keskiviikkoa jouluntähtöset

Tuossa alhaalla on linkki eiliseen keskusteluun:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8005539&p=3&tmode=1&smode…



NEFILILLE kerron, että jouluntähdistä on olemassa listaus. Sen listauksen alle voi sitten esittää omat tietonsa. Tässä seuraavassa pitäisi olla linkki viimeiseen, päivitettyyn jouluntähtien listaan:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7957992&p=4&tmode=1&smode…



Toimit vain ohjeiden mukaisesti ja listan päivittäjä lisää sinut mukaan.



Tervetuloa porukkaan!

Kiva kun on keskiviikko, viikko puolessa välissä ja taas lähempänä loman alkua! En malta odottaa!!!



Mitenköhän Kultikutrilla meni yö, jouduitko lähtemään näytille? Toivottavasti ne supparit rauhoittuisi nyt... Osaako kukaan sanoa, miksi supistelee? Samaten Oribi kärsi samaisesta vaivasta, sympatiat teille!



Tinurille voimia kaiken keskellä. Onneksi veljesi on käsittääkseni positiivisella mielellä, se varmasti edesauttaa paranemista! Ja onnea uuteen kotiin kun olette jo sen kynnyksellä!



Oma napa voi paksusti. Vertailin eilen esikon odotusajan painoihin ja totesin, että näillä viikoilla mulla on tullut ihan törkeesti painoa lisää, sama taitaa päteä tässä odotuksessa. Uskonkin, että maanantaina neuvolassa saattaa tulla pieni paha mieli kun painoa on varmaan tullut. Eihän se tosin haittaa kuin minua, mutta kuitenkin... Onneksi mun neuvolakätilö ei niuhota painon päälle, joten siinä mielessä ok juttu. Itsekään en painoa seuraa muuta kuin neuvolassa, joten tuntuman perusteella nyt höpisen.



Tuo kutinajuttu on kai aika ikävä. Muutama tuttuni on saanut se hepatoosin, tosin loppuraskaudessa, ja kuvailevat sitä todella ikäväksi! Toivottavasti meistä kukaan ei joudu sen kanssa taistelemaan ja hieno homma, että Kukka75:n testi oli tän osalta näyttänyt negaa... Muistinko oikein?



Nyt päivän jatkoja kaikille joulunpalloille ;-)



Tiina 22+6

Lyhyet kuulumiset täältä suunnalta! Täytyy tästä lähteä taas äippäpolille kun on supistellut enemmän tai vähemmän eilen illalla ja yöllä ja taas enemmän tänäaamuna! Pitäkää peukkuja että lääkitys lopettaa ne niille sijoilleen ja ettei oo liikaa tehneet tuhoaan kohdunsuulla! Palaan sitten taas kertomaan ja purnaamaan tänne KUN kotiudun!



Kultsi 22+5, liian vähän viikkoja

Kultikutri: toivottavasti kaikki on silti hyvin ja pääset kotiin...

On se elämä arvaamatonta, kuka nyt olisi uskonut tuohonkaan että ihan kun salama kirkkaalta taivaalta alkaa supistelemaan ja vielä noita jotka tekee jotain kohdunsuulle, toivotaan silti parasta että kaikki kääntyy vielä hyvin päin.

Tinuri: Onneksi meitä on edes kaksi jotka taistelee tämän kutinan kanssa! Mun verikokees ei ollut onneksi mitään muutosta maksa arvoissa että ihan allergisesta on kysymys. Mulla myös rinnat ihan kamalan näköiset kun raavin niitä ja sen kyllä huomaa! Sitten jalat on pahat varsinkin takareidet ja siitä takapuoleen saakka ja maha on kanssa yksi mitä saa ravailla menen tullen.



Menen tänään lääkäriin kun neuvolasta annettiin lupa ottaa zyrteciä mutta ei se tunnu auttavan silti kutittaa tajuttomasti että jos lääkäriltä saisi apua.. saa nyt sitten nähdä onko mitään mitä saisi syödä? Tietääkö kukaan muu? atarax on yksi mitä saa ottaa mutta se on ihan tajuttoman väsyttävä ettei se oikein työpäivinä onnistu senkään syöminen.



Mahassa silti hyvin taitaa mennä äidin tuskallisesta olosta huolimatta, potkuja tulee aina säännöllisesti ja ne melkeimpä huomaa jo päällepäinkin :) itse ainakin huomaan.



Ja jos taas yrittäisi tehdä töitäkin... rv.22+6

toivotaan nyt ettei supistelu ole aukaissut kohdunsuuta ja että se saadaan rauhoittumaan. Vähintään vielä muutama viikko, toivon mukaan muutama kuukausi :)



Kiitos teille kaikille " lasketun kuun siskoille" ajatuksistanne, kiitos kun saan jakaa niin iloja kuin surujakin kanssanne. Toivotaan ettei meille niitä suruja enempää tulisikaan, vaan saisimme keskittyä odotuksen iloisiin puoliin. ...Noo, ainahan sitä sitten jotain pikkukremppaa tulee valitelluksi ;D, nekin kuuluvat osana siihen iloiseen odotukseen :D!



Tänään ei mitään uutta, pakkailua ja kenties vilkaisu pariin gradukirjaan, joten en juutu tänne tämän pidemmäksi aikaa :) Hyvää keskiviikkoa, tähtöset!



Tinuri ja Itu rv 21+4

Eilen käytiin kurkaamassa mahaan rakenneultran tiimilta ja kaikki oli kunnossa! Nyt sitten taas keskityttään vaan rauhalliseen mahankasvatukseen, eikä pelätä kaiken maailman rakennevikoja sun muita... kunnes taas parin viikon sisällä alkaa kaikenlaista pelkäämään, mutta kaipa ne pelot kuuluvat asiaan. Lääkäri oli oikein mukava, melko vähäpuheinen, mutta tarkanoloinen. Näytti kaikki rakenteet ja kurkkasi sukupuoltakin kun kysyin. Tyttö olisi hänen arvauksensa mukaan tulossa ! Esikoinen on poika, joten tyttö olisi ihan mukava.. ihan niinkuin poikakin olisi. Varmuudella sitten jouluna selviää...



Töissä ei oikein aika kulu, äitiysloman voisin jo ilolla aloitaa. Varsinkin kun esikoisen hoidon kanssa on ollut kaikkia ongelmia. Oma perhepäivähoitaja sairaslomalla ja varapaikasta toiseen on jouduttu poikaa kuskaamaan. Onneksi kohta saa poikakin olla kotona, eikä aamulla tarvitse kiskoa puollinukuksissa olevalle vaatteita niskaan. Omahoitaja on kyllä tosi mukava ja poika hoidossa viihtyy, mutta aina tulee näitä poikkeustilanteita.



Lepäilkäähän kaikki mahankasvattajat ja koitetaan nauttia vielä näistä ilmoista, kohta ne on pakolla ohi (tosin on meillä ainakin öisin liian kuuma ja mielellään jo vähän sateita ottaisin=).



Sirri 20+5

Nyt sitten varsinainen viesti, joka sisältää vähän omaa napaakin.



Kävin aamulla labrassa otattamassa näytteitä, josko minulla olisi jokin tulehdus, joka aiheuttaisi supistuksia. Vein pissanäytteen ja lisäksi tutkittiin, olisiko hiivaa tai clue-soluissa (?) jotain merkillistä. Tulokset saa huomenna soittamalla neuvolan terkkarille.



Nyt on viime aikoina vihlonut vatsaa. Osaksi olen liittänyt ne kohdun kasvukivuista johtuviksi. Eilen huomasin, että nopeasti kävellessä alkoikin myös vihloa. Sama juttu oli tänään. Pitänee yrittää hiljentää tahtia, mutta hankala on yht´äkkiä alkaa vain maleksia...



KULTIKUTRI. Täälläkin ollaan hengessä mukana kanssas! Toivottavasti supparit eivät aiheuta sinulla (tai kenelläkään muulla) vahinkoa. On hyvä, että sinua seurataan tarkasti.



TINURI JA KUKKA75. Se kutina mahtaakin sitten olla inhottava vaiva. Toivottavasti se nyt loppuisi eikä siitä tarvitsisi kärsiä raskauden loppuun saakka.



VAUVAN TERVEYS. Kuinka teitä mietityttää syntyvän vauvan terveys? Meillä esikoisella epäiltiin erinäisiä ongelmia hänen terveydessään heti hänen synnyttyään. Pelkästään niiden aika isojen epäilyjen kanssa oli hankala elää. Onneksi hän on osoittautunut terveeksi pikkumieheksi. Nyt pakostakin miettii, onko tuleva vauva terve.



LAPSILUKU. Edellisestä tulee aasinsilta sitten seuraavaan kyselyyni. Olen nimittäin varma, että tämän raskauden jatkuessa hyvin ja päättyessä toivottavasti mahdollisimman terveen lapsen syntymään meidän lapsilukumme on täynnä eli kaksi lasta riittää. Olen jopa miettinyt sterilisaatiota. Tosin onhan niitä muitakin varmoja ehkäisykeinoja. Niin, vaikka se lapsiluku ei ole ihan vain itsestä kiinni eikä raskaaksi tulla välttämättä tuosta noin vaan, kyselisin, onko muita, joilla tämä on viimeinen raskaus? Entä onko sellaisia, jotka haaveilevat oikein suurperheestä, joka nykymittojen mukaan taitaa alkaa jo kolmesta lapsesta?



TYÖMOTIVAATIO. Itselläni on työmotivaatio kyllä joskus täysin hakusessa. Viime viikko loman jälkeen oli paha, mutta vähitellen arkeen alkaa tottua. Sekin helpottaa, kun tietää, että töitä on enää kolmisen kuukautta. Siis edellyttäen, ettei joudu mistään syystä sairaslomalle ennen äitiysloman alkua.



Sen verran huhuilisin, missä USAMAMA luuraa. En ole kuullut hänestä mitään vähään aikaan. :-)



Jep, eiköhän tässä taas tätä tullut. Hyvää keskiviikkoa kaikille!

Kirjoitin tänne juuri äsken älyttömän pitkän viestin ja kun painoin OK-nappia, teksti hävisi bittiavaruuteen!!! Aaaaarggg, raivostuttavaa!!!! Eikä ole muuten ensimmäinen kerta!!! Pitäisi aina ennen ok-nappia maalata koko teksti ja kopioida se vastaavan varalta.... No, uusi yritys mutta hieman lyhennettyntä.



Alkutöikseni toivotin hyviä vointeja ja jaksamista Kultikurtille ja muille supistelijoille, sekä myös voimia Tinurille sekä muille surullisten asioiden kanssa painiskeleville. *Iso hali*.



Tarkoituksenani oli vuodattaa tunteitani nimi-asiassa. Minulla on yksi hyvinkin läheinen ystävä joka kokee asiakseen jatkuvasti arvostella ja kommentoida nimi-ehdotuksiani. Ei siinä että asia mitenkään hänelle kuuluisi, mutta jotenkin on ollut vain mukava keskustella eri nimivaihtoehdoista ystävien kesken. No, tämä kyseinen ystäväni keksi jotain inhottavaa sanomista jokaisesta nimestä jota ehdota. Jos sanon esim. Paavo, niin ystäväni sanoo " yök, eihän kukaan voi antaa noin kuvottavaa nimeä lapsellensa" . Olen aina kuitannut että onneksi lapsi ja nimi eivät olekaan hänen vaan minun, mutta siitä huolimatta ystäväni vaan jatkaa ja jatkaa. Minä koen tämän todella loukkaavaksi ja fiksuna voisin tietysti lopettaa koko nimien pohtimisen hänen kuullensa, niinkuin taidankin tehdä.



OMA NAPA senkuin kasvaa ja kasvaa. Mitkään normaalit housut eivät enää mahdu päälleni, ensi viikolla olisi juhlat tiedossa johon ei siis ole mitään päälle laitettavaa. Täällä käytyjen Belly Belt-keskustelujen pohjalta luulen että turvaudun sellaiseen ettei tarvitse uusia housuja yksien juhlien vuoksi hankkia.



VAUVANVAATTEET JA TARVIKKEET. En voinut enään pidätellä ja kaivoinkin pienet vaatteet esiin " naftaliinista" . Nyt ne on pestynä vaatekaapissa, vielä seuraavat puoli vuotta =)... No, ainahan niitä voi vähän hiplata ja hypistellä =). Vaunujakin kävin katsastamassa jo tuossa viime viikolla, mutta niihin en vielä aio investoida.



No tässä hieman lyhyempi versio alkuperäisestä viestistäni, aurinkoisia elokuun päiviä teille kaikille



Teppis ja Juniori 20+4

Olen varmasti vain vainoharhainen, kun kyselen näitä, mutta jokin aika sitten alkoi olla vähän hankala saada happea. Tuntuu, että olen koko ajan hengästynyt siis ihan istuessanikin. Olen etsinyt tietoa netistä ja aika usein syyksi hengästymisen tunteeseen tarjotaan raudan puutetta. Hemppa oli viimeisessä neuvolassa 114, mutta tarvetta lisäraudalle ei terkkarin mielestä ollut.



Turvotustakin on ollut. Sen huomaa vaa´alla käydessä, samaten sormista ja silmänaluksista. Nestettä on selvästi kertynyt. En ole omasta mielestäni syönyt erityisen suolapitoista ravintoakaan. Tosin olen kyllä taipuvainen keräämään nestettä muutenkin.



Mitähän tässä olisi neuvoksi? Ajattelin, että kokeilen aloittaa ihan oma-aloitteisesti Retafer-kuurin. Niitä löytyy nimittäin kotiapteekista.

Hengästyminen ja turvotus ovat olleet kaikissa raskauksissani mukana, hegästymiseen minulle selitettiin syyksi keuhkojen tilan väheneminen ja tietysti turvotus, rautaa ei kyllä mainittu milloinkaan. Mainitsitko viime käynnillä asiasta neuvolassa? Liika rauta ei ole sekään hyväksi jos oikeen muistan... voin toki olla väärässäkin. Itselläni uutena vaivana on tullut kamalat kivut lonkkaluissa, löytyykö jollain jotain vinkkejä siihen? :)

heips, terveiset mökiltä! Pinot lukematta, joten jätän kommentoinnin väliin, palaan kuulumisiinne jos ehdin ip.



Masussa KAMALA möyriminen, potkuja ja lyöntejä satelee ja masu muljahtelee koko ajan vimmatusti. Viime yönä en saanut nukuttua kun tuo kaveri piti bileet ja nyt sama tahti parhaillaan menossa. Ei tarvi todellakaan laskea liikkeitä, niitä todellakin ON! Pohdituttaa, mikähän vilkas kaveri sieltä oikein on meille tulossa.....??? Vaikka oli esikoinenkin aikoinaan mahassa vilkas, ja siitä tuli silti aikas rauhallinen tapaus, harkitseva ja rauhallinen neitsytlapsi. Tai sitten tunnen vaan liikkeet niin hyvin kun istukka takaseinässä ja potkut tulee suoraan ohuen vatsanahan läpi eteenpäin...



äitikuu ja rauhallinen taapero 1v 11kk + vähemmän rauhallinen masuvauva rv 22+++

Heinäkuu meni minulla aivan kokonaan lomaillessa. Nyt sitten olen viime viikosta alkaen töissä. Täytyy myöntää, että työmotivaatio on nollassa ja odotan kovasti äitiysloman alkamista. Marraskuun alkuun asti täytyisi jaksaa odotella...



Hirveästi pinoja en ole ehtinyt lueskella, mutta sen verran kuitenkin, että voimia niille joilla on kovasti supistellut. Itsellä on hiukan jännittämisen aihetta istukan kanssa. Se on nimittäin hiukan liian alhaalla, joten sen paikka kontrolloidaan lokakuussa. Jos se ei ole noussut tarpeeksi ylös niin edessä on suunniteltu sektio. Kaksi edellistä lasta kun ovat syntyneet alateitse niin toivon hartaasti, ettei tarvitsisi leikata. No selviää myöhemmin.



Lasten lopullista lukumäärää, joku kyseli ja meille se on tämä kolme. Kyselinkin jo neuvolasta mahdollisesta sterilisaatiosta ja mitä sivuoireita siitä voi tulla. Eipä tämä uusin sijainen tiennyt mitään.. No kysytään sit lääkäriltä, joka on sit seuraavalla käynnillä.



Yhden asian sain kyllä tällä viikolla tosi kivuttomasti hoidettua; äitiyloma-asioiden hoidon Kelalle. Sain nyt tällä viikolla neuvolasta todistuksen raskauden kestosta ja Kelan paperit. Itse tuskailin kotona papereiden kanssa, mutta työpaikan henkilöstötoimiston virkailija tarkasti ne, otti mun allekirjoituksen ja aikoi hoitaa paperit Kelalle. Jes. Kerrankin joku hoitaa asiat puolestani.



Bambi3 ja vauveli rv 22+2

Elämä on ollut yhtä hulinaa viimeiset pari viikkoa. Töissä olo on tuntunut rankalta, kun on poskiontelotulehdus päällä (jo toinen kuuri ja kerran jo punkteerattu ontelot) ja sitten on vielä juhlittu kuopuksen synttäreitä. Koneelle en ole ehtinyt ollenkaan. Luin nopeasti vanhoja pinoja.



Ne, joiden läheisillä todettu vakava sairaus: Ymmärrän hyvin tunteenne, koska siskoni sairastui myös tänä kesänä rintasyöpään. Hänet on leikattu ja ennuste on hyvä, koska syöpä ei ollut edennyt esiastetta pidemmälle. Elämä on kyllä merkillistä, iloa ja tuskaa vuorotellen.



Supistelusta: Kultikutri ja joku muukin, joilla pahanlaista supistelua. Toivon todella, että teillä alkaa supistelu rauhoittumaan. Esikoisesta makasin supistelusta sairaalassa pari viikkoa ja muistan sen ahdistuksen tunteen, kun pelkäsin ennenaikaista synnytystä. Mulla kuitenkin meni loppujen lopuksi lähes laskettuunaikaan synnytys.



Tällä viikolla itselläni on myös ollut taas enemmän supistelua ja vähän kipeitäkin. Varasin ensi viikon alkuun lääkärineuvolan, jotta ei tarvitsisi murehtia kohdunsuun tilannetta.



Onko muilla ollut vielä liitoskipuja tai kohjuongelmia? Mulla on nyt alkanut vähän vaivaan liitoskivut ja suonikohjut myös. Pelottaa jo ajatella viimeisten viikkojen odotusta, kun vaivat vaan voimistuvat..



Tuuti73 tasan 23rv

Kovasti on täällä pinoja luettu ja koitettu myös itse vastailla.



Tänään ja eilen on ollut aivan mieletön mellastus masussa. Jatkuvasti kaveri potkii, huitoo, pompii ja pyörii omassa yksiössään, välillä jo näkyy päällekin päin, että millaista elämää vietetään ;)



Neiti ja isi eivät vielä montaa potkua ole tunteneen, kun eivät jaksa odottaa että vauva herää. Neidiltä sen ymmärtää kun ikää on se huimat 1,5v. mutta iskä (muutaman vuoden vanhempi) on vaan liian hätäinen.



Supisteluja on jatkuvasti, mutten ole edes ajatellut lähteä mihinkään päivystykseen niiden takia, ainakaan vielä, välillä tuntuu hieman kivuliailta välillä vaan huomaa, että jaahas taas supistaa.

Toivotaan että pysyy tässä " jaahastaassupistaa" osiolla niin pitkään kunnes on tosi kyseessä.



Huomenna mennään ostamaan tuplavaunut kolmipyöräiset adventuret, jeejee! On sitä jo odotettukin. Mutta nyt jo uskaltaa tehdä joitain hankintoja. Tosin eipä me paljon muuta varmaan tulla ostamaan.



Kelapaperit lähtee eteenpäin vasta ensiviikolla kun palaan töihin, työnantaja laittaa ne eteenpäin kun ne menevät palkanlaskijan kautta, huh-huh! onneksi ei ite tarvi niiden kanssa tuskastella!

Pakkauksesta täällä vielä kiistellään, mies ei halua, mutta mä haluan! Joten katotaan kumpi voittaa kädenväännön.. (varmaan minä)



mutta nyt katsomaan keihäsfinaalia :)



Niisku, neiti 1,5v ja " poju" rv 23+2-24

Nopeasti pistän omat kuulumiset. Meillä on kaikki hyvin! Ei supista enää kuin vain tavallisia pikkuharkkareita, vaikka olen ollut jo kaksi päivää töissä. Oikeasti työnteko tuntuu kivalta kun joutui pakosti olemaan poissa. Mitään motivaatio-ongelmia ei nyt ole. Pikkuinen on aikamoinen molskuttelija kohdussa. Välillä naurattaa itsekseen kun tuntee liikkeitä. Tästä ne " typerät" virnistysilmeet odottavien äitien kasvoilla johtuvat. Kukaan muu ei tiedä sitä ihanaa tunnetta, joka tulee kun oma pikkuinen molskuttelee. Muutaman viikon kuluttua ei enää tälläisiä liikkeitä mahdu olemaan. Silloin potkitaan jo kunnolla keuhkoihin ja rakkoon. Mutta nyt on aivan ihana aika raskaudessa!



Ja nyt on taas mentävä kasvattamaan joulunpalloa iltapalan verran.



Krita, jonka on *pakko hehkuttaa* kun pyysi muita tekemään sitä omien vaivojen keskellä

Ja ensinnäkin kiitos kaikille, jotka ovat myötäeläneet tätä isäni syöpää. Torstaina oli siis leikkaus ja kaikki meni hyvin, mutta toissa päivänä hän sai jonkinlaisen aivoinfarktin kotona (ei tietoa liittyykö tämä ollenkaan leikkaukseen) mutta puhe meni hetkeksi ja ambulanssilla vietiin sairaalaan. Pääsi kuitenkin vielä samana päivänä pois kun tila oli täysin palautunut ennalleen. Mutta kyllä tämä taas sellaista hullunmyllyä on ollu....



Kylläpä on harmillisia nuo supistelut! Minä en ole tähän mennessä tienny moisista yhtään mitään. Mulla ei ole koskaan kohtu ns. kovettunut. Viime raskaudenkin ainoat supistelut oli vesien menon jälkeen ja nekään eivät tuntuneet vatsan alueella vaan ihan tuolla kohdun kaulan hujakoilla, vähän kuin menkkojen aikaan. Synnärillä ei moisia supisteluja meinattu edes ottaa todesta, kun käyrään niitä ei saatu ja meinasin joutua kotiin " odottelemaan supistuksia" vaikka olin jo 4cm auki ja poju syntyi pari tuntia lääkärin idioottimaisen kotiin kehotuksen jälkeen. No, en silloin suostunut lähtemään vaan vaadin, että katsoo alapään tilanteen.



Mekin muuten ostettiin käytetyt kaksosten matkarattaat. Ikäeroa tulee lähes 2,5 vuotta, mutta luulen, että kärryille on käyttöä, koska poju on niin vilkas, että se on " kytkettävä johonkin kiinni" esim. kauppareissuilla. En tiedä, miten asioiden hoito onnistuu sitten noiden kahden kanssa, mutta kyllä varmaan joskus on pakko päästä ilman miestä vaikka kauppaan leipää hakemaan.



Meillä oli tänään ystäväperheitä kylässä ja yhdellä on 3 kk ikäinen vauva. Niin kauan poju tykkäsi vauvasta kun se oli oman äitinsä sylissä, mutta kun minä otin vauvan syliin, tuli pojulle hirveä mustis ja hän alkoi itkeä. Olin ihan ihmeissäni, kun poju on tosi iso egoinen;) ja tollanen itkureaktio ei tuntunnu yhtään tyypilliseltä hänelle. Samalla iski hirveä pelko, että mitähän tämä tulee muutaman kuukauden päästä olemaan! Voi pojat, mihin mä oon pääni pistänny!!!



Eipä tässä muuta. Mukavaa loppuviikkoa!



t. päivikki 23+1

Mulla tuo muisti pätkii noiden nimimerkkien kanssa, mutta vastailenpa kuitenkin. Eli mulla oli hb 120 maanantain neuvolassa, ja tuon terkkarin mukaan ei vielä tarvi rautaa aloittaa että katsotaan seuraavalla kerralla. Mulla kuitenkin ollut nuorempana ongelmia tuon raudan imeytymisen kanssa, niin ajattelin kuitenkin alkaa obsidania nappaileen vaikka joka toinen päivä niin ei edes pääsisi liian alas tippumaan. Kun sen tietää että tuosta se vain laskisi, niin miksi päästää liian alhaiseks ja sitten ihan raatona vaan maata kun ei jaksa mitään.

Muutenkin väsyttää taas jatkuvasti.



Mä en vielä hirmuisesti liikkeitä tunne, lähinnä välillä just jotain molskahduksia kuin uima-altaalla olisi. Enpä silti hirmuisen surullinen ole ollut, kylläpä kai niitä ehtii tuntea myöhemminkin.



Vaatteita ollaan jonkun verran saatu ja pesty valmiiksi laatikkoon. Vaunutkin on varattuna, kun edullisesti saatiin viimevuoden väriä olevat.



Onkos täällä muuten ketään haikaranpesään valmennukseen marraskuussa menijöitä? Puhuttiin miehen kanssa, että olisi kiva tutustua muihinkin odottajiin mahdollisesti etukäteenkin.



t. Elviiratar & nimetön 20+2

Hei,



pääsin pinoilemaan kun tulin lomalta pariksi päivää töihin hoitamaan asioita jotka on pakko hoitaa...



Kultikutrille kovasti toivon, että supparit laantuvat ja pääset taas nauttimaan arjesta ilman huolta. Tuutille ja Päivikille voimia omaisten sairauksien käsittelyyn ja tukena olemiseen.



NIMISTÄ ei mulla varmaan kaverit kommentoi, enkä niidenkään nimivalintoja kommentoi, paitsi miehelle ;-) jokainen valitsee sopivan nimen, mutta se on totta että nimen antaminen on aikamoinen vastuu, koska sen pitää sopia niin vauvalle, lapselle, teinille, aikuiselle kuin vanhuksellekin.. Vielä ei olla päätetty suosikkinimiä. Onhan tässä aikaa arvuutella..



LIIKKEISTÄ ihanaa, tuntui viime viikonloppuna selvääkin selvemmin, miehenikin tunsi ihan ekaa kertaa :-D ihmeellistä, en ollut ollenkaan tajunnut miten hassun ihanaa se on!



Pitäis mennä nukkumaan muttei jaksa..



Hyvää viikon jakoa kaikille, me palataan pian mökille, huominen vielä töihin ja sit neuvola perjantaina ja yks ihan kyläjuttu.

käykääpäs katsomassa täällä, voitte laulella oikein musiikin kera :-)



http://www.niehs.nih.gov/kids/lyrics/twinkle.htm



ja kukahan kysyi siitä vaaville juttelusta, mä ainakin juttelen aamuisin ja iltaisin työmatkalla ja autossa laulelen vaaville. Ihanaa!