lapsuuteni suurin uhka oli juoksuhiekka

Suomessa juoksuhiekka lienee melko harvinaista. Itsekin pelkäsin sitä. Se oli yleinen yksityiskohta sarjakuvissa ja populäärikulttuurissa muutenkin. Suonsilmäkkeitäkin pelkäsin ja pelkään edelleenkin liikkua soilla (juuri niiden silmäkkeiden vuoksi). Itse asiassa edelleenkin pelkään juoksuhiekkaakin, tosin harvemmin tulee käveltyä missään hiekkadyyneillä.

"Growing up, I always thought that quicksand was going to be a much bigger problem than it turned out to be."

Täältä löytyy muita vastaavia huolenaiheita: https://jyssicaschwartz.medium.com/things-i-thought-would-be-a-bigger-d….

Minkä ikäisiä ootte? Itse syntynyt -79 ja soita ja suonsilmiä kammoan edelleen, samoin muistan että juoksuhiekka oli pelottavaa. Mistä tää kollektiivinen pelko tulee? Mä en edes oo katsonut muumeja.

Syntynyt 75. Pelkäsin lapsena juoksuhiekkaa. Ja laavaa. Ja haita (myös uima-altaissa)

Vierailija kirjoitti:

Minäkin pelkäsin juoksuhiekkaa!

Olin vähän epäluuloinen jopa taloyhtiön hiekkakaatikkoa kohtaan.

😂

Minä pelkäsin kovasti haita.

Minä olen syntynyt -85. Nyt tänne kirjoittaessani tajusin, etten ole ajatellut kertaakaan juoksuhiekkaa aikuisiällä. Silti se aiheutti lapsena suurta pelkoa ja kauhua.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä ootte? Itse syntynyt -79 ja soita ja suonsilmiä kammoan edelleen, samoin muistan että juoksuhiekka oli pelottavaa. Mistä tää kollektiivinen pelko tulee? Mä en edes oo katsonut muumeja.

Meillä ainakin luettiin lapsena paljon sarjakuvia, olisko sieltä tullut osittain ainakin...

Todella pelkään edelleen soita. En ymmärrä miten jotkut uskaltavat käydä poimimassa karpaloita tms. suolla. Kaverini kertoi minulle Kyllikki Saaren kohtalosta joskus ala-asteella ja asuimme myös aika lähellä suota, vanhemmatkin olivat siis tainneet vannottaa olla menemättä liian lähelle.

Tarzan leffoissa varmaan oli myös juoksuhiekkaa.

Itse kasarin alussa syntyneenä juoksuhiekka oli tosiaan varteenotettava mahdollinen vaaratilanteen aiheuttaja, jos ryhtyi listaamaan 😂

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä ootte? Itse syntynyt -79 ja soita ja suonsilmiä kammoan edelleen, samoin muistan että juoksuhiekka oli pelottavaa. Mistä tää kollektiivinen pelko tulee? Mä en edes oo katsonut muumeja.

-72. Ja kyllä, juoksuhiekka ja kaiken nielevät suonsilmäkkeet oli pelottavia. Suot vieläkin vähän arveluttavaa maastoa, juoksuhiekkaan en ole juurikaan elämässäni törmännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä ootte? Itse syntynyt -79 ja soita ja suonsilmiä kammoan edelleen, samoin muistan että juoksuhiekka oli pelottavaa. Mistä tää kollektiivinen pelko tulee? Mä en edes oo katsonut muumeja.

Meillä ainakin luettiin lapsena paljon sarjakuvia, olisko sieltä tullut osittain ainakin...

Mä luin vain Aku Ankkoja, en muita sarjiksia. Mutta en usko että siellä ois ollut pohjoisten soiden kuvauksia 🤔

Veljeni luokkakaveri hukkui alle 20-vuotiaana hietakuopilla veden ja hiekan sekoitukseen, jota kutsuttiin juoksuhiekaksi, vaikka se ei varmaan ollutkaan oikea nimi. Myös toinen paikkakuntalainen nuori kuoli vastaavalla tavalla.

Nousuvesi, pelkäsin että se tulisi

Syntynyt -87. Juoksuhiekkaa en muistaakseni koskaan ole pelännyt mutta soita ja suonsilmiä ihan mielettömästi. Ja pallosalamia. Pelkäsin mm. että pallosalama tulee ikkunasta lasin läpi, silleen vaan soljahtaa sieltä ilman että tekee lasiin edes reikää.

Mulla sama. Nyt se juoksuhiekka on enemmän metafora sille kuinka aika valuu hukkaan ja me siinä samalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä ootte? Itse syntynyt -79 ja soita ja suonsilmiä kammoan edelleen, samoin muistan että juoksuhiekka oli pelottavaa. Mistä tää kollektiivinen pelko tulee? Mä en edes oo katsonut muumeja.

Meillä ainakin luettiin lapsena paljon sarjakuvia, olisko sieltä tullut osittain ainakin...

Mä luin vain Aku Ankkoja, en muita sarjiksia. Mutta en usko että siellä ois ollut pohjoisten soiden kuvauksia 🤔

Ei kun meinasin tota juoksuhiekkaa. Luettiin akua, Tarzaneita, Hopeanuolia, Mustanaamioita, Asterixia jne... aika paljon kaikkea mahdollista

Pelkäsin jonkin verran ufosieppausta. Olin ala-asteella ja katsoin Salaisia kansioita (salaa tietenkin). Oikeastaan vain ne avaruusolentojuonenkäänteet kuumottivat, koska ne tuntuivat realistisilta. Hirviöt ja kaiken maailman friikit oli helpompi sivuuttaa mielikuvituksen tuotteina. Jo siinä tunnarissa on kauheita kohtia, huh...

Mä pelkäsin jääkautta :D Opin lukemaan ihan liian pienenä, luin kaiken, mitä eteeni löysin, ja näin tuli veljen kirjoista jääkausikin käsitteenä tutuksi. Opin, että Suomeakin peitti parin kolmen kilometrin korkuinen jäälautta. Opin myös, että jääkausia on ollut useampia, ja niitä tulee vastakin. Ihan itse sitten kehitin sen uskon, että jäääkausi alkaa salamannopeasti, maa peittyy muutamassa sekunnissa ihan järkyttävän paksun jääkerroksen alle. Sinne me ihmiset sitten tukehdutaan suut auki jään keskelle. Tätä itkin kauhuissani illalla ennen nukkumaanmenoa :D

No te osaatte ”ottaa tietoa” kollektiivisesta ihmiskunnan muistista, yhteisestä jaetusta muistipoolista. Tuo ajatusten ”allas” sisältää paljon myös koettua tunnetietoa, eli moni todella on pelännyt juoksuhiekkaa, te aistitte sen pelon. Samoin kuin tulvan. Tai ne hait.

Ei tämä ole mitään ihmeellistä, tämä on ollut aina. Samasta paikasta tulevat ne ajatukset jotka pulpahtaa mieleen ja jotka selkeästi ei ole sinun. Esim kiltti lempeä ihminen kävelee korkean sillan yli ja äkkiä saa ajatuksen ”tästä voisi työntää jonkun alas!”. Sit säikähtää ajatusta.

Se ajatus oli jo ajateltu, jonkun muun toimesta. Ihminen vain ”imi” sen suodattimen läpi. Jokaisella on erilainen suodatin sille mitä sieltä kollektiivimuistista voi imeä. Sitä voi myös harjoittaa.

T. Palstaesoteerikko