Lue keskustelun säännöt.
Miehen etätyöt pilaavat vauva-arjen
Väsynyt äiti
23.02.2021 |
Kodistamme on tullut työpaikka, kun puoliso tekee Koronan vuoksi jatkuvasti etätöitä. Mieheni kailottaa luurit päässä Teams-kokouksissa pitkin päivää enkä pääse vauvan kanssa esim. rauhassa päiväunille, joita jatkuvien yövalvomisten vuoksi itsekin tarvitsisin. Välillä mies tarvitsee työrauhaa, jota koitamme antaa tekemällä tunnin parin vaunukävelyjä mutta ei niitäkään jaksa määräänsä enempää tehdä. Koronan vuoksi ei ole perhekerhoja, vauvamuskareita, tms. "pakopaikkoja" eikä kyläänkään voi mennä ja esim. isovanhemmat asuvat kaukana eli heidänkään luo ei voi mennä välillä lepäämään. Olen jumissa ja väsynyt tilanteeseen, jossa koti onkin ison osan päivästä toisen työpaikka. Mies saattaa välillä jopa kuvitella, että on jotenkin hyvä asia, että hän on päivät kotona meidän kanssa, mutta samassa tilassa olemisesta ei ole hyötyä, kun hän ei ole meille kuitenkaan läsnä tai apuna, päinvastoin, häiritsee vauva-arjen rytmiä töillään, pitää hänellekin tehdä ruuat ja kuunnella työasioita, joista itse haluaisin pysyä nyt erossa. Onko muita, joilla on sama ongelma tai ratkaisuja tilanteeseen?
Kommentit (201)
ap: imettäminen on kyllä työtä, älä usko edellä olevia.
Huolehdi sinä nyt vauvasta, tärkeämpää tehtävää sinulla ei tällä hetkellä ole.
Vauvantuoksuista arkea joka tapauksessa, älä anna vallitsevan tilanteen pilata sitä!
t, vanhempi äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+ Nimimerkki Väsynyt äiti
+ Klassinen ”mieheni”-aloitus
+ miesvihamielinen tarina
= 100% provo
Vierailija kirjoitti:
ap: imettäminen on kyllä työtä, älä usko edellä olevia.
Huolehdi sinä nyt vauvasta, tärkeämpää tehtävää sinulla ei tällä hetkellä ole.
Vauvantuoksuista arkea joka tapauksessa, älä anna vallitsevan tilanteen pilata sitä!
t, vanhempi äiti
Mammat sitten vaan pokkana toivottelee toisilleen pas**nhajuista arkea? Siltähän nää vauvat haisee jos joltain, noin niin kuin realistisesti sanottuna.
Miksi hankitte vauvan, tämä tilannehan on ollut päällä jo viime maaliskuusta asti eikä tilanne tule muuttumaan ihan hetkeen? Aina voi hankkia oman asunnon, jossa voi olla rauhassa vauvan kanssa. Mieshän on joka tapauksessa nyt enää rasite.
Vierailija kirjoitti:
+ Nimimerkki Väsynyt äiti
+ Klassinen ”mieheni”-aloitus
+ miesvihamielinen tarina
= 100% provo
Mitä miesvihamielistä tässä on? En todellakaan ymmärrä ihmistä joka saa tästä suuren sukupuolten välisen taiston aikaiseksi. Ihan sama se tilanne olisi jos roolit olisivat toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän sinne toimistolle voi ihan hyvin mennä, etätyö on vain suositus.
Aluksi vaikka 2 pv/viikko.
Vierailija kirjoitti:
+ Nimimerkki Väsynyt äiti
+ Klassinen ”mieheni”-aloitus
+ miesvihamielinen tarina
= 100% provo
Faktat loppuu niin miesvihaulina alkaa. Tosi väsynyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sinne toimistolle voi ihan hyvin mennä, etätyö on vain suositus.
Aluksi vaikka 2 pv/viikko.
Etätyö on vain suositus, mutta jos työnantaja on siitä tehnyt säännön niin ei sinne noin vaan voi keskustelematta rynniä.
Toivottavasti ap ei hanki toista lasta, siinä se vauva-arki vasta pilalle meneekin jos on taapero lisäksi huolehdittavana. Tai no nykyään kai sen isomman voi laittaa koko päiväksi hoitoon pois jaloista.
Tosiasiassa nuo ap:n mainitsemat ongelmat ei todellakaan kuulosta miltään muulta kuin asenneongelmalta, jossa kumpikaan osapuoli ei suostu joustamaan omista haluistaan. Ei kovin lupaavaa perhe-elämää ajatellen. Tilanne vaatii molemmilta sopeutumista: päivän ohjelmasta sopiminen, työpisteen rakentaminen johonkin, josta saa oven suljettua (makuuhuone, vaatehuone tms.), kailottamisen lopettaminen, päikkäreiden nukkuminen sohvalla, mies hoitaa itse oman lounaansa ja siivoaa jälkensä. Eivät nämä ole isoja ja vaikeita juttuja toteuttaa. Jos asutte yksiössä niin sitten voi tietysti olla vaikea tilanne ja miehen kannattaa kysyä voisiko kuitenkin mennä työpaikalle töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeeta tää elämä nykyaikana.
Ensinnäkin kyllä se asunto on miehenkin koti jossa on voitava tehdä etätöitä jos ei muuta mahdollisuutta ole. Toiseksi jos pikkurouvalla ei tosiaan ole muuta tekemistä päivällä kuin tarjota vauvalle tissiä, pestä välillä pyykkiä (kone pesee ja kuivaa) ja käydä joskus kävelyllä niin vähän vaikea nähdä mikä siinä vaatii niin kovasti rauhallista tilaa rouvalle ettei mies voisi tehdä töitään toisessa huoneessa.
Nykyajassa on se vika, että nuoret ihmiset uskoo ihan oikeasti että voi saada aina kaiken haluamansa ja että on muiden velvollisuus joustaa jos jonkun on joustettava. Tuossakin mies tekee töitä eli tuo rahaa talouteen.
Pikkurouva voi toki mennä itsekin töihin jos kotona pönöttäminen ahdistaa. Ennenhän näin tehtiinkin.
No jo on jollain hermot herkässä. Onko se jotenkin sinulta pois jos joku kyselee ratkaisuja joilla helpottaa elämäänsä. Jos mistään pienistä asioista ei saisi valittaa/keskustella niin tämän ketjun sinulle aiheuttama ärsytys jos mikä on pieni asia.
PS. Pikkurouvittelu on ehkä ärsyttävintä ikinä ja sen takia sitä varmasti teitkin. Tuliko hyvä mieli kun teit ketjun asiattomimman ja turhimman viestin?
Kylläpä ihan faktat suututtaa. Kerroin vain että aloittajan ongelmanasettelu on jo itsessään aika tyylipuhdasta trollausta. Siitä huolimatta mammat ottaa sen vakavasti ja uhoaa että mies työskentelee vaikka kaatosateessa ulkona että pikkurouva joka on rasittunut tissintarjoamisesta saa rauhassa katsella netflixiä ja ottaa neljännetkin päikkärit.
Kuinka monta lasta sinulla on? Imettäminen on kyllä täyttä työtä, pitäisi sinun se oman kokemuksesi perusteella tietää. Synnytyksestä toipuva ja öisin valvomaan joutuva ansaitsee ne päikkärit. En usko, että sinäkään toivuit synnytyksistä hetkessä.
Lapsen saaminen aiheuttaa semmoisen harhan joillekin naisille että koko maailmankaikkeus pyörii sen lapsen ympärillä ja toisaalta kaikki mitä tuore äiti tekee sen lapsensa kanssa on maailman tärkeintä eikä sitä muiden sovi arvostella. Nää on harvinaisen rasittavia tapauksia jos sattuu kohdalle, kuten aloittajasta ja sinustakin huomaa.
Ei, lapsen saaminen ei tee maailman tärkeimmäksi ihmiseksi eikä kaikista mielipiteistä ehdottoman oikeita. Ehkä opit sen joskus myöhemmin ja osaat suhteuttaa asioita, kun hieman tuosta kypsyt.
Koko pointti on siis siinä että molempien on tehtävä kompromisseja sikäli kun tilaa ei ole asunnossa erillisille työhuoneille. Jos tämä ei onnistu kun halutaan pitää jääräpäisesti omista vaatimuksista kiinni niin eipä tuo suhdekaan tule kestämään.
Ja ei, imettäminen ei ole työtä. Yöheräily on oma ongelmansa mutta jossain vaiheessa joudut opettamaan sen lapsesi nukkumaan yöllä ja siinäkään ei tottuminen pitkiin päikkäreihin auta.
No minun lapset on jo aikuisia. Tosiasia aloittajan tapauksessa on, että miehen pitää joustaa. Jos ei onnistu kotona, niin hän saa etsiä työpisteen jostain muualta.
En tiedä kyllä yhtään firmaa tässä aika laajalla otannalla jossa on EHDOTON kielto olla toimistolla edes osittain. Jos on kaikilta kielletty, silloinhan siellä ei ole ketään, eli luulisi että on neuvottelu kysymys että sinne voi mennä 1-2 päivää viikossa.
Muuten ymmärrän täysin turhautumisesi , älä välitä ilkeistä kommenteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeeta tää elämä nykyaikana.
Ensinnäkin kyllä se asunto on miehenkin koti jossa on voitava tehdä etätöitä jos ei muuta mahdollisuutta ole. Toiseksi jos pikkurouvalla ei tosiaan ole muuta tekemistä päivällä kuin tarjota vauvalle tissiä, pestä välillä pyykkiä (kone pesee ja kuivaa) ja käydä joskus kävelyllä niin vähän vaikea nähdä mikä siinä vaatii niin kovasti rauhallista tilaa rouvalle ettei mies voisi tehdä töitään toisessa huoneessa.
Nykyajassa on se vika, että nuoret ihmiset uskoo ihan oikeasti että voi saada aina kaiken haluamansa ja että on muiden velvollisuus joustaa jos jonkun on joustettava. Tuossakin mies tekee töitä eli tuo rahaa talouteen.
Pikkurouva voi toki mennä itsekin töihin jos kotona pönöttäminen ahdistaa. Ennenhän näin tehtiinkin.
No jo on jollain hermot herkässä. Onko se jotenkin sinulta pois jos joku kyselee ratkaisuja joilla helpottaa elämäänsä. Jos mistään pienistä asioista ei saisi valittaa/keskustella niin tämän ketjun sinulle aiheuttama ärsytys jos mikä on pieni asia.
PS. Pikkurouvittelu on ehkä ärsyttävintä ikinä ja sen takia sitä varmasti teitkin. Tuliko hyvä mieli kun teit ketjun asiattomimman ja turhimman viestin?
Kylläpä ihan faktat suututtaa. Kerroin vain että aloittajan ongelmanasettelu on jo itsessään aika tyylipuhdasta trollausta. Siitä huolimatta mammat ottaa sen vakavasti ja uhoaa että mies työskentelee vaikka kaatosateessa ulkona että pikkurouva joka on rasittunut tissintarjoamisesta saa rauhassa katsella netflixiä ja ottaa neljännetkin päikkärit.
Kuinka monta lasta sinulla on? Imettäminen on kyllä täyttä työtä, pitäisi sinun se oman kokemuksesi perusteella tietää. Synnytyksestä toipuva ja öisin valvomaan joutuva ansaitsee ne päikkärit. En usko, että sinäkään toivuit synnytyksistä hetkessä.
Lapsen saaminen aiheuttaa semmoisen harhan joillekin naisille että koko maailmankaikkeus pyörii sen lapsen ympärillä ja toisaalta kaikki mitä tuore äiti tekee sen lapsensa kanssa on maailman tärkeintä eikä sitä muiden sovi arvostella. Nää on harvinaisen rasittavia tapauksia jos sattuu kohdalle, kuten aloittajasta ja sinustakin huomaa.
Ei, lapsen saaminen ei tee maailman tärkeimmäksi ihmiseksi eikä kaikista mielipiteistä ehdottoman oikeita. Ehkä opit sen joskus myöhemmin ja osaat suhteuttaa asioita, kun hieman tuosta kypsyt.
Koko pointti on siis siinä että molempien on tehtävä kompromisseja sikäli kun tilaa ei ole asunnossa erillisille työhuoneille. Jos tämä ei onnistu kun halutaan pitää jääräpäisesti omista vaatimuksista kiinni niin eipä tuo suhdekaan tule kestämään.
Ja ei, imettäminen ei ole työtä. Yöheräily on oma ongelmansa mutta jossain vaiheessa joudut opettamaan sen lapsesi nukkumaan yöllä ja siinäkään ei tottuminen pitkiin päikkäreihin auta.
No minun lapset on jo aikuisia. Tosiasia aloittajan tapauksessa on, että miehen pitää joustaa. Jos ei onnistu kotona, niin hän saa etsiä työpisteen jostain muualta.
Eli eroa toivotat. Ehkä ero tosiaan on sinunkaltaisellesi se ainoa vaihtoehto koska toinen vaihtoehto eli kompromissi ja omista tavoitteista tinkiminen ei tule kysymykseenkään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hankitte vauvan, tämä tilannehan on ollut päällä jo viime maaliskuusta asti eikä tilanne tule muuttumaan ihan hetkeen? Aina voi hankkia oman asunnon, jossa voi olla rauhassa vauvan kanssa. Mieshän on joka tapauksessa nyt enää rasite.
Aika naurettavaa että jaksan ilmiselvään trolliin käyttää aikaani, mutta kirjoitellaan nyt silti.
-Maaliskuussa ei voinut mitenkään tietää, että tässä tilanteessa oltaisiin vielä nyt.
-Ennen vauvan saantia ei voi oikeasti tietää millaiseksi arki muodostuu ja kuinka hyvin itse/puoliso siitä selviää.
-Lähtökohtaisesti hetkellinen muutos arkeen olisi aika typerä syy lykätä lapsen hankintaa jos kaikki muut asiat ovat kuitenkin hyvin. Kukaan ei voi etukäteen tietää kuinka hankalaa vanhemmaksi tulo omalla kohdalla on.
-Ainoastaan uliulimies on perheessä turha. Normaalimiehet ovat tärkeä osa perheen arkea muutakin kuin siittäjänä ja kenties elättäjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
+ Nimimerkki Väsynyt äiti
+ Klassinen ”mieheni”-aloitus
+ miesvihamielinen tarina
= 100% provo
Mitä miesvihamielistä tässä on? En todellakaan ymmärrä ihmistä joka saa tästä suuren sukupuolten välisen taiston aikaiseksi. Ihan sama se tilanne olisi jos roolit olisivat toisinpäin.
Eli olisit puolustamassa miestä joka haluaa ottaa päikkäreitä vauva-arkensa keskellä samalla kun nainen koittaa tehdä etätyötä?
Sori mutta en usko.
Jännä miten moni tuntuu kuvittelevan että kyllähän se ukko voi jättää palaverinsa pitämättä ja työnantaja joustaa kun vaimo kotona vaatii. Tai tehdä työaikana samalla kotitöitä, ruokaa, siivota, pestä pyykit ja ehkä vahtia vielä vauvaakin. Tuntuu ettei palstan mammoilla ole kovinkaan realistista käsitystä työelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
+ Nimimerkki Väsynyt äiti
+ Klassinen ”mieheni”-aloitus
+ miesvihamielinen tarina
= 100% provo
Mitä miesvihamielistä tässä on? En todellakaan ymmärrä ihmistä joka saa tästä suuren sukupuolten välisen taiston aikaiseksi. Ihan sama se tilanne olisi jos roolit olisivat toisinpäin.
Eli olisit puolustamassa miestä joka haluaa ottaa päikkäreitä vauva-arkensa keskellä samalla kun nainen koittaa tehdä etätyötä?
Sori mutta en usko.Jännä miten moni tuntuu kuvittelevan että kyllähän se ukko voi jättää palaverinsa pitämättä ja työnantaja joustaa kun vaimo kotona vaatii. Tai tehdä työaikana samalla kotitöitä, ruokaa, siivota, pestä pyykit ja ehkä vahtia vielä vauvaakin. Tuntuu ettei palstan mammoilla ole kovinkaan realistista käsitystä työelämästä.
No usko mitä haluat tai ole uskomatta, mutta jos mies hoitaa yöheräilyt niin todellakin hänellä on oikeus ottaa päikkärit niin halutessaan.
Kyllä meillä työnantaja on joustanut juurikin näistä syistä. Harmi jos sinulla on niin paska työnantaja, ettei poikkeustilanteen aiheuttamia ongelmia ymmärrä. Toki työt pitää hoitaa, mutta juurikin noita palaverien sovituksia ja osittaista tai kokoaikaista toimistotyöskentelyä on näillä perusteilla tehty. Ei kai kukaan oleta että työaikana tekisi kaikki kotityöt, mutta kyllä minä ainakin lounastauolla ehdin sen lounassalaatin tekemään ja syömään ja samalla vaivalla tekisin myös kotona olevalle puolisolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeeta tää elämä nykyaikana.
Ensinnäkin kyllä se asunto on miehenkin koti jossa on voitava tehdä etätöitä jos ei muuta mahdollisuutta ole. Toiseksi jos pikkurouvalla ei tosiaan ole muuta tekemistä päivällä kuin tarjota vauvalle tissiä, pestä välillä pyykkiä (kone pesee ja kuivaa) ja käydä joskus kävelyllä niin vähän vaikea nähdä mikä siinä vaatii niin kovasti rauhallista tilaa rouvalle ettei mies voisi tehdä töitään toisessa huoneessa.
Nykyajassa on se vika, että nuoret ihmiset uskoo ihan oikeasti että voi saada aina kaiken haluamansa ja että on muiden velvollisuus joustaa jos jonkun on joustettava. Tuossakin mies tekee töitä eli tuo rahaa talouteen.
Pikkurouva voi toki mennä itsekin töihin jos kotona pönöttäminen ahdistaa. Ennenhän näin tehtiinkin.
No jo on jollain hermot herkässä. Onko se jotenkin sinulta pois jos joku kyselee ratkaisuja joilla helpottaa elämäänsä. Jos mistään pienistä asioista ei saisi valittaa/keskustella niin tämän ketjun sinulle aiheuttama ärsytys jos mikä on pieni asia.
PS. Pikkurouvittelu on ehkä ärsyttävintä ikinä ja sen takia sitä varmasti teitkin. Tuliko hyvä mieli kun teit ketjun asiattomimman ja turhimman viestin?
Kylläpä ihan faktat suututtaa. Kerroin vain että aloittajan ongelmanasettelu on jo itsessään aika tyylipuhdasta trollausta. Siitä huolimatta mammat ottaa sen vakavasti ja uhoaa että mies työskentelee vaikka kaatosateessa ulkona että pikkurouva joka on rasittunut tissintarjoamisesta saa rauhassa katsella netflixiä ja ottaa neljännetkin päikkärit.
Kuinka monta lasta sinulla on? Imettäminen on kyllä täyttä työtä, pitäisi sinun se oman kokemuksesi perusteella tietää. Synnytyksestä toipuva ja öisin valvomaan joutuva ansaitsee ne päikkärit. En usko, että sinäkään toivuit synnytyksistä hetkessä.
Lapsen saaminen aiheuttaa semmoisen harhan joillekin naisille että koko maailmankaikkeus pyörii sen lapsen ympärillä ja toisaalta kaikki mitä tuore äiti tekee sen lapsensa kanssa on maailman tärkeintä eikä sitä muiden sovi arvostella. Nää on harvinaisen rasittavia tapauksia jos sattuu kohdalle, kuten aloittajasta ja sinustakin huomaa.
Ei, lapsen saaminen ei tee maailman tärkeimmäksi ihmiseksi eikä kaikista mielipiteistä ehdottoman oikeita. Ehkä opit sen joskus myöhemmin ja osaat suhteuttaa asioita, kun hieman tuosta kypsyt.
Koko pointti on siis siinä että molempien on tehtävä kompromisseja sikäli kun tilaa ei ole asunnossa erillisille työhuoneille. Jos tämä ei onnistu kun halutaan pitää jääräpäisesti omista vaatimuksista kiinni niin eipä tuo suhdekaan tule kestämään.
Ja ei, imettäminen ei ole työtä. Yöheräily on oma ongelmansa mutta jossain vaiheessa joudut opettamaan sen lapsesi nukkumaan yöllä ja siinäkään ei tottuminen pitkiin päikkäreihin auta.
No minun lapset on jo aikuisia. Tosiasia aloittajan tapauksessa on, että miehen pitää joustaa. Jos ei onnistu kotona, niin hän saa etsiä työpisteen jostain muualta.
Eli eroa toivotat. Ehkä ero tosiaan on sinunkaltaisellesi se ainoa vaihtoehto koska toinen vaihtoehto eli kompromissi ja omista tavoitteista tinkiminen ei tule kysymykseenkään.
Kyseessä ei ole lapseton pari vaan perheessä on vauva. Se muuttaa asioita. Miehen pitää jutella asiasta työnantajan kanssa. Etätöitä ei voi kotona tehdä, jos muu perhe joutuu siitä kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakea ammattiapua, ennen kuin väsyt liikaa. Esim. perheneuvolasta. Täällä toki voidaan sua neuvoa ja ohjeistaa, mutta parhaat vinkit saat silti ihan ammattilaiselta. Hän ei asetu hommassa kenenkään puolelle, vaan pyrkii löytämään perhettänne parhaiten auttavat neuvot.
Tätä vaihtoehtoa ei kannata edes harkita tai lapsi voidaan ottaa huostaan ja äiti psykiatriselle osastolle. He kun menevät aina liiallisuuksiin ja nämä ammattilaiset ovat usein lapsettomia tytsiä vailla elämänkokemusta ja paisuttelevat ongelmia. Tosin sen jälkeen havaitsette, että aika pieniä ne teidän omat ongelmat olivatkin, kun ravaatte perheterapiassa ja teitä kuulustellaan ja syyllistetään vanhempina.
Erilleen muutto on yksi tapa, jos keskustelu perheen sisällä ei onnistu, mutta siitä voi seurata ero. Keskustelu on välttämätöntä parisuhteen onnistumisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
No jo on ongelmat
Tämä on aivan varmasti ongelma. Itsellä omat lapset jo koulussa, mutta miehen kanssa tehdään etätöitä. Minä todellakin häiriinnyn hänen kailotuksesta joka jatkuu aamusta pitkälle iltapäivään, voisin kuvitella että jos olisin vielä vauvan kanssa mammalomalla, niin kyllä varmasti hermo olisi kireällä. En osaa muuta sanoa sulle kun jaksamista!
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sinne toimistolle voi ihan hyvin mennä, etätyö on vain suositus.
Aluksi vaikka 2 pv/viikko.
No, meillä on toimisto ihan kiinnikiinni. Sinne ei niin vain mennä töihin.
Vähän luulen, että meidän työpaikalla kotiolot ei riittäisi syyksi mennä käymään tai varsinkaan olemaan työpaikalla. Esimies on ollut melko ehdoton, et työpaikalla ovat vain ne ennalta nimetyt henkilöt, joiden työ edellyttää läsnäoloa. Vaan enpä ole testannut, joustaisiko pomo tuollaisesta syystä. Onhan työpaikallakin viime kädessä esim vessoja tms. joista jonkin voisi antaa etätyöpakolaisen käyttöön työtilaksi, ja näin ei altistaisi niitä, jotka saavat olla/ovat työpaikalla määrätysti läsnä (edellä oleva osittain vitsi, osittain ei).
Tsemppiä ap vaikeaan tilanteeseen!