Onko muut huomanneet muuttuvansa pinnallisemmiksi ollessaan pitkään kotona
Muodikas sisustaminen ja merkkivaatteet tulevat melkein liian tärkeiksi?
Kommentit (17)
No ei ainakaan vaatteet tuke tärkeiksi, enemmänhän niihin panostaa jos on töissä ja on rahaa enemmän. Ja vaatii se sisustaminenkin rahaa. Joten en ole samaa mieltä.
Tylsemmäksi olen muuttunut, kun olen ollut niin paljon kotona vaan.
Ei todellakaan. Hyvä kun hiuksiani harjaan. Merkkivaatteet eivät voisi vähempää kiinnostaa. Johanna Tukiaisen miehen- ja vauvanmenetysjutun kyllä luin, eli jos se on pinnallista niin se sitten pätee.
No, enpä ole kyllä huomannut samaa muutosta itsessäni.
Vierailija kirjoitti:
Tylsemmäksi olen muuttunut, kun olen ollut niin paljon kotona vaan.
Jep :D
Kaveri/sukulainen: "no mitäs kuuluu?"
Minä: "ei yhtään mitään"
Olen päinvastoin muuttunut syvällisemmäksi ollessani paljon kotona. Pois silmistäni ovat kaikki pinnalliset ihmiset. Turhanpäiväiset hyvänpäiväntutut. Sitä paitsi onhan some, jos alkaa pitkään kotona nyhjääminen ahdistaa. Some on kuin tehty tähän korona aikaan.
No ei. Liikkunut maalitahraisissa remppavaatteissa jo yli puoli vuotta, mutta ei tarkoita sisustamista, vaan perusremppaa. Kotona koko ajan, niin en edes muista koska olen meikannut. Tukkakin on nähnyt kampaajan viimeksi viime kesäkuussa.
Mitä vikaa on muodikaassa sisustuksessa ja merkkivaatteissa? En pidä laadun ja estetiikan arvostusta pinnallisina. Tottakai kun kotonaan viettää enemmän aikaa on suorastaan älykästä panostaa viihtyisyyteen.
Merkkivaatteet? Esitteletkö niitä jossain? Kaipa jos jää enemmän aikaa tyyliblogin pitämiseen tms. Itse olen huomannut viihtyväni paremmin, kun ei tarvitse joka arkipäivä mennä toimistolle.
Somen myötä olen huomannut monien ihmisten muuttuneen kauneusvalokuvia ja imagoaan tyrkyttävämmiksi, mutta etenkin ennen korona-aikaa. Jos esiin pääsyyn tarvitsee vain ulkoiset avut, ne korostuvat.
Eikö se ole pinnallisuuden osoitus, jos lopettaa kauneuden vaalimisen, jos kukaan muu ei ole näkemässä? Oletko aiemmin pukeutunut vain muista varten? Minä pukeudun toki rennommin kotona, mutta yhtälailla oloni on parempi kauniissa on vaatteissa, joten pukeudun sellaisiksi. Ja sisustus on minua varten. Mulla on kaunis ja trendikäs sisustus, vaikken kuvaa someen tai kukaan käy kylässä.
On. Minä aloitin laihdutuskuurin. Naamassani on pari näppyä, ja ekaa kertaa elämässäni ne ovat alkaneet häiritsemään niin, että päätin ennen kesää mennä leikkauttaa pois. Puunaan hiuksiani niin kallilla aineilla, etten ole ennen käyttänyt.
Outo. Todella outoa. Vanhaksi kun elää, niin kaikkea uutta itsestään oppii.
N52
Päinvastoin. Vaatteisiin ei tarvi panostaa, kun on vaan kotona ja töissä jossa huppari on riittävän siisti asu. Kotona vähän paikat sekasin, kun tietää ettei kukaan oo tulossa kylään. Pari kuukautta ennen koronan tuloa tänne muutin uuteen asuntoon ja ajattelin panostaa enemmän sisustukseen, niin ihan sama tyylittömyys tääl on kuin kaikissa edellisissäkin asunnoissa.
No enpä. En meikkaa, en laita hiuksia, olen viikon samalla t-paidalla ja pieruverkkareilla. Rintsikoitakaan en viitsii käyttää. Ihan sama miltä yksin kotona näyttää. Meillä ei töissä pidetä Teams palavereissa kameroita päällä, vaan pelkkä ääni.
Sisustamisenenkaan ei ole sen ihmeemmin napannut. On jo ihan ok sisustus, ja kun ketään ei edes saa kutsua kylään, niin mitäpä sillä hienommalla tekisi.
Huomaan tuon joistakin tutuistani kyllä
Viimeisen vuoden aikana olen käyttänyt kaikki ylimääräiset rahani vaatteisiin, kasvohoitoihin ja itseni laittamiseen. Matkustella ei saa eikä käydä ravintoloissa. Ensimmäistä kertaa elämäni aikana olen tyytyväinen omaan vaatekaappiini.
Mulla on käynyt päinvastoin. Olen päästänyt itseni ja kämppäni ihan törkeään kuntoon.
Mä en oo vuoteen käyttänyt rintsikoita, meikannut tai pukenut työpäivän ajaksi. Sisustettua ei tule mutta helpompi on siivota ja ulkoilla kun jää työmatkat pois ja aikaa vapautuu.
Eli en ole huomannut.