Lopetin imettämisen maanantaina, nyt on haikea mieli..

Koko ajan hirmuiset vatsavaivat. Olen yrittänyt tehdä kaiken sen mitä on neuvottu: pumpannut vähän maitoa pois (ei toiminut, maidontuotanto vain kiihtyi), imettänyt selälteen poika rinnan päällä (ei toiminut, maito suihkusi edelleen), ottanut pojalta rinnan pois kun alkaa nielemään ilmaa (ei toimi, poika hermostuu kahta kauheammin ja seuraavalla kerralla hyökkää rintaan ja nielee enemmän ilmaa)...



Poika pulauttelee aivan mielettömän paljon koska hotkii maitoa niin vauhdilla.



Lisäksi minullakin on rinnanpäät vieläkin aivan ruvella, imettäminen sattuu (poika nyt 6 vkoa)..



Poika on rinnalle vihainen kun sieltä tulee niin paljon maitoa. Kiemurtelee ja huutaa rinnalla ja repii nänniä..(tuntuu muuten tosi hyvältä kun on muutenkin kipeät rinnat ;D)



Siltikin olen ajatellut että yritän imettää sen 6kk, vaikka tuskaa on. Jotenkin sitä aina vaan tsemppaa itseään.



Hurjasti tsemppiä, jaksuja ja voimia imetykseen!!!!

ja vaikka se imetys oli välillä yhtä helvettiä, niin kyllä sen loppuminen tuntui tosi haikeelta. Mulla saattaa kyllä johtua siitäkin, että meille ei enää enempää lapsia tule. Joten en enää koskaan tule imettämään.

Itselläni on myös haikea mieli, koska meille ei tule enää vauvoja... Kaksi on hyvä luku meille.



Meillä poikani hakee turvaa vielä yölläkin rinnasta, joten yöimetyksenkin lopettaminen on vielä edessä.

Jotenkin tuntui, että jokin iso osa vauvuudesta jää siihen. Vieläkin on ikävä sitä imetystä vaikka on jo vuosi kun lopetin.

En ollut edes aavistanut, kuinka vaikeaa oli luopua imetyksestä. Olin jonkin aikaa ihan surullinen asiasta.

Haikea mieli on minullakin, ja ikävä on niitä [u]rauhallisia[/] sylittelyhetkiä.



Lohdutukseksi sille joka mietti töihinpaluuta, että minäkin imetin vielä kun lapsi meni hoitoon vähän päälle 1-vuotiaana. Kyllähän se imetys pakostakin vähenee, mutta tuntui että varsinkin hoidosta palattua imetyshetki oli molemmille tosi tärkeä kotiinpaluuriitti.

Tuntuu, että jo tähän astinen taival on ollut ihan tuskaisa (nännit 6 viikkoa auki niin pahasti, että ne eritti koko ajan verta ja katetta, 2 rintatulehdusta, suihkutissit, joista seuraa vauvan ilmavaivat ja rimpuileminen rinnalla ym.) Harvoin on ollut hetkiä, jolloin imetys olisi ollut ihanan rauhallinen. Yleensä imeminen loppuu siihen, että vauva alkaa kiemurtelemaan vetäen nänniäni mukanaan (ja tekee muuten kipeetä). Ja olen kyllä tehnyt vaikka mitä suihkutissieni eteen. Minkäs sitä vaan tisseilleen voi.



Koko ajan odotan, että vauvan vatsavaivat helpottaisi ja minun maidontulo edelleen tasaantuisi. Haluan imettää sen 6kk ihan vauvan hyvinvoinnin vuoksi. Todennäköisesti sitten kun lopetan imetyksen, niin olo on haikea, vaikka nyt sitä kovasti odotankin.



Niin, ja ärsyttää kun ei saa syödä/juoda hyvällä omatunnolla mitään. Olen light-kokiksen suuri ystävä, mutta sitä en voi juoda lainkaan, ettei vatsavaivat pahene. Ja joka päivä kun on yhtä huutoa, niin aina minulla on huono omatunto mitä väärää olen taas syönyt, että vauva huutaa mahaansa.



Että voi tätä imetyksen ihanuutta!!

mukava huomata etten ole ainoa joka suree jotain taakse jäänyttä. Miehen on vaikea ymmärtää miksi tällainen asia voi surettaa, imetys on kuitenkin niin vahva juttu vauvan ja äidin välillä. Maitoa erittyy edelleen, eilen illalla lypsin itkien rintojani suihkussa, tuntui pahalta katsella kun maito valui suihkuveden mukana kankkulan kaivoon.



Aikansa kutakin, kai tästä selvitään! :) Tsemppiä muillekin!



t. ap

Siis reissussahan imetys on helppoa. Ja esim. iltaisin vauva imee yleensä rauhassa, se on mukavaa. Eli, älkää kukaan sanoko, että no lopeta sitten heti imetys. Haluan imettää ja imetänkin, mutta tällä hetkellä se on henkisesti aika raskasta.

saattaa mennä vielä parikin kuukautta ennenkuin imetys sujuu " tuosta vaan" -siitä se helpottuu koko ajan kun vauva kasvaa.



ap:lle tsemppiä. mulla olis kuopus 1v4kk vieroitus edessä tulevaisuudessa, nyt jo surettaa :)

niin piti sanomani että hienoa kun laitat imetyksen tärkeimmäksi, ja näet vaivaa sen eteen, loistavaa.



pian se helpottuu. t.13