Lue keskustelun säännöt.
Hankkisitteko näin jälkiviisaina lapsia?
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin. Nyt kaksi lasta. Jälkiviisaana hankkisin vielä kolmannen parin vuoden ikäerolla (tai yrittäisin hankkia :D ). En todellakaan ole mikään superäiti ja aina kaikki ei todellakaan ole täydellistä, mutta nuo meidän teinit on ihan mahtavia tyyppejä.
Kyllä hankkisin. Ois elämä tyhjempää ilman lapsia.
Kyllä. Kolme on ja ainakin saman verran.
Joo, vähän kaduttaa ettei kolmas lapsi ollut koskaan vakavasti harkinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti, he ovat parasta ikinä. Muita asioita elämässäni saattaisin valita toisin, esimerkiksi asuinpaikan ja asumismuodon.
En. Lapsissa itsessään ei ole mitään vikaa ja ovat aina olleet helppoja, mutta kaikki tämä murehtiminen jne. käy luonnon päälle. En ymmärtänyt sen olevan näin isossa roolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä ja en. Sekä minulta että mieheltä paljastui ADHD kahden lapsemme diagnoosien myötä. Tavallaan on siunaus meidän vanhempien takia, että näin kävi, saatiinpa selitys monelle asialle omassa elämässä. Mutta en haluaisi tätä ristiä lapsille kannettavaksi koko elämäkseen, vaikka diagnoosin kanssa pärjää niin elämä on silti vaikeampaa kuin ns. normaalina. Ja nepsy-lasten vanhemmuus kuormittaa meitä vanhempia aivan todella paljon.
Jos siis olisin tiennyt ennen lasten saamista omasta ja puolison ADHD:sta, olisin jättänyt hankkimatta. Mutta pois en heitä antaisi enkä kadu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Yhden korkeintaan.
Olisin toivonut, että Koskelan uhrilla olisi ollut sisaruksia. Tiukkana rintamana muuta maailmaa vastaan, vaikka keskenään tappelisivatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään nimessä. Kaikki olisi niin paljon helpompaa ilman lapsia.
Hankkisin, mutta olisin aloittanut nuorempana, jotta olisin saanut vielä yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin! Tämä ketju yrittänee heruttaa sitä samaa palstalle pesiytynyttä narinaa kuinka elämä on pilalla lasten myötä..
Kyllä, aika montakin asiaa kyllä tekisin toisin sinä aikana kun lapsia on jo ollutkin, mutta lasten hankkimista en peruisi. En esimerkiksi antaisi niin sanottujen tukiverkkojen painostaa ja olla puuttumassa moniin meidän asioihin. Tekevät asiat melkein aina vaikeimman ja hyödyttömimmän, jopa haitallisen kautta. Luottaisin itseeni enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkisin. Kuitenkin jossain vaiheessa olisin halunnut lapsia, niin parempi että teki ne 25v ja 27v. Eikä myöhemmin :)
En, sillä en koskaan rakastunut lapseeni.
Hankkisin, ja vaikka sen neljännenkin. Mutta mun puolesta on myös ok, että kaikki eivät lapsia halua.
Kyllä, elämäni ihanin asia on ollut äitinä oleminen.
Olisin aloittanut nuorempana. Sain esikoisen 31-vuotiaana ja siitä kolmen vuoden välein seuraavat kaksi.
Joo