämä vie minut lähemmäs päämäärää". Hän uskoo kykyihinsä ja on valmis ponnistelemaan vaikeuksista huolimatta.

Tunteet: Ahkera henkilö saattaa kokea tyytyväisyyttä ja ylpeyttä tehtyjen asioiden jälkeen, mutta myös stressiä tai huolta mahdollisista epäonnistumisista. Hänen tunteensa voivat vaihdella tilanteen mukaan, mutta yleensä hän kokee, että työ ja ponnistelut tuovat elämään merkitystä.

Yhteenveto:

Sisäinen tila riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon motivaatiota, energiaa ja positiivista ajattelutapaa henkilö kokee. Laiskalla henkilöllä voi olla vaikeuksia löytää virikkeitä, jotka saavat hänet toimimaan, kun taas ahkera henkilö kokee työnsä ja ponnistelunsa usein palkitsevina ja mielekkäinä. Tunteet ja ajattelutavat voivat siis vaikuttaa suuresti siihen, millä tavalla sisäinen tila heijastaa ulkoista toimintaa.

Riippuu määrittelijästä ja syistä. Kenen silmään mikäkin on ahkeraa. Joku voi touhuta levottomuuttaan tai sisäistä tyytymättömyyttään tai kelpaamattomuuttaan. Onko se sitten ahkeraa kun välttelee itseään vaikka ulkoisesti tulosta tulisikin. Ja sitten laiskalla voi olla joku mylläys kesken. Moni ajatustyöntekijä käy läpi suvantovaiheita eli asia voi muotoutua viikkokaudet tyhjäkäynnillä ja sitten vaikka tekstiä tulee 6 sivua parissa hetkessä. Laaja aihe.

Tarve mukautua odotuksiin voi tulla kelpaamattomuuden tunteesta. Jos ahkeroi hyväksyntää saadakseen niin taustalla voi olla ihan muu kuin halu saada tulosta.

 Olin töissä, tein kaikki kotityöt, ompelin, neuloin, luin kirjan viikossa, lenkkeilin ja pyöräilin. En katsonut tv tä useinkaan. Nyt, mitäpä se hyövää ja aina on some käsissä. 

Ollappa vain henkinen olento, tunteita ja ajatuksia ilman fyysistä olomuotoa.