Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisit tilanteessani (oppimisvaikeudet, rahattomuus, vajavainen työkyky)
23.02.2021 |
Minua hävettää kirjoittaa tästä. Tiedän myös, että kaltaisiani pidetään usein vain laiskoina, työnvieroksujina, itse ongelmansa aiheuttaneina. Minulla on isoja oppimisvaikeuksia. Ne liittyvät hahmottamiseen, muistiin, tietojen ja osaamisen soveltamiseen, tarkkaavuuteen. Olen myös hyvin kömpelö. Tämän seurauksena on aika vähän töitä joissa minulla on mahdollisuus pärjätä. Erilaisia koulutuksia olen yrittänyt, kaikissa opinnot ovat katkenneet kun viimeistään työharjoittelu on osoittanut, että minulla ei ole edellytyksiä toimia kyseisellä alalla tai edes valmistua. Sanomattakin on varmasti selvää, että minun on vaikea saada töitä. Vaikka olisi työ jossa voisin pärjätä, niin enhän pääse edes haastatteluun, hakemukseni lentävät ensimmäisenä roskiin, ne muutamat työpaikat joihin olen elämässäni onnistunut pääsemään, olen saanut soittamalla työnantajalle. Sellaisia työpaikkoja on nykyään hyvin vähän, useimpiin pitää vain lähettää hakemus ja CV. Minun CV:ssäni ei ole juuri mitään, en pysty selittämään miksi minulla on näin vähän työhistoriaa, en pysty selittämään, että olisin kuitenkin motivoitunut tekemään töitä. En ole myöskään pärjännyt ihan tavallisissakaan suorittavissa töissä, olen liian kömpelö, en pysty tekemään monta asiaa yhtä aikaa, asioita unohtuu, kaikki menee sekaisin.
Tällä hetkellä olen töissä, pärjään työssäni, mutta tiedän, että en pärjäisi kaikissa saman alan työpaikoissa (olen yrittänyt). Enkä tule kunnolla toimeen palkallani, työ on yksi huonoiten palkatuista. Minulla ei tule olemaan tätä paikkaa koko työikäni, en viitsi enempää selittää, ettei tunnisteta, mutta tiedän, että tämä työ loppuu joskus, ja siinä vaiheessa minulla on vielä työikää jäljellä.
Tällä hetkellä asun edullisesti, mutta se tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa, vuokranantaja tulee tarvitsemaan asunnon itselleen ja minun pitää etsiä uusi. Näin halpaa asuntoa en saa enää mistään pääkaupunkiseudulta. Normaalilla pääkaupunkiseudun vuokralla joudun hakemaan asumistukea, ehkä myös toimeentulotukea. Enkä todellakaan haluaisi pudota tuilla eläjäksi. Ajokorttia ei ole enkä sitä pystyisi hankkimaankaan näillä rajoitteilla, joten asunnon on pakko olla joukkoliikenneyhteyksien varrella jos aion töissä käydä.
Mitä sinä tekisit tilanteessani? En myöskään ole enää nuori, vaan keski-ikäinen ja tulevaisuus pelottaa jo paljon.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vielä kehitysvammaisuudesta. Mitä mieltä olette, voiko olla lievästi kehitysvammainen jos on suorittanut peruskoulun ihan normaaleilla arvosanoilla ja onnistunut pääsemään ylioppilaaksikin?
Mielestäni minulla on ihan selkeitä ongelmia myös älyssä. Lapsena olin koulussa "outo", minua pidettiin jollain lailla poikkeavana, mutta ei oikein tiedetty mistä on kyse. Aikuisena on todettu nuo hahmotuksen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, mutta onhan sitä ongelmaa muuallakin kun minun on näin vaikeaa pärjätä ihan tavallisissa työtehtävissä. En muista kaikkea mitä pitäisi muistaa vaikka samaa työtehtävää on toistettu jo monta kertaa, en havainnoi ympäristöäni normaalisti, en huomaa itsestään selviä asioita, en osaa soveltaa oppimaani enkä toimia muuttuvissa tilanteissa.
-ap
En usko että voit olla heikkolahjainen, jos olet selvinnyt ylioppilaskirjoituksista. Sen sijaan on olemassa monia sairauksia ja oireyhtymiä, joihin oireesi sopivat. Tarkemmat tutkimukset ovat kyllä paikallaan. Jos päädyt eläkkeelle ttyökykyarvion ja yökyvyttömyyden kautta, niin eläke lasketaan nykyisten työtulojesi perusteella (jos olet jo pitempään tuossa työtehtävässä ollut), eikä sen perusteella paljonko olet tähän mennessä eläkettä ansainnut. Soita Eläketurvakeskukseen ja selvitä paljonko eläkkeesi olisi, jos pääset työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hakeudu tutkimuksiin terveyskeskuksen kautta, niin tilanne alkaa toivottavasti selvitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko aloitusta, joten jos jo kerrottiin siinä niin ei voi mitään. Pääsisitkö Kelan kuntoutukseen, arviointiin ja koulutukseen sitä kautta?
Enpä tiedä. Mihinkään koulutukseen minusta ei ole, sen olen jo huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oppimisvaikeutesi ja älykkyysosamääräsi tutkittu ihan virallisesti? Vaikka olisikin, niin sinuna menisin terveyskeskukseen ja kertoisin nuo asiat ja pyytäisin lähetettä erikoissairaanhoitoon, jotta voidaan tutkia älykkyysosamääräsi. Jos olet lievästi kehitysvammainen, elämäsi muuttuu huomattavasti helpommaksi, koska saat todennäköisesti jo eläkepäätöksen. Olet hienosti tsempannut ja koettanut parhaasi, ei mitään syytä tuntea syyllisyyttä ja huonommuutta. Jatkuvasti löytyy etenkin sinun ikäluokastasi vasta aikuisena lievä kehitysvamma, joka vaikeuttaa työelämässä pärjäämistä, mutta vamman ei tarvitse muuta elämää haitata, koska diagnoosin myötä saa tukea.
Olen miettinyt, että voisiko minulla olla lievä kehitysvamma. Tai ainakin se, mitä ennen kutsuttiin heikkolahjaisuudeksi, nykyinen termihän on kai laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Peruskoulun ja lukion suoritin ihan normaalisti, ylioppilaskirjoitukset menivät aika huonoilla arvosanoilla. Älykkyyttäni on jonkin verran tutkittu kun aikuisena hakeuduin lääkäriin näiden vaikeuksieni vuoksi, suoriuduin kuulemma normaalisti testeistä. Minulle on sanottukin, että ongelma ei vaikuttaisi olevan älyssä, mutta kyllähän se siinäkin on, eihän minulla muuten näin isoja vaikeuksia olisi. Onhan hahmotuskykykin, mikä on minulla ongelmista se isoin, eräs älyn osa-alue itse asiassa.
Naapurini on ns. heikkolahjainen (käynyt koulun ja ammattikoulun aikoinaan normaalisti, mutta ei kyennyt työelämään) ja hänellä on vaikeuksia seuraavanlaisissa asioissa:
- ei ole oppinut kellotaulua eli hän ei ymmärrä, jos sanotaan 14.35, se pitää sanoa 25 vaille kolme.
- ei osaa käyttää puhelinta (vain vastaa ja soittaa)
- ei ymmärrä monimutkaisia virallisia asioita kuten KELAn päätöksiä
- vaikeuksia ymmärtää monimutkaisia ohjeita ja sitä miten jokin laite toimii (pesukone ja astianpesukone menevät rikki, ei osaa käyttää)
Nämä vinkiksi siitä millä tasolla lievästi kehitysvammainen on eli tarvitsee aika paljon apua arkielämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vielä kehitysvammaisuudesta. Mitä mieltä olette, voiko olla lievästi kehitysvammainen jos on suorittanut peruskoulun ihan normaaleilla arvosanoilla ja onnistunut pääsemään ylioppilaaksikin?
Mielestäni minulla on ihan selkeitä ongelmia myös älyssä. Lapsena olin koulussa "outo", minua pidettiin jollain lailla poikkeavana, mutta ei oikein tiedetty mistä on kyse. Aikuisena on todettu nuo hahmotuksen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, mutta onhan sitä ongelmaa muuallakin kun minun on näin vaikeaa pärjätä ihan tavallisissa työtehtävissä. En muista kaikkea mitä pitäisi muistaa vaikka samaa työtehtävää on toistettu jo monta kertaa, en havainnoi ympäristöäni normaalisti, en huomaa itsestään selviä asioita, en osaa soveltaa oppimaani enkä toimia muuttuvissa tilanteissa.
-ap
En usko että voit olla heikkolahjainen, jos olet selvinnyt ylioppilaskirjoituksista. Sen sijaan on olemassa monia sairauksia ja oireyhtymiä, joihin oireesi sopivat. Tarkemmat tutkimukset ovat kyllä paikallaan. Jos päädyt eläkkeelle ttyökykyarvion ja yökyvyttömyyden kautta, niin eläke lasketaan nykyisten työtulojesi perusteella (jos olet jo pitempään tuossa työtehtävässä ollut), eikä sen perusteella paljonko olet tähän mennessä eläkettä ansainnut. Soita Eläketurvakeskukseen ja selvitä paljonko eläkkeesi olisi, jos pääset työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hakeudu tutkimuksiin terveyskeskuksen kautta, niin tilanne alkaa toivottavasti selvitä.
Itse olen miettinyt, että yksi mahdollinen syy tähän voisi olla hahmotus- ja tarkkaavaisuushäiriö yhdistettynä Aspergerin syndroomaan melko alhaisella, mutta kuitenkin vielä normaalilla älykkyysosamäärällä, asperger-piirteisiin sopisivat monet asiat käytöksessäni.
Minuahan on aiemmin yritetty tutkia, mutta lopputulokseksi jäivät nämä tarkemmin määrittelemättömät ongelmat. En siis saanut diagnoosia mistään, mutta se todettiin etten ihan normaalikaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oppimisvaikeutesi ja älykkyysosamääräsi tutkittu ihan virallisesti? Vaikka olisikin, niin sinuna menisin terveyskeskukseen ja kertoisin nuo asiat ja pyytäisin lähetettä erikoissairaanhoitoon, jotta voidaan tutkia älykkyysosamääräsi. Jos olet lievästi kehitysvammainen, elämäsi muuttuu huomattavasti helpommaksi, koska saat todennäköisesti jo eläkepäätöksen. Olet hienosti tsempannut ja koettanut parhaasi, ei mitään syytä tuntea syyllisyyttä ja huonommuutta. Jatkuvasti löytyy etenkin sinun ikäluokastasi vasta aikuisena lievä kehitysvamma, joka vaikeuttaa työelämässä pärjäämistä, mutta vamman ei tarvitse muuta elämää haitata, koska diagnoosin myötä saa tukea.
Olen miettinyt, että voisiko minulla olla lievä kehitysvamma. Tai ainakin se, mitä ennen kutsuttiin heikkolahjaisuudeksi, nykyinen termihän on kai laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Peruskoulun ja lukion suoritin ihan normaalisti, ylioppilaskirjoitukset menivät aika huonoilla arvosanoilla. Älykkyyttäni on jonkin verran tutkittu kun aikuisena hakeuduin lääkäriin näiden vaikeuksieni vuoksi, suoriuduin kuulemma normaalisti testeistä. Minulle on sanottukin, että ongelma ei vaikuttaisi olevan älyssä, mutta kyllähän se siinäkin on, eihän minulla muuten näin isoja vaikeuksia olisi. Onhan hahmotuskykykin, mikä on minulla ongelmista se isoin, eräs älyn osa-alue itse asiassa.
Naapurini on ns. heikkolahjainen (käynyt koulun ja ammattikoulun aikoinaan normaalisti, mutta ei kyennyt työelämään) ja hänellä on vaikeuksia seuraavanlaisissa asioissa:
- ei ole oppinut kellotaulua eli hän ei ymmärrä, jos sanotaan 14.35, se pitää sanoa 25 vaille kolme.
- ei osaa käyttää puhelinta (vain vastaa ja soittaa)
- ei ymmärrä monimutkaisia virallisia asioita kuten KELAn päätöksiä
- vaikeuksia ymmärtää monimutkaisia ohjeita ja sitä miten jokin laite toimii (pesukone ja astianpesukone menevät rikki, ei osaa käyttää)
Nämä vinkiksi siitä millä tasolla lievästi kehitysvammainen on eli tarvitsee aika paljon apua arkielämäänsä.
Osalla ei kyllä ole aivan noin isoja vaikeuksia pärjätä (tiedän "heikkolahjaisia" ihmisiä itsekin, he ovat olleet ihan työelämässäkin), mutta tiedostan sen toki, että kyllähän siinä ja varsinkin lievässä kehitysvammaisuudessa on yleensä jo ihan henkilön omassa arjessa selviämisen haasteita, ja minullahan ei ole sentään sellaista. Ns. heikkolahjaisuus ja lievä kehitysvammaisuushan ovat eri asioita.
Minun onkin todella vaikea analysoida tilannettani. Ongelma, joka ei periaatteessa ole älyssä, mutta kuitenkin on jollain lailla älyssä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan edelleen, jos jollain olisi vielä jotain sanottavaa tai omia kokemuksia. Vaikka täällä on jo sanottukin, että ns. heikkolahjaisuus saati kehitysvammaisuus ei vaikuta todennäköiseltä jos on selvinnyt lukiostakin, niin silti mietin vielä sitäkin. Kun ajattelen, miten ihmiset suhtautuvat minuun, niin huomaan, että usein minua pidetään yksinkertaisena. Jos pääsen puhumaan asioista, joita harrastan ja joista olen hyvin kiinnostunut, pystyn antamaan itsestäni ihan tietäväisen vaikutelman, mutta muuten tiedän itsekin vaikuttavani jotenkin hölmöltä, ymmärtämättömältä ja kummalliselta. Minua katsotaan usein vähän karsaasti tai sitten säälien. Läheiseni nyt eivät näin ajattele, äitini kyllä tunnustaa, että minussa on jotain poikkeavaa, mutta ei halua uskoa, että se olisi älyssä.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vielä kehitysvammaisuudesta. Mitä mieltä olette, voiko olla lievästi kehitysvammainen jos on suorittanut peruskoulun ihan normaaleilla arvosanoilla ja onnistunut pääsemään ylioppilaaksikin?
Mielestäni minulla on ihan selkeitä ongelmia myös älyssä. Lapsena olin koulussa "outo", minua pidettiin jollain lailla poikkeavana, mutta ei oikein tiedetty mistä on kyse. Aikuisena on todettu nuo hahmotuksen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, mutta onhan sitä ongelmaa muuallakin kun minun on näin vaikeaa pärjätä ihan tavallisissa työtehtävissä. En muista kaikkea mitä pitäisi muistaa vaikka samaa työtehtävää on toistettu jo monta kertaa, en havainnoi ympäristöäni normaalisti, en huomaa itsestään selviä asioita, en osaa soveltaa oppimaani enkä toimia muuttuvissa tilanteissa.
-ap
Tämä on aivan maallikon mutuilua, mutta on vaikea kuvitella että älyssäsi olisi merkittävää vikaa kun arvioit tilannettasi noin monipuolisesti eri näkökulmilta ja kirjoitat hyvin.
Oletko kokeillut tehdä Mensan sivuilla olevaa älykkyystestiä? Se ei ole ns. virallinen, mutta parempi kuin hupisivustoilta löytyvät "testit". Tiedän kaksi oikeassa Mensan älykkyystestissä käynyttä henkilöä ja molemmat saavat tuosta Mensan nettitestistä samansuuntaisen tuloksen.
Voisiko sinulla olla "vain" jokin neurologinen poikkeama? Diagnoosi voisi helpottaa mieltä ja auttaa ymmärtämään millaiset työt sinulle sopivat.
Itselleni hahmotus- ja muistiongelmia aiheuttaa ADHD. Lääkityksestä on ollut apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvoja en osaa antaa, mutta minulla on samanlaisia ongelmia opiskeluissa/työelämässä, en pärjää oikein missään. Samassa veneessä ollaan, tuntuu, ettei meikäläiselle ole mitään paikkaa. Olen yrittänyt monenkin eri tahon kautta päästä tutkimuksiin, mutta ei ole kuulemma resursseja tutkia aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vielä kehitysvammaisuudesta. Mitä mieltä olette, voiko olla lievästi kehitysvammainen jos on suorittanut peruskoulun ihan normaaleilla arvosanoilla ja onnistunut pääsemään ylioppilaaksikin?
Mielestäni minulla on ihan selkeitä ongelmia myös älyssä. Lapsena olin koulussa "outo", minua pidettiin jollain lailla poikkeavana, mutta ei oikein tiedetty mistä on kyse. Aikuisena on todettu nuo hahmotuksen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, mutta onhan sitä ongelmaa muuallakin kun minun on näin vaikeaa pärjätä ihan tavallisissa työtehtävissä. En muista kaikkea mitä pitäisi muistaa vaikka samaa työtehtävää on toistettu jo monta kertaa, en havainnoi ympäristöäni normaalisti, en huomaa itsestään selviä asioita, en osaa soveltaa oppimaani enkä toimia muuttuvissa tilanteissa.
-ap
Tämä on aivan maallikon mutuilua, mutta on vaikea kuvitella että älyssäsi olisi merkittävää vikaa kun arvioit tilannettasi noin monipuolisesti eri näkökulmilta ja kirjoitat hyvin.
Oletko kokeillut tehdä Mensan sivuilla olevaa älykkyystestiä? Se ei ole ns. virallinen, mutta parempi kuin hupisivustoilta löytyvät "testit". Tiedän kaksi oikeassa Mensan älykkyystestissä käynyttä henkilöä ja molemmat saavat tuosta Mensan nettitestistä samansuuntaisen tuloksen.
Voisiko sinulla olla "vain" jokin neurologinen poikkeama? Diagnoosi voisi helpottaa mieltä ja auttaa ymmärtämään millaiset työt sinulle sopivat.
Itselleni hahmotus- ja muistiongelmia aiheuttaa ADHD. Lääkityksestä on ollut apua.
ADHD/ ADD ja Asperger minulla varmasti onkin. Mutta ihmiset, joilla on näitä, kuitenkin yleensä pärjäävät jossakin työssä elleivät näiden häiriöiden mukana tulevat sosiaalisten tilanteiden ongelmat ja osan ADHD-ihmisten tapauksessa impulssikontrollin vaikeuksista johtuvat päihdeongelmat (minulla taas ei ikinä ole ollut mitään päihteiden käyttöä eikä muuta tuhoisaan elämäntapaan ajatumista) syrjäytä heitä. Aspergerilla myös työympäristö saattaa olla kohtuuttoman kuormittava. Mutta itse työtehtävien teossa heillä ei yleensä sitä ongelmaa niinkään ole. Minulla taas on. Usein tilanne on se, että en vain tajua, en huomaa, en pysty enkä opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergerista lisäisin vielä, että onhan työnteko toki silloin todella vaikeaa jos toiminnanohjaus on hyvin heikkoa. Näin vahvasti aspergereilla se kuitenkin näkyy jo omassa arjessa, esimerkiksi tavalliset kotityöt uuvuttavat kohtuuttomasti kun toiminnanohjaus on tosiaan niin heikkoa. Minulla ei ole näin, tunnistan kyllä toiminnanohjauksen ongelmia itsellänikin, mutta en noin isoja.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Neuvoja en osaa antaa, mutta minulla on samanlaisia ongelmia opiskeluissa/työelämässä, en pärjää oikein missään. Samassa veneessä ollaan, tuntuu, ettei meikäläiselle ole mitään paikkaa. Olen yrittänyt monenkin eri tahon kautta päästä tutkimuksiin, mutta ei ole kuulemma resursseja tutkia aikuisia.
Minua on tutkittu, mutta minusta ei saa selvää mitä tämä on.
Meillä pärjäämättömillä pitäisi olla vaikka oma keskustelupalsta tai yhdistys, voisi ainakin jutella kaltaistensa kanssa ja miettiä yhdessä, mikä voisi olla näihin vaikeuksiin syynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvoja en osaa antaa, mutta minulla on samanlaisia ongelmia opiskeluissa/työelämässä, en pärjää oikein missään. Samassa veneessä ollaan, tuntuu, ettei meikäläiselle ole mitään paikkaa. Olen yrittänyt monenkin eri tahon kautta päästä tutkimuksiin, mutta ei ole kuulemma resursseja tutkia aikuisia.
Minua on tutkittu, mutta minusta ei saa selvää mitä tämä on.
Meillä pärjäämättömillä pitäisi olla vaikka oma keskustelupalsta tai yhdistys, voisi ainakin jutella kaltaistensa kanssa ja miettiä yhdessä, mikä voisi olla näihin vaikeuksiin syynä.
Harmittaa tosi paljon teidän puolesta, kirjoitusten perusteella vaikutatte fiksuilta ja motivoituneilta ihmisiltä. Toivon todella, että löydätte vielä apua tai edes syyn näihin ongelmiin. Kyseessä kun saattaa olla jokin ongelma mitä voisi parantaa lääkkeillä tai kuntoutuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liity vihreisiin olet ministeri ainesta siellä. Hyvin se menee.
No joo kyllä täällä on ahtaat muotit missä pitäisi pärjätä. Vika on yhteiskunnassa ei niin monessa nuoressa kuin nyt on ongelmissa. Hakekaa tuet ja yrittäkää tehdä elämästänne mielekästä. Älkää syyttäkö itseänne. Kyllä tämä vielä tästä muuttuu.
Onko sinulle tehty työkykyarvio? Kerroin tuossa naapuristani, hän olisi kyllä pärjännyt jonkinlaisessa työssä (oma arvioni), mutta olisi tarvinnut niin paljon ohjausta, ettei missään työpaikassa ole sellaiseen resursseja. Työkykyarvio oli hänellä ratkaiseva eläkepäätöksessä.
Kiitos asiallisista vastauksista ja kannustuksesta. Ei ollut kovin helppoa kirjoittaa tästä, koska täällä on monesti tullut niin ilkeää tekstiä köyhyydestä ja tuilla elämisestä kirjoittaville. Mutta tähänhän tuli ystävällisiä kirjoittajia vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulle tehty työkykyarvio? Kerroin tuossa naapuristani, hän olisi kyllä pärjännyt jonkinlaisessa työssä (oma arvioni), mutta olisi tarvinnut niin paljon ohjausta, ettei missään työpaikassa ole sellaiseen resursseja. Työkykyarvio oli hänellä ratkaiseva eläkepäätöksessä.
Olen hakemassa työkykyarvioon pääsyä. Toivottavasti onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vielä kehitysvammaisuudesta. Mitä mieltä olette, voiko olla lievästi kehitysvammainen jos on suorittanut peruskoulun ihan normaaleilla arvosanoilla ja onnistunut pääsemään ylioppilaaksikin?
Mielestäni minulla on ihan selkeitä ongelmia myös älyssä. Lapsena olin koulussa "outo", minua pidettiin jollain lailla poikkeavana, mutta ei oikein tiedetty mistä on kyse. Aikuisena on todettu nuo hahmotuksen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, mutta onhan sitä ongelmaa muuallakin kun minun on näin vaikeaa pärjätä ihan tavallisissa työtehtävissä. En muista kaikkea mitä pitäisi muistaa vaikka samaa työtehtävää on toistettu jo monta kertaa, en havainnoi ympäristöäni normaalisti, en huomaa itsestään selviä asioita, en osaa soveltaa oppimaani enkä toimia muuttuvissa tilanteissa.
-ap
Mä en ole saanut suoritettua kuin normaalin peruskoulun. En pärjännyt lukion lyhyessä matikassa, niin en päässyt ylioppilaaksi. En ole päässyt merkonomiksikaan. En tiedä, miksi en pärjää, vaikka luen kovasti, otan tukiopetusta yms. T. Ammattivalittaja
Matalan älykkyysosamäärän omaavat syrjäytyy.
Alue: Aihe vapaa
En jaksanut lukea koko aloitusta, joten jos jo kerrottiin siinä niin ei voi mitään. Pääsisitkö Kelan kuntoutukseen, arviointiin ja koulutukseen sitä kautta?