Lue keskustelun säännöt.
Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?
Helsingissä vuokrat ovat järkyttävän kalliita ja myytävät asunnot menevät etupäässä sijoittajille. Sekä vuokrat että asuntojen ostohinnat vain nousevat.
Miten asia voitaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti korjata niin, että vuokrat saataisiin alas eivätkä asumistuet valuisi sijoittajien taskuun? Nykytilanteessa matalampipalkkainen kansa ei aina edes kykene vuokrakuluiltaan säästämään rahaa, jotta voisi ostaa oman asunnon, jolloin varallisuus alkaisi kertyä itselle eikä vuokraisännälle eli sijoittajalle.
Pyydän osallistujilta rakentavaa keskustelua! Meitä monia tämä nykytilanne raivostuttaa, mutta tunnepurkausten lisäksi kaipaan KONKREETTISIA RATKAISUJA ja PERUSTELUJA sille, mitä etuja ja mahdollisia miinuspuolia eri ratkaisuilla on. Kun ratkaisuja löydetään, asioita voidaan oikeasti muuttaa.
Kiitos jo etukäteen kaikille! :)
Kommentit (1068)
Eikös Helsinki ole vihreiden johtama ja hallinnassa? Ei kai vihreät ole voineet hyväksyä asuntotuotannon käyttöä keinottelijoiden rikastuttamiseksi ja tavallisten työtätekevien köyhdyttämiseksi ja elämän kurjistamiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haloo ... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrakatto on ainoa toimiva ratkaisu.
Ajatus, että vapaat markkinat sisältäisivät aina itse itseään korjaavan mekanismin on osoitettu niin monta kertaa vääräksi, ettei asiasta tarvitse enää edes keskustella.Vuokrakattoa on kokeiltu ja se poistettiin, koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei kiinnostanut, jotta niitä olisi valmistunut riittävästi kasvavaan tarpeeseen.
Rakennetaan ensin pääkaupunkiseutu täyteen asuntoja ja vasta sitten asetetaan vuokrakatto. Se katto voisi olla sen verran korkea, että se toisi kohtuullista tuottoa, mutta estäisi pahimman vuokranantajan ahneuden.
Ihana idea, kusetetaan rakennusfirmoja oikein urakalla ja sitten laitetaan vuokrakatto, että saavat valtavat tappiot toiminnastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Sulla on tuossa nyt ajatusvirhe. Kuvittelet vuokranantajien olevan kaikkien, tai edes merkittäviltä osin, yksityisiä ihmisiä. Valtaosa on kuitenkin yrityksiä kuten Kojamo. Jolla ei ole mitään vastenmielisyyttä, tietenkään, vuokrata asumistukea saavalle.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Helsinki ole vihreiden johtama ja hallinnassa? Ei kai vihreät ole voineet hyväksyä asuntotuotannon käyttöä keinottelijoiden rikastuttamiseksi ja tavallisten työtätekevien köyhdyttämiseksi ja elämän kurjistamiseksi?
Oletan tämän olevan sarkastinen kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.
Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?
Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.
Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.
Kannattaa ehkä herätä ja katsoa kalenteria, jos kuvittelee edelleen elävänsä vuotta 2020. Ihan vinkkinä, nyt on vuosi 2021.
Ja myös vinkkinä, niin kannattaa vähän tsekkailla maailman menoa ja nykytrendejä. Väitteesi ovat suoraan 90-luvulta. Maailma näyttää hyvin erilaiselta nykyään - keskeisesti kaupunkien suhteen kun, yllätys yllätys, jos et ole huomannut, niin maailmassa on sellainen pieni juttu nyt kuin korona. Joka on jo aikaansaanut etätyömullistuksen sekä ratkaisevia muutoksia ihmisten asumispreferensseissä ympäri maailman, pois kaupungeista. Kannattaisi herätä nykytilanteeseen.
Missä keinotodellisuudessa sinä elät? Korona-aika on nimenomaan näyttänyt sen, että edes korona ja etätyömullistus eivät ole kääntäneet muuttovirtaa kaupungeista maalle. Se että töitä voi tehdä etänä kotoa käsin, ei saa ihmisiä muuttamaan alueelle, jossa sinne lähikauppaan on matkaa 20 kilometriä ja lähimpien tuttavien luo 200 kilometriä.
Mitä ihmettä? Siis oikeasti, mitä ihmettä? Etkä seuraa ulkomaita ollenkaan? Etkö tiedä mitään mitä muualla tapahtuu?
Se on ihan sama mitä muualla tapahtuu niin kauan kun työttömyyskorvauksella teetetään töitä niin nuorempi sukupolvi ei voi muuttaa maalle. Jos työmarkkinatukitöihin ei suostu tulee 3 kuukauden karenssi eli työttömyyskorvaus pois 3 kuukaudeksi. Kuka tahansa voidaan irtisanoa ja tulevaisuudessa työpaikat vähenee, koska eläkeläisten vähenemisen myötä vähenee asiakkaat.
Kallis sähköauto ei asiaa auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Kuulostaa aika marginaaliselta ryhmältä. Vuokrasopimuksessa varmaankin edellytetään kotivakuutusta, niin kaipa se on sama, kuka sen vuokran maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo ... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrakatto on ainoa toimiva ratkaisu.
Ajatus, että vapaat markkinat sisältäisivät aina itse itseään korjaavan mekanismin on osoitettu niin monta kertaa vääräksi, ettei asiasta tarvitse enää edes keskustella.Vuokrakattoa on kokeiltu ja se poistettiin, koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei kiinnostanut, jotta niitä olisi valmistunut riittävästi kasvavaan tarpeeseen.
Rakennetaan ensin pääkaupunkiseutu täyteen asuntoja ja vasta sitten asetetaan vuokrakatto. Se katto voisi olla sen verran korkea, että se toisi kohtuullista tuottoa, mutta estäisi pahimman vuokranantajan ahneuden.
Ihana idea, kusetetaan rakennusfirmoja oikein urakalla ja sitten laitetaan vuokrakatto, että saavat valtavat tappiot toiminnastaan.
Se pakottaisi rakennusfirmoja karsimaan kuluja. Nykytilanteessa ei ole kuluilla väliä kun ne vain lisätään asuntojen hintaan. Lisää kilpailua myös pitäisi saada rakennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Sulla on tuossa nyt ajatusvirhe. Kuvittelet vuokranantajien olevan kaikkien, tai edes merkittäviltä osin, yksityisiä ihmisiä. Valtaosa on kuitenkin yrityksiä kuten Kojamo. Jolla ei ole mitään vastenmielisyyttä, tietenkään, vuokrata asumistukea saavalle.
Toiminnan koko tietysti vaikuttaa. Jos sinulla on yksi tai muutama vuokra-asunto riski koko tuoton menettämiseen tai jopa tappioon tulee jo yhden paskan vuokralaisen myötä. Jos sinulla on tuhansia kämppiä, yksi paskoja ei paljoa paina remppakuluineen.
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Eihän asuntosijoittamisessa ole mitään järkeä, jos sen tekee kokonaan omalla pääomalla. Jos sinulla on 300 000 euroa rahaa, niin kannattaa ostaa kaksi tai kolme 300 000 euron asuntoa ja käyttää velkavipua apuna. Silloin oman pääoman tuotto nousee jo kohtuulliseksi. Ja kun ostaa asunnot kasvukeskuksista, tuottoa lisää vielä arvonnousu.
Olen ihan samaa mieltä, että ennemmin kannattaa panostaa hyviin kuin huonoihin asuntoihin. Mieluummin yksi 300 000 euron asunto hyvällä sijainnilla Helsingistä kuin kaksikymmentä 15 000 euron asuntoa Lieksasta.
Valtaosa uusista pienistä yksiöistä ei koskaan tule edes julkisille markkinoille kuluttajien ostettaviksi, myöskään yksityisten asuntosijoittajien. Vaan menevät suoraan rakennusvaiheessa isoissa erissä vuokrausta ammattimaisesti harjoittaville yrityksille. Nythän esimerkiksi Kalasataman kolmas torni, jota aletaan vasta rakentamaan, on jo myyty koko talo Kojamolle vuokra-asunnoiksi. Samoin Kojamo rakennuttaa paljon vuokrataloja suoraan omaan omistukseensa. Kivaa muuten varmaan niillä, jotka ovat ostaneet noista Kalasataman torneista asuntoja ja kuvitelleet niiden olevan jotain tosi hienoa. Kun sitten vieressä kolmas torni on täynnä pelkkiä vuokralaisia, aika täysin varmasti yhteiskunnan maksamana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Sulla on tuossa nyt ajatusvirhe. Kuvittelet vuokranantajien olevan kaikkien, tai edes merkittäviltä osin, yksityisiä ihmisiä. Valtaosa on kuitenkin yrityksiä kuten Kojamo. Jolla ei ole mitään vastenmielisyyttä, tietenkään, vuokrata asumistukea saavalle.
Toiminnan koko tietysti vaikuttaa. Jos sinulla on yksi tai muutama vuokra-asunto riski koko tuoton menettämiseen tai jopa tappioon tulee jo yhden paskan vuokralaisen myötä. Jos sinulla on tuhansia kämppiä, yksi paskoja ei paljoa paina remppakuluineen.
Täsmälleen. Jollain Kojamolla, jolla asuntoja on tuhansia ja tuhansia, yksi remppa ei paljon hetkauta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo ... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrakatto on ainoa toimiva ratkaisu.
Ajatus, että vapaat markkinat sisältäisivät aina itse itseään korjaavan mekanismin on osoitettu niin monta kertaa vääräksi, ettei asiasta tarvitse enää edes keskustella.Vuokrakattoa on kokeiltu ja se poistettiin, koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei kiinnostanut, jotta niitä olisi valmistunut riittävästi kasvavaan tarpeeseen.
Rakennetaan ensin pääkaupunkiseutu täyteen asuntoja ja vasta sitten asetetaan vuokrakatto. Se katto voisi olla sen verran korkea, että se toisi kohtuullista tuottoa, mutta estäisi pahimman vuokranantajan ahneuden.
Ihana idea, kusetetaan rakennusfirmoja oikein urakalla ja sitten laitetaan vuokrakatto, että saavat valtavat tappiot toiminnastaan.
Se pakottaisi rakennusfirmoja karsimaan kuluja. Nykytilanteessa ei ole kuluilla väliä kun ne vain lisätään asuntojen hintaan. Lisää kilpailua myös pitäisi saada rakennukseen.
Jaa, mun käsittääkseni juuri niiden kulujen karsimisen vuoksi siellä raksoilla on virolaiset ukot töissä eikä suomalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Moni huutaa kaupungin vuokratalojen perään. Sitä ei näemmä ymmärretä, että joko ne ovat taloudellisesti tuettua asumista tai sitten aikalailla markkinahintaista asumista. Yhteiskunnassa on ajateltu, että on fiksumpaa maksaa asumistukea kuin tehdä tuettuja vuokrayhtiöitä, koska näin estetään huonojen ja levottomien asuinalueiden syntyminen. No tuossa ajatuksessa on toki puolensa ja puolensa.
Uudessa asuintalossa rakentajan kate on muutaman prosentin. Muut kulut liittyvät ennen kaikkea veroihin ja tonttikustannuksiin. Edes kunta ei pysty niitä taloja halvemmlla rakentamaan. Ja sijoittajien tuottovaateet ovat nykyään yhtä maltillisia kuin esim. kunnilla asuintonttien vuokratavoitteen (n. 4 %).
Höpöhöpö. Markkinahintainen vuokraaminen seuraa tarkasti asuntojen hintakehitystä. Toisaalta vuokra-asuntotuotannon lisääminen vaikuttaisi asuntojen hintakehitykseen (ja sijoittamiseen). Siinä on se syy, miksi vuokra-asuminen herättää suuria tunteita oikeistossa.
Ajatusta voi tarkastella kulta-analogian kautta. Mitä tapahtuu kullalle, jos joku keksisi tavan muuttaa rautaa kullaksi. Sen hinta romahtaisi, ja sitten menisi sen käyttö rahana. Sama koskee asumista tai oikeastaan kaikkea, mikä toimii "arvon säilyttäjänä", taidetta ja Picasson tauluja myöten.
Ajatuksesi on ongelmallinen myös siinä mielessä, että se olettaa asuntojen hinnan jatkuvasti ylösnousevaksi. Se, ettei se Suomessa ole laskenut, on jälleen yksi argumentti sen puolesta, että taustalla on jokin keinotekoinen viritelmä, kuten osakemarkkinoilla shorttaaminen.
Kuntien oma rakentaminen laskisi asumisen kustannuksia niin laajsti, koko markkinakenttää myöten, että sen kannattavuuden laskeminen käyttämällä 4% arvoa on ihan hatusta vedetty argumentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo ... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrakatto on ainoa toimiva ratkaisu.
Ajatus, että vapaat markkinat sisältäisivät aina itse itseään korjaavan mekanismin on osoitettu niin monta kertaa vääräksi, ettei asiasta tarvitse enää edes keskustella.Vuokrakattoa on kokeiltu ja se poistettiin, koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei kiinnostanut, jotta niitä olisi valmistunut riittävästi kasvavaan tarpeeseen.
Rakennetaan ensin pääkaupunkiseutu täyteen asuntoja ja vasta sitten asetetaan vuokrakatto. Se katto voisi olla sen verran korkea, että se toisi kohtuullista tuottoa, mutta estäisi pahimman vuokranantajan ahneuden.
Ihana idea, kusetetaan rakennusfirmoja oikein urakalla ja sitten laitetaan vuokrakatto, että saavat valtavat tappiot toiminnastaan.
Se pakottaisi rakennusfirmoja karsimaan kuluja. Nykytilanteessa ei ole kuluilla väliä kun ne vain lisätään asuntojen hintaan. Lisää kilpailua myös pitäisi saada rakennukseen.
Vuokrayhtiöiden kerrostalot rakennetaan paremmin, koska niissä rakentajalla on pitempi vastuu.
Meillä kaupungin keskustasta saa upouuden kerrostalokolmion vuokrattua 800, sauna ja
2 vessaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Kuulostaa aika marginaaliselta ryhmältä. Vuokrasopimuksessa varmaankin edellytetään kotivakuutusta, niin kaipa se on sama, kuka sen vuokran maksaa.
Eikö joissain tilanteissa Kela saata myös korvata remontin omistajalle, jos sen maksamalla vuokravakuudella aiheutetaan tuhoa asunnossa?
Palstaa sensuroidaan erikoisesti. Laitoin mielestäni monipuolisen selvityksen liian kalliin asumisen poistamisesta. Aivan laillisia järkeviä keinoja. Mutta moderaatio poisti.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Helsinki ole vihreiden johtama ja hallinnassa? Ei kai vihreät ole voineet hyväksyä asuntotuotannon käyttöä keinottelijoiden rikastuttamiseksi ja tavallisten työtätekevien köyhdyttämiseksi ja elämän kurjistamiseksi?
Kokoomus on Helsingissä suurin ja Vihreät ovat kakkosena. Näin Kokoomuksen arvot painavat eniten päätöksenteossa.
Menkää töihin. Siinä on ratkaisu.
Niin, kun ulkomaalainen työskentelee Suomessa, hänen ei tarvitse maksaa veroja Suomeen ollenkaan ensimmäiseen 6 kuukauteen, jos yhtiö on ulkomaalainen, tytäryhtiö vaan Viroon ja
En tiedä kuinka pitkiä työsopimuksia heillä on.
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.
Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?
Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.
Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.
Kannattaa ehkä herätä ja katsoa kalenteria, jos kuvittelee edelleen elävänsä vuotta 2020. Ihan vinkkinä, nyt on vuosi 2021.
Ja myös vinkkinä, niin kannattaa vähän tsekkailla maailman menoa ja nykytrendejä. Väitteesi ovat suoraan 90-luvulta. Maailma näyttää hyvin erilaiselta nykyään - keskeisesti kaupunkien suhteen kun, yllätys yllätys, jos et ole huomannut, niin maailmassa on sellainen pieni juttu nyt kuin korona. Joka on jo aikaansaanut etätyömullistuksen sekä ratkaisevia muutoksia ihmisten asumispreferensseissä ympäri maailman, pois kaupungeista. Kannattaisi herätä nykytilanteeseen.
Missä keinotodellisuudessa sinä elät? Korona-aika on nimenomaan näyttänyt sen, että edes korona ja etätyömullistus eivät ole kääntäneet muuttovirtaa kaupungeista maalle. Se että töitä voi tehdä etänä kotoa käsin, ei saa ihmisiä muuttamaan alueelle, jossa sinne lähikauppaan on matkaa 20 kilometriä ja lähimpien tuttavien luo 200 kilometriä.
Mitä ihmettä? Siis oikeasti, mitä ihmettä? Etkä seuraa ulkomaita ollenkaan? Etkö tiedä mitään mitä muualla tapahtuu?
Globaalisti kaupungistuminen on kehittyneissä maissa paljon pidemmällä kuin Suomessa. Eikä muutosta ole nähtävissä, vaikka ajoittain jossain näyttäisi paikallisesti joltain muulta.
Ja tosiaan, jos puhutaan Suomesta, kuten tässä ketjussa kai pitäisi tehdä, edes viime vuoden koronakriisi ei kääntänyt muuttoliikettä. Se kyllä hidasti sitä, kuten taloudellisilla shokeilla on tapana tehdä. Mutta aivan kuten 1990-luvun laman ja reilu kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen, sen voi odottaa koronakriisin jälkeen kiihtyvän entisestään.
Eihän asuntosijoittamisessa ole mitään järkeä, jos sen tekee kokonaan omalla pääomalla. Jos sinulla on 300 000 euroa rahaa, niin kannattaa ostaa kaksi tai kolme 300 000 euron asuntoa ja käyttää velkavipua apuna. Silloin oman pääoman tuotto nousee jo kohtuulliseksi. Ja kun ostaa asunnot kasvukeskuksista, tuottoa lisää vielä arvonnousu.
Olen ihan samaa mieltä, että ennemmin kannattaa panostaa hyviin kuin huonoihin asuntoihin. Mieluummin yksi 300 000 euron asunto hyvällä sijainnilla Helsingistä kuin kaksikymmentä 15 000 euron asuntoa Lieksasta.