Lue keskustelun säännöt.
Pessimistis-inhorealistinen näkemys maailmasta lievensi koronakriisin negatiivisia vaikutuksia psyykelle
26.02.2021 |
Tajuan päivä päivältä selvemmin, miten laput silmillä suuri osa länsimaiden hyvinvoivista ihmisistä on elämäänsä elellyt. Osittain toki minä itse mukaan luettuna.
Tuliko globaali pandemia varsinaisesti suurena yllätyksenä? Jos tuli, mitä se kertoo ihmisen yleissivistyksen tasosta tai elämänkatsomuksesta?
Ajatteleeko moni suomalainen OIKEASTI, että hänen "oikeuttaan matkustella" on peräti loukattu (kenen toimesta)?
Elääkö suurin osa ihmisistä jonkinlaisen viisivuotissuunnitelman mukaan, vai miten parin vuoden yllättävä paussi suunnitelmiin voi aiheuttaa jopa atavistista raivoa?
Eikö koronassa terveysuhkineen ole jo itsessään tarpeeksi murhetta? Ihan niin kuin osa ei edes pyrkisi sopeutumaan, vaan haluaa mieluummin kiukutella lapsenomaisesti (ketä/mitä vastaan)? Eikö omaa angstiaan kannattaisi pyrkiä LIEVITTÄMÄÄN käytettävissä olevin keinoin eikä lietsomaan?
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että kovin moni "lietsoo" mitään angstia. Ennemminkin eivät osaa käsitellä tai hyväksyä elämän epävarmuutta, koska täällä on vuosikymmenet saatu elellä ilmaan sen suurempia katastrofeja.
Minulla myös tullut sellainen käsitys, että ihmiset paaluttavat elämäänsä valmiiksi pitkälle eteenpäin, paljon enemmän kuin olisin uskonut. Hyvä muistutus kyllä siitä, että aika hyvin on maassa asiat, että tällainen suunnitelmallisuus on normaalioloissa ollut ihmisille Suomessa mahdollista.