Lue keskustelun säännöt.
Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?
Helsingissä vuokrat ovat järkyttävän kalliita ja myytävät asunnot menevät etupäässä sijoittajille. Sekä vuokrat että asuntojen ostohinnat vain nousevat.
Miten asia voitaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti korjata niin, että vuokrat saataisiin alas eivätkä asumistuet valuisi sijoittajien taskuun? Nykytilanteessa matalampipalkkainen kansa ei aina edes kykene vuokrakuluiltaan säästämään rahaa, jotta voisi ostaa oman asunnon, jolloin varallisuus alkaisi kertyä itselle eikä vuokraisännälle eli sijoittajalle.
Pyydän osallistujilta rakentavaa keskustelua! Meitä monia tämä nykytilanne raivostuttaa, mutta tunnepurkausten lisäksi kaipaan KONKREETTISIA RATKAISUJA ja PERUSTELUJA sille, mitä etuja ja mahdollisia miinuspuolia eri ratkaisuilla on. Kun ratkaisuja löydetään, asioita voidaan oikeasti muuttaa.
Kiitos jo etukäteen kaikille! :)
Kommentit (1068)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
En usko, että on asiasi selvittää mitä ymmärrän ja mitä en.
Yrität sekoittaa tarkoituksellisesti eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on vasta sijalla 8 asumistuen saajissa yhdessä Vaasan kanssa. Kärkeä pitävät Jyväskylä ja Joensuu, joissa yli 23% asukkaista saa asumistukea, kolmantena on Oulu.
Tosi ovelaa ilmoittaa asumistukea saavien määrä prosentteina väestöstä. Miltä tilasto näyttää kun pistetään euromäöräisen tuen kokonaismäärän mukaan kaupungit järjestykseen. Hesassa on 650k asukasta, joista 19,8% saa asumistukea eli 128k ihmistä. Koko Turun asukasluku on alle 200k ja niistä neljännes saa tukea eli alle 50k. Lisäksi Turun vuokrataso on alempi kuin Helsingissä.
Sama Jyväskylän ja Joensuun suhteen, jotka ovat korkealla tilastoissa. Joensuussa on alle 80k asukasta ja Jyväskylässä alle 140k.
Kannattaa ottaa huomioon myös väestörakenne. Jyväskylässä ja Joensuussa on asukaslukuun nähden isot yliopistot, joten siellä asuu paljon opiskelijoita jotka luonnollisesti saavat asumistukia. Valmistuttuaan he ostavat asunnon muualta, koska kaikille valmistuneille ei ole yliopistopaikkakunnilla töitä ja moni haluaa myös palata kotiseuduilleen.
Haloo ... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrakatto on ainoa toimiva ratkaisu.
Ajatus, että vapaat markkinat sisältäisivät aina itse itseään korjaavan mekanismin on osoitettu niin monta kertaa vääräksi, ettei asiasta tarvitse enää edes keskustella.Vuokrakattoa on kokeiltu ja se poistettiin, koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei kiinnostanut, jotta niitä olisi valmistunut riittävästi kasvavaan tarpeeseen.
Kaikki ei aina välttämättä kiinnosta. Siksi kiinnostusta ohjataan lailla ja sääntelyllä.
Niin ja asuntovelkainen ei saa toimeentulotukea ruokaan, kun hänet irtisanotaan, ei edes lapsiperheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.
Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?
Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.
Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.
Kannattaa ehkä herätä ja katsoa kalenteria, jos kuvittelee edelleen elävänsä vuotta 2020. Ihan vinkkinä, nyt on vuosi 2021.
Ja myös vinkkinä, niin kannattaa vähän tsekkailla maailman menoa ja nykytrendejä. Väitteesi ovat suoraan 90-luvulta. Maailma näyttää hyvin erilaiselta nykyään - keskeisesti kaupunkien suhteen kun, yllätys yllätys, jos et ole huomannut, niin maailmassa on sellainen pieni juttu nyt kuin korona. Joka on jo aikaansaanut etätyömullistuksen sekä ratkaisevia muutoksia ihmisten asumispreferensseissä ympäri maailman, pois kaupungeista. Kannattaisi herätä nykytilanteeseen.
Missä keinotodellisuudessa sinä elät? Korona-aika on nimenomaan näyttänyt sen, että edes korona ja etätyömullistus eivät ole kääntäneet muuttovirtaa kaupungeista maalle. Se että töitä voi tehdä etänä kotoa käsin, ei saa ihmisiä muuttamaan alueelle, jossa sinne lähikauppaan on matkaa 20 kilometriä ja lähimpien tuttavien luo 200 kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimeentulotukea ei myöskään saa, jos omistaa mökin eli on oltava irtisanomistilanteessa ja eläkkeellä rahaa ruokaan ja lääkkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Vanhojen asuntojen hinta määräytyy ensisijaisesti nimenomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uusien asuntojen kohdalla jo niiden rakentaminen määräytyy ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tietenkin esimerkiksi korkotaso vaikuttaa asuntojen hintoihin, mutta se on vain yksi täydentävä elementti. Suomessakin on nautittu toistakymmentä vuotta ennätysalhaisista koroista. Siitä huolimatta maantieteellisesti suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat eivät nouse, vaan päinvastoin laskevat voimakasta vauhtia tai polkevat paikoillaan.
Asuntovarallisuus ei ole yksittäisiä arvotaloja lukuun ottamatta mitään kultaa, jota voidaan ostaa varallisuuspankiksi pahan päivän varalle. Asunnoista on aina myös kulunsa, joten jos sijoittaja ostaa asunnon, tulee sen vuokrata asunto eteenpäin, jotta sijoitus tuottaa kulunsa ja hieman kassavirtaakin.
Helsingissä ei ole myöskään mitään asuntojen ylitarjontaa. Se että asuntoja on vapaana myynnissä tai vuokralla, ei kerro mistään ylitarjonnasta. Kuten sekään ei kerro ruoan ylitarjonnasta, että kaupassa eivät ole leipähyllyt aina tyhjiä. Terve tilanne nimenomaan on sellainen, että kysynnälle riittää tarjontaa, eikä olla kuin kuluttajat neuvostoliittoilaisessa kaupassa, jossa revitään kaikki se mukaan, mitä hyllystä löytyy.
Pahoin tosin pelkään, että se asuntopula nostaa taas koronakriisin jälkeen päätään entiseen malliin.
Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joten asuntoja myös vapautuu lähitulevaisuudessa paljon. Moni perii asuntoja.
Kyllä. Kasvukaupungeissa ne ovat arvoperintöä, jotka on helposti myytävissä tai vuokrattavissa. Sen sijaan jostain Lieksan perämetsästä sitä asuntoa ei osta kukaan ja muuttotappiokunnissa sen asuntovarallisuuden arvo on pahimmillaan negatiivinen.
Eläkeläisten jälkeen tyhjiksi jäävät asunnot eivät aiheuta kasvukeskuksiin asuntojen ylitarjontaa, mutta muuttotappiokuntien jo ennestään synkkää tilanetta ne pahentavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.
Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?
Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.
Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.
Kannattaa ehkä herätä ja katsoa kalenteria, jos kuvittelee edelleen elävänsä vuotta 2020. Ihan vinkkinä, nyt on vuosi 2021.
Ja myös vinkkinä, niin kannattaa vähän tsekkailla maailman menoa ja nykytrendejä. Väitteesi ovat suoraan 90-luvulta. Maailma näyttää hyvin erilaiselta nykyään - keskeisesti kaupunkien suhteen kun, yllätys yllätys, jos et ole huomannut, niin maailmassa on sellainen pieni juttu nyt kuin korona. Joka on jo aikaansaanut etätyömullistuksen sekä ratkaisevia muutoksia ihmisten asumispreferensseissä ympäri maailman, pois kaupungeista. Kannattaisi herätä nykytilanteeseen.
Missä keinotodellisuudessa sinä elät? Korona-aika on nimenomaan näyttänyt sen, että edes korona ja etätyömullistus eivät ole kääntäneet muuttovirtaa kaupungeista maalle. Se että töitä voi tehdä etänä kotoa käsin, ei saa ihmisiä muuttamaan alueelle, jossa sinne lähikauppaan on matkaa 20 kilometriä ja lähimpien tuttavien luo 200 kilometriä.
Taloussanomissa oli juttu, että tulevaisuudessa maaseudun taloihin ei tule vettä, koska kunnat ei uusi vesiputkia, kun ne hajoaa.
Jos joutuu työttömäksi, työkkäri laittaa työmarkkinatukitöihin ja auton kuluja ei makseta, pienen linja-autorahan saa.
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Vanhojen asuntojen hinta määräytyy ensisijaisesti nimenomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uusien asuntojen kohdalla jo niiden rakentaminen määräytyy ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tietenkin esimerkiksi korkotaso vaikuttaa asuntojen hintoihin, mutta se on vain yksi täydentävä elementti. Suomessakin on nautittu toistakymmentä vuotta ennätysalhaisista koroista. Siitä huolimatta maantieteellisesti suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat eivät nouse, vaan päinvastoin laskevat voimakasta vauhtia tai polkevat paikoillaan.
Asuntovarallisuus ei ole yksittäisiä arvotaloja lukuun ottamatta mitään kultaa, jota voidaan ostaa varallisuuspankiksi pahan päivän varalle. Asunnoista on aina myös kulunsa, joten jos sijoittaja ostaa asunnon, tulee sen vuokrata asunto eteenpäin, jotta sijoitus tuottaa kulunsa ja hieman kassavirtaakin.
Helsingissä ei ole myöskään mitään asuntojen ylitarjontaa. Se että asuntoja on vapaana myynnissä tai vuokralla, ei kerro mistään ylitarjonnasta. Kuten sekään ei kerro ruoan ylitarjonnasta, että kaupassa eivät ole leipähyllyt aina tyhjiä. Terve tilanne nimenomaan on sellainen, että kysynnälle riittää tarjontaa, eikä olla kuin kuluttajat neuvostoliittoilaisessa kaupassa, jossa revitään kaikki se mukaan, mitä hyllystä löytyy.
Pahoin tosin pelkään, että se asuntopula nostaa taas koronakriisin jälkeen päätään entiseen malliin.
Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joten asuntoja myös vapautuu lähitulevaisuudessa paljon. Moni perii asuntoja.
Kyllä. Kasvukaupungeissa ne ovat arvoperintöä, jotka on helposti myytävissä tai vuokrattavissa. Sen sijaan jostain Lieksan perämetsästä sitä asuntoa ei osta kukaan ja muuttotappiokunnissa sen asuntovarallisuuden arvo on pahimmillaan negatiivinen.
Eläkeläisten jälkeen tyhjiksi jäävät asunnot eivät aiheuta kasvukeskuksiin asuntojen ylitarjontaa, mutta muuttotappiokuntien jo ennestään synkkää tilanetta ne pahentavat.
Tuo ongelma on jo monessa isossa kaupungissa ja monen eläkeläisen lapsi on jo hommannut omistusasunnon, perikunnan asuntoa ei saa myytyä eikä vuokrattua. Monelle Helsinkiin muuttaneelle tulee toisesta kaupungista perintöasunnon kulut maksettavaksi esim. yhtiövastike 400 kuukaudessa. Tiedän kyllä helsingissä asuviakin, jotka perivät asunnon Helsingistä ja heillä on jo oma omistusasunto siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmisto on jostain kumman syystä fiksautoitunut vuokrasäännöstelyyn, mikä ei ole toiminut missään maassa. Sen sijaan Ruotsi ratkaisi aikoinaan ongelman miljonprogrammeilla. Kaupungit ja valtiot voivat vaikuttaa hintoihin lisäämällä runsaasti tarjontaa. Kun tarjonta nousee, hinnat laskevat.
Suomi maksaa nykyisellään yli 2 miljardia euroa asumistukia. Sillä saisi monta kerrostaloa rakennettua vuodessa pääkaupunkiseudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen.
Kunnan ja kaupungin vuokratalot myytiin aikoinaan 1990-luvulla, suurimmaksi osaksi, porvareiden päätöksellä. Syyksi kerrottiin "hintahäiriköinti" - ne häiritsivät asuntomarkkinoita. Edellinen kertonee kaiken olennaisen näistä kalliista vuokrista - ne eivät ole vahinko, sattuma tai looginen lopputulos, vaan ihan tarkoituksellista toimintaa.
Paikallinen pankki mainostaa asuntosijoittamista. Tuotto on turvallinen 5% vuodessa ja parempi kuin osakkeissa. Pääoma etsii turvasatamaa, ja oikeisto on luonut sille sellaisen asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Julkinen sektori voisi halutessaan romahduttaa tämän kasinon milloin tahansa, mutta "hintahäiriköintiä" ei sallita.
Tämä asuntotilanne ei ole sen erikoisempi kuin viljoihin ja ruokasatoihin liittyvät futuurit, joilla keinotekoisesti nostellaan tai laskellaan ruoan hintoja. Ruotsissa et muuten voi oikeastaan edes omistaa asuntoa, vaan se on enemmän asumisoikeusasunnon kaltainen juttu.
Yksi merkittävä tekijä on kuntien/kaupungin monopolioikeus kaavoitukseen. Se myös tuottaa kaupungin kirstuun mukavat hynät. Suomessa et laita edes vajaa tontillesi ilman kunnan lupaa - ja kaikki luvista aina tarkastuksiin pitää maksaa. Yhdysvalloissa on arvoitu, että suurkaupunkien tuloista peräti 60% tulee kiinteistöveroista.
Se kaavoitusmonopoli on paljon pahempi syyllinen asumisen kalleuteen. Kunta myy tai vuokraa tontteja alimitoitettuja määriä monopolihintaan, koska se voi kieltää kilpailijoiden toiminnan. Siksi asuntoja rakennetaan vuosikymmenestä toiseen aivan liian vähän, ja kaiken lisäksi tehdään aivan alimitoitettuja kämppiä.
Vähän kuin jos yhtään K-markettia ei saisi perustaa ilman S-ryhmän lupaa. Tai jos Veho päättäisi, kuinka monta autoa mikäkin autofirma saa myydä - varmaan se antaisi muille nollakiintiöt ja myisi autoja tolkuttomaan monopolihintaan.
Jos julkisella vallalla on oltava oikeus rajoittaa asuntojen tarjontaa, se pitäisi antaa jollekin taholle, joka ei suoraan hyödy asumisrn kalleudesta.
Paitsi että koko argumenttisi kaatuu siihen, että Helsingissä ei ole asuntopulaa. Helsinkiin rakennetaan enemmän kuin koskaan historian aikana ja valmistuvien asuntojen määrä on huimasti suurempi kuin väestömäärän lisäys. Asuntoja valmistuu nykyään hieman vajaa 8000 vuodessa, vaikka Helsingin muuttovoitto on vain sellaisen 4000. Ja muuttajistakaan kaikki eivät tarvitse omaa asuntoa koska eivät kaikki ole aikuisia sinkkuja. Joten voi hyvin arvioida, että asuntojen tarve vuodessa on sellaisen luokkaa 2000. Joten tällä hetkellä asuntoja tuotetaan nelinkertaisesti siihen katsottuna, mille on tarve.
Vuokra-asunnoissahan tämä ylitarjonta jo näkyy markkinoilla, kun vuokralaisia alkaa olla vaikea saada.
Ja miksikö tämä ei näy asuntojen hintojen alenemisena? Yksinkertaista. Asuntojen hinta ei määräydy suoraan kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan finanssimarkkinoiden dynamiikan mukaan. Asunnot ovat olleet pitkään todella houkutteleva kohde isoille kansainvälisille ammattisijoittajille, koska niissä pääoma on turvassa nyt nollakorkojen aikana. Sama kuin kullassa. Joten globaalin suurpääoman etsiytyminen asuntoihin pitää niiden hinnat erittäin korkeana, sillä asunnot ovat ammattisijoittajille hyvä ja turvallinen paikka parkkeerata miljardien pääomia vaikka asunnot olisivat tyhjillään eikä niitä myytäisi eteenpäin vuosikausiin, sillä asunnot silti melko hyvin pitävät arvonsa.
Osakemarkkinoilla nuo samat miljardit eivät olisi yhtä turvassa, sillä osakkeiden hinnat ovat pitkään olleet korkeat ja moni arvioi kohta edessä olevan reilua alastuloa, joten niihin sijoittamisessa on korkeampi riski kuin asuntoihin sijoittamisessa. Ja lainanantoon noita miljardeja ei kannata sijoittaa koska nollakorot.
Joten vaikka Helsinki gryndeeraisi puolet Suomenlahteakin täyteen, niin se ei todennäköisesti nykyisissä finanssimarkkinoiden olosuhteissa mitenkään merkittävästi vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Tämä dynamiikka on todettu lukuisia kertoja myös erittäin tuoreissa maailmalla tehdyissä ekonomistien tutkimuksissa - asuntojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoiden mukaan.
Pitkät selitykset, ja ihan asian vierestä. Selität asuntojen hinnalla... puheena olleen vuokra-asumisen kustannuksia. Valmistuuhan tietysti ajan mittaan myös käytettyjä asuntoja.
Ei onnistunut.
Sinulle oli sitten mahdotonta ymmärtää tuota? Asuntojen hinnat kun suoraan vaikuttavat asumisen hintaan, minkä pitäisi olla niin ilmiselvää, etten edes ajatellut sitä olevan tarpeen erikseen selittää. Katsopas, kun tämä on hyvin yksinkertaista. Asunnon omistaja pyrkii saamaan omistukselleen tuoton. Jotta tämä toteutuu, niin mitä kalliimpi asunto on, sitä korkeampaa vuokraa siitä pitää saada. Tottakai markkinat määrittelevät sitten jossain määrin sitä, milloin korkeampi vuokrataso kalliimmasta asunnosta ei enää mene vuokraajille läpi, mutta tappiolla ei kukaan vuokraa. Mieluummin pidetään silloin asunto tyhjänä, koska asunto kuitenkin kuluu käytössä mistä tulee kuluja.
Sijoittajalle tärkeä asia on sijoitetun pääoman tuotto. Eli suhteessa sijoitettuun rahaan saatava tuotto. Sitä rahaa kun voi sijoittaa monella eri tavalla. Jos minulla on vaikka 300 000 euroa rahaa ja sijoitan sen rahastoihin, voin saada siitä toistakymmentä prosenttia tuottoa. Asuntosijoittamisessa tuotto on ehkä 4%. Jos kuitenkin sidon sen 300 000 asuntoon, jota vuokraan, laitan sen vuokran tietty tappiin siihen nähden, mitä siitä voi markkinalla pyytää. Ihmiset vuokraavat mieluummin hyviä asuntoja kuin huonoja, joten hyvä ja siten kalliimpi asunto on helpompi vuokrata kovallakin vuokralla, niin totta kai sen kalliin asunnon vuokra on kovempi kuin halvemman asunnon vuokra. Fiksu vuokranantaja ei ota suotta riskiä sen kalliin asuntonsa kanssa, vaan haluaa siihen hyvän ja siistin vuokralaisen, joka ei pasko paikkoja. Tällöin hän mieluiten vuokraa asunnon työssäkäyvälle, joka maksaa itse oman vuokransa ja jolla on omaa rahaa vuokravakuudessa panttina. Asumistuen vaikutus tähän vuokraustoimintaan puhdas nolla.
Aso-systeemiin pitäisi puuttua rankalla kädellä. Idea on sinällään hyvä, mutta nuo käyttövastikkeet ovat nykyään ihan poskettomia ja lähes vuokrien tasolla.
Hasolla toki kohtuullisemmat vastikkeet, mutta sitten pitää olla tosi vanha järjestysnumero, jos sellaisen kämpän mielii saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin kaupungin edullisiin (?) vuokra-asuntoihin ja muihin veronmaksajien subventoimiin asuntoihin tulisi olla tiukka tarveharkinta. Niitä tippuisi vain sellaisille pieni- ja keskituloisille palkansaajille, joiden asuminen pk-seudulla on välttämätöntä/hyödyllistä. Toisin sanoen, avainaloilla ja kaupungin elinkeinoelämää hyödyttävillä aloilla toimiville. Jos status muuttuu, asunnosta olisi tietyllä siirtymäajalla lähdettävä.
Mikä tuollaisen kämpän pointti oikeastaan edes olisi? Saa asua vähän aikaa "halvalla", niin kauan kun ei menesty liikaa?
Veroja me niissäkin asuvat maksetaan. Se, että asumiskulut yksityisellä puolella ovat liian korkeat, ei ole mielestäni mikään peruste muuttaa kaupungin kämppiä väliaikaisiksi kikkakämpiksi.
Olisiko tuossa myös sellainen mekanismi, että jos jää työttömäksi, niin pitää muuttaa yksityiselle puolelle ja hoitaa homma asumistuella?
Onko se joku itseisarvo, että työstään "liikaa" palkkaa saavien pitää kantaa ylimääräiset eurot yksityisille asuntomarkkinoille vain siksi, ettei naapurin pienituloiselle tulisi paha mieli? Suht samalla tasollahan heidän ostovoimansa pysyisi.
Eri asia jos tarkoitit, että se raja menisi jossain 5000€ kuukausituloissa.
Kämppää hakiessahan otetaan jo nykyisellään toimeentulo ja varallisuus huomioon.
Pointti olisi se, että kaupunkiin houkuteltaisiin sellaisia välttämättömiä työntekijöitä, joilla ei olisi muuten varaa muuttaa/asua Helsingissä. Nykyään houkutellaan pääasiassa sellaista porukkaa, jolla ei olisi periaatteessa varaa asua missään mikäli omista rahoista pitäisi eläminen kustantaa, ja joille ei ole mitään erityistä tarvetta. Menestyjät ja muut varakkaat voivat hankkia haluamansa asunnon vapailta markkinoilta, ei niitä muiden veronmaksajien heille tarvitsisi subventoida. Kikkakämppiähän nuo nimenomaan ovat nykysin, kun niissä voi asua vaikka ylilääkäri ja varsinkin siirtää saavutettuna etuna perheenjäsenilleen.
Kyllä nykyisillä hinnoillakin täysipäiväinen työntekijä pystyy maksamaan 700-800€/kk vuokraa yksiöstä 2000€ nettotuloista helposti.
Meidän kaupungissa on jo tilanne, että esim. 5 hengen perhe on yrittänyt myydä kolmiota 3 vuotta ja asunnon hintaa ei saa enää laskea. Eivät pysty vaihtamaan isompaan asuntoon. Eli kannattaa laittaa nuoret tutkinnon suorittaneet työmarkkinatukitöihin, osa-aikatöihin ja nolla-sopimuksilla, joilla ei saa asuntolainaa niin muut omistusasunnoissa asuvat eivät saa asuntojaan myytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin kaupungin edullisiin (?) vuokra-asuntoihin ja muihin veronmaksajien subventoimiin asuntoihin tulisi olla tiukka tarveharkinta. Niitä tippuisi vain sellaisille pieni- ja keskituloisille palkansaajille, joiden asuminen pk-seudulla on välttämätöntä/hyödyllistä. Toisin sanoen, avainaloilla ja kaupungin elinkeinoelämää hyödyttävillä aloilla toimiville. Jos status muuttuu, asunnosta olisi tietyllä siirtymäajalla lähdettävä.
Mikä tuollaisen kämpän pointti oikeastaan edes olisi? Saa asua vähän aikaa "halvalla", niin kauan kun ei menesty liikaa?
Veroja me niissäkin asuvat maksetaan. Se, että asumiskulut yksityisellä puolella ovat liian korkeat, ei ole mielestäni mikään peruste muuttaa kaupungin kämppiä väliaikaisiksi kikkakämpiksi.
Olisiko tuossa myös sellainen mekanismi, että jos jää työttömäksi, niin pitää muuttaa yksityiselle puolelle ja hoitaa homma asumistuella?
Onko se joku itseisarvo, että työstään "liikaa" palkkaa saavien pitää kantaa ylimääräiset eurot yksityisille asuntomarkkinoille vain siksi, ettei naapurin pienituloiselle tulisi paha mieli? Suht samalla tasollahan heidän ostovoimansa pysyisi.
Eri asia jos tarkoitit, että se raja menisi jossain 5000€ kuukausituloissa.
Kämppää hakiessahan otetaan jo nykyisellään toimeentulo ja varallisuus huomioon.
Pointti olisi se, että kaupunkiin houkuteltaisiin sellaisia välttämättömiä työntekijöitä, joilla ei olisi muuten varaa muuttaa/asua Helsingissä. Nykyään houkutellaan pääasiassa sellaista porukkaa, jolla ei olisi periaatteessa varaa asua missään mikäli omista rahoista pitäisi eläminen kustantaa, ja joille ei ole mitään erityistä tarvetta. Menestyjät ja muut varakkaat voivat hankkia haluamansa asunnon vapailta markkinoilta, ei niitä muiden veronmaksajien heille tarvitsisi subventoida. Kikkakämppiähän nuo nimenomaan ovat nykysin, kun niissä voi asua vaikka ylilääkäri ja varsinkin siirtää saavutettuna etuna perheenjäsenilleen.
Kyllä nykyisillä hinnoillakin täysipäiväinen työntekijä pystyy maksamaan 700-800€/kk vuokraa yksiöstä 2000€ nettotuloista helposti.
Niin, kaupan alalla moni tekee vuorotyötä 30 tuntia viikossa, jolloin nettopalkka 1300 kuukaudessa, vuorolisät on jo tuossa summassa.
Taloussanomissa oli juttu jo ennen koronaa, että kaupan alalta loppuu 10 vuodessa 25000 työpaikkaa.
Lisäksi loppuu paljon ravintoloita, partureita, remonttifirmoja, kun eläkeläisten määrä vähenee ja nuorilla ei oikein ole rahaa käyttää noita palveluita, liian kalliita.
Haloo ... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrakatto on ainoa toimiva ratkaisu.
Ajatus, että vapaat markkinat sisältäisivät aina itse itseään korjaavan mekanismin on osoitettu niin monta kertaa vääräksi, ettei asiasta tarvitse enää edes keskustella.Vuokrakattoa on kokeiltu ja se poistettiin, koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei kiinnostanut, jotta niitä olisi valmistunut riittävästi kasvavaan tarpeeseen.
Rakennetaan ensin pääkaupunkiseutu täyteen asuntoja ja vasta sitten asetetaan vuokrakatto. Se katto voisi olla sen verran korkea, että se toisi kohtuullista tuottoa, mutta estäisi pahimman vuokranantajan ahneuden.
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi pitää huolta siitä että pienemmätkin paikkakunnat ovat asuinkelpoisia. Ei tavoitella sellaista kehitystä että muu Suomi tyhjenee pk-seudulle. Ei keskitetä ja lakkauteta palveluita ja koulutusta. Ei myöskään tavoitella liikaa työperäistä m-muuttoa. Muuten muuttoliike pitää asuntojen hinnat korkeina vaikka asuntoja rakennetaankin paljon. Elämä on muutenkin parempaa jos ei ole liian ahdasta.
Jos ihmiset oikeasti haluaisivat sankoin joukoin asua jossain huitsintuutissa niin he varmasti valtisisivat niin. Työt katoavat pikkupaikkakunnilta koska yrittäjähenkeä ei löydy ja asenne on se, ettei palveluja käytetä. Kun ei ole mielenkiintoa pitää omaa asuinaluetta elinvoimaisena, niin siitä on turha syyttää Helsinkiä tai poliitikkoja. Pienet paikkakunnat saavat jo nyt valtiolta paljon avustusrahaa valtiontasausmaksuina. Kuinka paljon pitäisi maksaa lisää? Tai kielletäänkö Helsinkiin muutto Uudenmaan ulkopuolisilta?
Tai sitten pitää myöntää se tosiasia, ettei vuonna 2020 enää haluta asua syrjässä. Maailma muuttu. Toisaalta esim. Tammisaari on erittäin pieni kaupunki, mutta siellä on silti palvelut, putiikit ja ravintolat pystyssä - koska ihmiset ymmärtävät paikallistalouden merkityksen. He haluavat, että Tammisaari on olemassa vielä 30 vuodenkin kuluttua ja toimivat sen eteen.
Typerää olettaa, että ainoa syy asua esim. Helsingissä on työ tai opiskelu. Muutin pois maalta Helsinkiin, ja syy oli puhtaasti elämänlaadullisista ja sosiaalisista syistä. Helsingissä ei todellakaan ole liian ahdasta, vaan just sopivan kokoinen kaupunki.
Kannattaa ehkä herätä ja katsoa kalenteria, jos kuvittelee edelleen elävänsä vuotta 2020. Ihan vinkkinä, nyt on vuosi 2021.
Ja myös vinkkinä, niin kannattaa vähän tsekkailla maailman menoa ja nykytrendejä. Väitteesi ovat suoraan 90-luvulta. Maailma näyttää hyvin erilaiselta nykyään - keskeisesti kaupunkien suhteen kun, yllätys yllätys, jos et ole huomannut, niin maailmassa on sellainen pieni juttu nyt kuin korona. Joka on jo aikaansaanut etätyömullistuksen sekä ratkaisevia muutoksia ihmisten asumispreferensseissä ympäri maailman, pois kaupungeista. Kannattaisi herätä nykytilanteeseen.
Missä keinotodellisuudessa sinä elät? Korona-aika on nimenomaan näyttänyt sen, että edes korona ja etätyömullistus eivät ole kääntäneet muuttovirtaa kaupungeista maalle. Se että töitä voi tehdä etänä kotoa käsin, ei saa ihmisiä muuttamaan alueelle, jossa sinne lähikauppaan on matkaa 20 kilometriä ja lähimpien tuttavien luo 200 kilometriä.
Mitä ihmettä? Siis oikeasti, mitä ihmettä? Etkä seuraa ulkomaita ollenkaan? Etkö tiedä mitään mitä muualla tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Taloussanomissa oli juttu jo ennen koronaa, että kaupan alalta loppuu 10 vuodessa 25000 työpaikkaa.
Lisäksi loppuu paljon ravintoloita, partureita, remonttifirmoja, kun eläkeläisten määrä vähenee ja nuorilla ei oikein ole rahaa käyttää noita palveluita, liian kalliita.
Ammattiliitot ovat hoitaneet edunvalvonnan hyvin ja kaupungit jättävät näiltä tahoilta kiinteistöverot maksuun panematta?
Moni kaupan alalla vakituisesti töissä oleva asuu vuokralla, kun palkat niin pienet.
Ja kohta vähenee eläkeläisten määrä, heillä on ollut hyvät tehdaspalkat ja eläkkeet, ovat voineet mennä parturiin ja maksaa väristä sata euroa sekä ovat voineet mennä ravintolaan syömään.
Tiedän sen oikein hyvin, että Helsingissä kansainvälisten sijoittajien osuus on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana reippaasti. Olkoonkin, että pääprioriteetti on ollut pitkään paljolti muussa kuin asuntojen ostossa. Eli hoivakiinteistöissä, toimistoissa, liiketiloissa jne. Viime vuosina myös osuus asuntomarkkinoilla on kasvanut. Mutta niihin sijoituksiin on lähdetty nimenomaan vuokrabisneksen - ja siten vuokratuottojen - näkökulmasta. Kyse on ihan eri asiasta kuin siitä, että ostetaaan kultaa ja jätetään sen piirongin laatikkoon kasvamaan arvoa.
Mitään laajaa konsensusta kasvukeskusten asuntojen ylitarjonnasta ei ole. Ja jokainen asuntomarkkinoita seuraava tietää, että missään kasvukaupungissa ei ole yhtenäisiä asuntomarkkinoita, vaan esim. kantakaupungin ja kaukaisen lähiön asuntomarkkinat näyttävät monessakin mielessä kovin erilaisilta.
Se "ylitarjonta", mistä vuokramarkkinoilla nyt puhutaan kasvukeskusten osalta, on sitä että asuntopula on hellittänyt, uusien asuntojen rakentaminen saattaa vähentyä ja vuokrien nousu on hidastunut. Itse kutsuisin tuota markkinoiden tervehtymiseksi. Aitoa ylitarjontaa on se, mitä nähdään muuttotappiokunnissa, eli asuntojen hinnat laskevat vuosi vuoden jälkeen, vuokra-asunnoissa on paljon tyhjiä kuukausia, asuntojen myynti on hidasta jne.