tapailemani mies "kiusasi" somessa. Onkohan kannattavaa jatkaa?
Okei, kiusata on väärä sana. On siis jossain whatsapp ryhmässä mukana, jossa kaverinsa olivat jaelleet kuvia miten olivat matchanneet Tinderissä erään pikkujulkkiksen kanssa ja naureskelivat tälle. Tapailemani mies kertoi itsekin naureskellen tästä tapauksesa ja sanoi kun vähän harmittelin heidän kiusaa, että tämä julkkis aiheuttaa pilkan itse omalla käytöksellään. Itse ei ollut ryhmässä osallistunut pilkkaan, mutta se nauratti häntä.
Katslee myös naureskellen esim. Niilo22:n videoita. Lisäksi alkoi nauramaan, kun kerroin mitä haluaisin joskus opiskella. Mulla soi hälytyskellot vai olenko liian nipo?
Kommentit (17)
Mene treffeille ja kysy suoraan, mitä hakee tuolla toiminnallaan. Silläkin uhalla, että treffit menee pilalle.
Mäkin mietin vähän samaa kun mies kyseenalaisti ammattini ja väitti, ettei opettamaani asiaa voi opettaa. Mun mielestä noi kaksi tapausta mieheltä kertoo hänestä ja kavereistaan paljon ja siitä että itse ajattelet asioista eri tavalla, jos opitte ymmärtämään toisianne no problem, mutta pahoin pelkään että jos kaksi tuollaista juttua jäänyt vaivaamaan sinua niin miten hommassa käy. Mitä jos noita asioita alkaa sadella lisää tai että joskus illanvieossa joudut kuuntelemaan noiden muille nauramista?
Millainen fiilis sinulla on hänestä muuten, kuunteleeko sinua, arvostaako sanomisiasi, koetko, että voitte keskustella ja ymmärrätte toisianne?
Kysyisin häneltä, mikä siinä sinun opiskeluhaaveessasi oli niin hauskaa.
Tee päätöksesi noiden asioiden perusteella ennemmin.
Voisithan sinäkin naureskella kaverisi kanssa jollekin asialle, jota mies ei ymmärrä. Etkö?
Et ole nipo. Mies vaikuttaa ylimieliseltä (nauraa sulle) ja empatiakyvyttömältä. Tuo kommentti että joku aiheuttaa kiusaamisen omalla käytöksellään, riittää jo sinällään kertomaan ihan tarpeeksi hyvin millaisesta mulkerosta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Millainen fiilis sinulla on hänestä muuten, kuunteleeko sinua, arvostaako sanomisiasi, koetko, että voitte keskustella ja ymmärrätte toisianne?
Kysyisin häneltä, mikä siinä sinun opiskeluhaaveessasi oli niin hauskaa.
Tee päätöksesi noiden asioiden perusteella ennemmin.
Voisithan sinäkin naureskella kaverisi kanssa jollekin asialle, jota mies ei ymmärrä. Etkö?
No muuten kyllä kuuntelee ja tuntuu välittävän. Mä itse heitän itsestäni välillä vitsiä ja siihen lähtee kyllä mielellään mukaan. Väillä on nauranut musiikille jota kuuntelen. Mut sitten osaa olla tosi mukava ja hellivä. On ostanut pieniä lahjoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Et ole nipo. Tuollaiset alkuvaiheen pienet varoitusmerkit pitääkin huomioida, mutta moni tekee sen virheen, että sivuuttaa ne. Seuraavaksi sitä ollaankin painajaismaisessa avo- tai avioliitossa empatiakyvyttömän, lyttäävän miehen kanssa ja lähteminen on jo liian vaikeaa.
Tuossa on sanottuna homma paketissa.
Kyseessä on bullyhenkinen ihminen ja ryhmän mukana menevä ääliö. Empatiakyvyttömyyttä ja fiksuuden puuttumista.
Häneltä voi oikeastaan odottaa mitä vaan, etenkin jos dominoivammat häirikkökaverit yllyttävät häntä vähän "testaamaan" sinua.
Kiusaamishenkisistä kaukana. Aikuisiällä se on jo persoonan tasolla eikä mies halua muuttua, se on vaan "hauskaa" ja löytää "oikeutuksia" ja väheksyvää suhtautumista toimintansa jatkamiseksi. Kohteessa vikaa ja he pojat vaan pistää hekotellen ja paskoen menemään.
Koskelassakin haluttiin "paskoa" ja keksittiin syyttää uhria, ja naurettiin. Jos kuolemaa ei olisi tullut, olisivat puhuneet ja uskoneet ihan leikkiä olleen. Laajemmassa yhteisössä oli myös passiivisempia naurajia, yleisöä löytyy ja hyväksyntää joukolla.
Mikä yhteisössä on muodostunut yhteisön mukaan "normiksi", onkin sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Et ole nipo. Mies vaikuttaa ylimieliseltä (nauraa sulle) ja empatiakyvyttömältä. Tuo kommentti että joku aiheuttaa kiusaamisen omalla käytöksellään, riittää jo sinällään kertomaan ihan tarpeeksi hyvin millaisesta mulkerosta on kyse.
Noin minäkin mietin. Muuten ei vaikuta ylimieliseltä ollenkaan vaan epävarmalta ja välillä ujolta. Mutta välillä pilkahtaa esiin asioita joista en tykkää. Esim. tuo toisen Tinderprofiilille nauraminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole nipo. Tuollaiset alkuvaiheen pienet varoitusmerkit pitääkin huomioida, mutta moni tekee sen virheen, että sivuuttaa ne. Seuraavaksi sitä ollaankin painajaismaisessa avo- tai avioliitossa empatiakyvyttömän, lyttäävän miehen kanssa ja lähteminen on jo liian vaikeaa.
Tuossa on sanottuna homma paketissa.
Kyseessä on bullyhenkinen ihminen ja ryhmän mukana menevä ääliö. Empatiakyvyttömyyttä ja fiksuuden puuttumista.
Häneltä voi oikeastaan odottaa mitä vaan, etenkin jos dominoivammat häirikkökaverit yllyttävät häntä vähän "testaamaan" sinua.
Kiusaamishenkisistä kaukana. Aikuisiällä se on jo persoonan tasolla eikä mies halua muuttua, se on vaan "hauskaa" ja löytää "oikeutuksia" ja väheksyvää suhtautumista toimintansa jatkamiseksi. Kohteessa vikaa ja he pojat vaan pistää hekotellen ja paskoen menemään.
Koskelassakin haluttiin "paskoa" ja keksittiin syyttää uhria, ja naurettiin. Jos kuolemaa ei olisi tullut, olisivat puhuneet ja uskoneet ihan leikkiä olleen. Laajemmassa yhteisössä oli myös passiivisempia naurajia, yleisöä löytyy ja hyväksyntää joukolla.
Mikä yhteisössä on muodostunut yhteisön mukaan "normiksi", onkin sairasta.
Muistui mieleen myös, miten alkuaikoina naureskeli kerran yh äideille, että sellaisetkin hänestä Tinderissä tykkäsi. Kenenkään ei ole pakko tapailla äiti-ihmistä, mutta minusta on julma nauraa toisen tilanteelle. En minäkään halua yh-isää, mutta mä jätän heille nauramisen väliin.
Uskallanko mä kertoa elämäni hieman noloista, mutta kipeistä asioista hänelle ilman, että hän niille nauraa? En ole aivan varma.
Mitä siinä enää miettimään, kyllä ap itsekin tiedät että mies on mulqvisti.
Hyi. Olisi kyllä minulle turn off
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole nipo. Tuollaiset alkuvaiheen pienet varoitusmerkit pitääkin huomioida, mutta moni tekee sen virheen, että sivuuttaa ne. Seuraavaksi sitä ollaankin painajaismaisessa avo- tai avioliitossa empatiakyvyttömän, lyttäävän miehen kanssa ja lähteminen on jo liian vaikeaa.
Tuossa on sanottuna homma paketissa.
Kyseessä on bullyhenkinen ihminen ja ryhmän mukana menevä ääliö. Empatiakyvyttömyyttä ja fiksuuden puuttumista.
Häneltä voi oikeastaan odottaa mitä vaan, etenkin jos dominoivammat häirikkökaverit yllyttävät häntä vähän "testaamaan" sinua.
Kiusaamishenkisistä kaukana. Aikuisiällä se on jo persoonan tasolla eikä mies halua muuttua, se on vaan "hauskaa" ja löytää "oikeutuksia" ja väheksyvää suhtautumista toimintansa jatkamiseksi. Kohteessa vikaa ja he pojat vaan pistää hekotellen ja paskoen menemään.
Koskelassakin haluttiin "paskoa" ja keksittiin syyttää uhria, ja naurettiin. Jos kuolemaa ei olisi tullut, olisivat puhuneet ja uskoneet ihan leikkiä olleen. Laajemmassa yhteisössä oli myös passiivisempia naurajia, yleisöä löytyy ja hyväksyntää joukolla.
Mikä yhteisössä on muodostunut yhteisön mukaan "normiksi", onkin sairasta.
Muistui mieleen myös, miten alkuaikoina naureskeli kerran yh äideille, että sellaisetkin hänestä Tinderissä tykkäsi. Kenenkään ei ole pakko tapailla äiti-ihmistä, mutta minusta on julma nauraa toisen tilanteelle. En minäkään halua yh-isää, mutta mä jätän heille nauramisen väliin.
Uskallanko mä kertoa elämäni hieman noloista, mutta kipeistä asioista hänelle ilman, että hän niille nauraa? En ole aivan varma.
Ei tuollainen ole henkisesti aikuiseksi kasvanut tyyppi. Lähetä ääliö kotiansa kasvamaan ja etsi joku fiksumpi mies.
Sulle sopiva.
Suurin osa akoista on ihan ittelleen sopivissa suhteissa.
Ja jos ikääkin alkaa olla 30+ niin sitäkin suuremmalla syyllä. Nauttikaahan elämistänne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole nipo. Tuollaiset alkuvaiheen pienet varoitusmerkit pitääkin huomioida, mutta moni tekee sen virheen, että sivuuttaa ne. Seuraavaksi sitä ollaankin painajaismaisessa avo- tai avioliitossa empatiakyvyttömän, lyttäävän miehen kanssa ja lähteminen on jo liian vaikeaa.
Tuossa on sanottuna homma paketissa.
Kyseessä on bullyhenkinen ihminen ja ryhmän mukana menevä ääliö. Empatiakyvyttömyyttä ja fiksuuden puuttumista.
Häneltä voi oikeastaan odottaa mitä vaan, etenkin jos dominoivammat häirikkökaverit yllyttävät häntä vähän "testaamaan" sinua.
Kiusaamishenkisistä kaukana. Aikuisiällä se on jo persoonan tasolla eikä mies halua muuttua, se on vaan "hauskaa" ja löytää "oikeutuksia" ja väheksyvää suhtautumista toimintansa jatkamiseksi. Kohteessa vikaa ja he pojat vaan pistää hekotellen ja paskoen menemään.
Koskelassakin haluttiin "paskoa" ja keksittiin syyttää uhria, ja naurettiin. Jos kuolemaa ei olisi tullut, olisivat puhuneet ja uskoneet ihan leikkiä olleen. Laajemmassa yhteisössä oli myös passiivisempia naurajia, yleisöä löytyy ja hyväksyntää joukolla.
Mikä yhteisössä on muodostunut yhteisön mukaan "normiksi", onkin sairasta.
Muistui mieleen myös, miten alkuaikoina naureskeli kerran yh äideille, että sellaisetkin hänestä Tinderissä tykkäsi. Kenenkään ei ole pakko tapailla äiti-ihmistä, mutta minusta on julma nauraa toisen tilanteelle. En minäkään halua yh-isää, mutta mä jätän heille nauramisen väliin.
Uskallanko mä kertoa elämäni hieman noloista, mutta kipeistä asioista hänelle ilman, että hän niille nauraa? En ole aivan varma.
Nimenomaan. Ei luo turvallisuutta, luottamusta ja hyväksyntää, jotta itsekään uskoutuisi miehelle.
Negatiivinen arvostelemisen linja on yleensä tyyli ja elämänasenne, jolla ei luoda onnea. Julmuus, ilkeys, nolaaminen, itkettäminen, henkinen manipulaatio ja kontrollointi, itseluottamuksen murentaminen, oman valtansa kasvattaminen kustannuksellasi ja sinun spiritin vähittäisellä tuhoamisella = henkistä väkivaltaa.
Onneksi olen hyvä näkemään merkit (kynnyskysymyksiä henkisen, fyysisen ja seksuaalisen väkivallan käyttäminen) ja toivon vaan, että muutkin näkisivät ajoissa.
Pointti siinä, että se on EI satuttamiselle.
Mun mielestäni täällä on kommenteissa vähän ylitulkintaa. En tekisi vielä pitkälle meneviä päätelmiä siitä, onko mies kiusaaja vai ei.
Exäni naureskeli niilo22:lle, mutta ymmärtääkseni se on vielä aika tavallista. Niilo22 voi kirvoittaa ylemmyydentunnon joissain ihmisissä siitä, että eivät ole ainakaan yhtä tyhmiä kuin hän. Mutta se voi olla myös aika harmitonta, tai exän kohdalla ainakin oli, hän ei ollut mikään kiusaajatyyppi.
Exäni isä naurahti joskus vaimostaan "uimamaisteriksi" kun vaimo muistaakseni pohti, että voisi vielä opiskella. Mies it-alalla ja olivat ihan varakkaita.
Et ole nipo. Tuollaiset alkuvaiheen pienet varoitusmerkit pitääkin huomioida, mutta moni tekee sen virheen, että sivuuttaa ne. Seuraavaksi sitä ollaankin painajaismaisessa avo- tai avioliitossa empatiakyvyttömän, lyttäävän miehen kanssa ja lähteminen on jo liian vaikeaa.