Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia pois möläyttelystä ja puhumasta epäolennaisia ja tyhmiä asioita itsestä pelkästä myötätunnosta?
Ja tämäkin tuli sanottua!
24.02.2021 |
Esimerkiksi silloin, kun jollain tulee joku ongelma, niin vastaus on tietysti "Niin minullakin tuli 10 vuotta sitten, kun tein sitä ja tätä..." ja joku muu ongelma niin "Ei se mitään, sanon nyt suoraan, että mullakin oli....".
Jälkeenpäin kaduttaa mitä meni kertomaan!
Myötätunnosta, että kertoo toiselle, että et ole yksin ongelmiesi kanssa.
Onko muilla sama?
Kommentit (17)
Olen huomannut vähän samaa itsessäni, vaikka yleisesti minua pidetään hiljaisena ja empaattisena ihmisenä. Tuntuu kliseiseltä antaa pelkkää henkistä tukea, kun oikeasti haluaisin auttaa toista ihmistä käytännössä. Jos siis kyseessä vaikka joku ongelma, josta itse aikoinaan päässyt eroon ja sitten joku tuttu kertoo tismalleen samanlaisesta ongelmasta. Ehkä monesti olisikin parasta sanoa, että kysy lääkäriltä/lakimieheltä/it-tukihenkilöltä... Tmv, mihin aiheeseen se ongelma sitten liittyikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa. Oppinut siitä pois.
Miten? Huomasitko itse tehneesi sitä vai huomauttiko joku muu siitä sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa. Oppinut siitä pois.
Miten olet oppinut pois?
No täähän on just sitä toisen ongelmien vähättelyä, alkaa puhumaan ITSESTÄÄN sen sijaan, että kuuntelisi sen toisen pulmia. Syyllistyn joskus ihan vain jotain sanoakseni.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut vähän samaa itsessäni, vaikka yleisesti minua pidetään hiljaisena ja empaattisena ihmisenä. Tuntuu kliseiseltä antaa pelkkää henkistä tukea, kun oikeasti haluaisin auttaa toista ihmistä käytännössä. Jos siis kyseessä vaikka joku ongelma, josta itse aikoinaan päässyt eroon ja sitten joku tuttu kertoo tismalleen samanlaisesta ongelmasta. Ehkä monesti olisikin parasta sanoa, että kysy lääkäriltä/lakimieheltä/it-tukihenkilöltä... Tmv, mihin aiheeseen se ongelma sitten liittyikään.
Joo. Ongelma siis siinä, että tulee kertoneeksi itsestään tyhmiä, epäolennaisia ja ikivanhojakin asioita, joiden kertominen kaduttaa.
Empaattinen ihminen kai sitä juuri helpommin tekee. Tilanteessa siis se toinen on ihan ok eikä sen tarinaa ignoorata.
Vaan "ohimennen" lipsautetaan nolojakin asioita itsestä.
Ja se siis kaduttaa.
En siis kaipaa ymmärrystä! Vaan toivon, että ne unohtavat kaiken!!!
Joskus tämä jatkuu:
Toinen kertoo lisää, no, itsekin kerron lisää. Jne...
Enkä olisi halunnut kertoa! Mutta tein sen jo!
Unohtakaa siis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No täähän on just sitä toisen ongelmien vähättelyä, alkaa puhumaan ITSESTÄÄN sen sijaan, että kuuntelisi sen toisen pulmia. Syyllistyn joskus ihan vain jotain sanoakseni.
Ehkä huonosti muotoiltu esimerkki.
Ei siis ollut sellaisesta tarkoitus kertoa.
Vaan joku keskustelu, missä alkaa vaan möĺäyttelemään typeriä asioita.
Ei edes tarvi olla toisen suuri ongelma.
Sillä lailla ettei siinä toinen kärsi, vaan itse tekee itse itsensä hölmöksi kertomalla mitä ei halua kertoa.
Toisen olo on hyvä, kun kertoo itse olleensa tyhmempi ja nolompi.
Se tuntuisi toisesta ikävältä jos "kilpailisi" vaikka surussa tai kivussa tai sitten positiivisissa asioissa.
Mutta jos on vain tyhmissä ja noloissa asioissa näin, ..niin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiselta tulee ilmi, että ei suorittanut kurssia koska ei päässyt paikalle tarpeeksi paljon. Minä, kaikkien kuullen:
-No, älä huoli suoritin sen itse rimaa hipoen, en sannnut sitä ja sitä, enkä voi opiskella hyvin kotioloissa ja yhdestä pisteestä kiinni, että pääsin läpi....
Toinen kertoo, että elämä meni melkein menojaan nuoruudessa, kun joka viikonloppu baarissa.
Minä: voin tukea sinua, kun mulla oli alkoholi-mielenterveys-huumeongelma ja olin osastohoidossa.
Ps. Tähän tyyliin esim. En ole alkoholisti tai ollut osastohoidossa.
Se on empatiaa, miksi ihmeessä pitäisi oppia pois...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi helposti tulee kyllä höpötelleeksi omista kokemuksistaan vaikkapa siitä kun olin pienten lasten äiti (kun puhuu nuorelle äidille tai isälle) tai kun mulla oli murkut (kun puhuu murkkujen vanhemmille) tai mitä minä sinun iässä ajattelin (miten tyhmää! maailma oli melko eri vuonna 1980 kuin nykyään). Vaikka sitä kuinka yrittää vaan olla hiljaa ja vaiti ja kuunnella ja osoittaa myötätuntoa niin aa ja pops! sieltä se stoori ja kokemus taas kohta tuleekin.
Välillä sitä osaa olla hiljaa ja välillä ei. Toisaalta en ole ihan hirveästi viitsinyt enää syyllistyäkään näistä sen jälkeen kun kummityttöni kertoi että kertomani oma kokemukseni (juuri pienen vauvan äitinä olemisesta) oli helpottanut hänen olemistaan muutama vuosi sitten valtavasti, kun hän oli tajunnut, että ei ole ainoa eikä ensimmäinen eikä omituinen omien tuntemustensa kanssa. Se vähän lohdutti, siis minua.
Vierailija kirjoitti:
Se on empatiaa, miksi ihmeessä pitäisi oppia pois...
Koska ei kaikkea tarvitse aina kertoa kaikille. Lisäksi, jotkut voivat kokea sen niinkin, että kun he kertovat murheistaan, niin toisen on pakko "omia" murhe itselleen kertomalla omasta kokemuksestaan. Tätä ap nyt ei tee, mutta siltä se voi siitä toisesta osapuolesta tuntua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on empatiaa, miksi ihmeessä pitäisi oppia pois...
Koska ei kaikkea tarvitse aina kertoa kaikille. Lisäksi, jotkut voivat kokea sen niinkin, että kun he kertovat murheistaan, niin toisen on pakko "omia" murhe itselleen kertomalla omasta kokemuksestaan. Tätä ap nyt ei tee, mutta siltä se voi siitä toisesta osapuolesta tuntua.
Jep, kaikki ei koe tuota empatiana vaan itsestään puhumisena ja vähättelynä. Opin itsekin tuon vasta vähän aikaa sitten, ei ollut tullut mieleenkään että jotkut pitää tuota itsekkäänä. Koen sen keskusteluksi, sellainen ympäripyöreä "noh voi harmi, kyllä se siitä, näitä sattuu" tuntuu tyhjältä.
luulis et ne kertoo eteenpäin niitä jos kertoo ittestään jotain mitä ei haluisiasi et levitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
luulis et ne kertoo eteenpäin niitä jos kertoo ittestään jotain mitä ei haluisiasi et levitetään.
Jos ei osaa pitää suuta kiinni niin kertookin.
Siksi pitää oppia pitämään suu kiinni omista asioista!
Sen voi oppia.
Etukäteen suunnittelee ainakin mitä EI IKINÄ sano muille. Ja pitää siitä kiinni.
Tukkii turpansa ja kuuntelee. Helppoa
Alue: Aihe vapaa
Olen kokenut samaa. Oppinut siitä pois.