Elämäsi vuonna 2019 vs Elämäsi nyt

Oma elämä on hyvin erilaista. Vuonna 2019 asuimme isossa kaupungissa ulkomailla. Kävin toimistolla 5 päivää viikosta, matkustin työn vuoksi paljon kouluttamassa yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Teimme myös perheenä muutaman lomamatkan.
Kotona meillä oli lastenvahti kolmena päivänä viikossa. Hän auttoi myös kodin siivoamisessa. Hänen ansiostaan pääsimme aina toisinaan miehen kanssa ulos elokuviin, teatteriin tai ystävien kanssa illalliselle. Söin lounaat työkavereiden kanssa työpaikan lähiravintoloissa. Joskus iltaisin tilasimme ruokaa kotiin tai kävimme lasten kanssa ravintolassa.
Viikonloppuisin kävimme aina lasten kanssa uimahallissa. Joskus teimme myös jotain erityisempää ja kävimme lasten mieleen olevassa museossa, hop lopin kaltaisessa sisäleikkipaikassa tai vastaavassa.

Nyt: Asumme Suomessa, Olemme kotona 95% ajasta, tosin lapset ovat päiväkodissa arkipäivät. Meillä ei ole minkäänlaisia tukiverkostoja, joten emme tee iltaisin mitään erityistä. Syömme kotona lounaat ja illalliset. Joskus tilaamme jotain, mutta paljon harvemmin. Teen töitä kotoa käsin, mutta sisällöltään tämä on vähemmän mielenkiintoista - kouluttaminen etäyhteyksien kautta vie tästä työstä paljon iloa pois. Siivoamme itse.
Viikonloppuisin käymme leikkikentällä tai kävelyllä lasten kanssa. Ystäviä olemme nähneet joskus viikonloppuisin päiväsaikaan, ja heistäkin vain niitä muutamaa joilla on myös lapsia. Se on ollut tapa karsia kaikki kontaktit myös minimiin. Viikonloputkin menevät pääasiassa kotosalla.

Toki kaipaan aiempaa elämää, mutta tähänkin on tottunut. Olisi mukava voida päästä käymään vaikka elokuvissa tai teatterissa tai museossa. Kesää odottaessa ja toivoessa että silloin olisi taas hetken aikaa sellaista että voisi tehdäkin jotain.

Miten elämäsi on muuttunut, mitä kaipaat eniten?