Lue keskustelun säännöt.
Euroviisut 2021
UMK on nyt takana ja aika astua eteenpäin.
Tänne sisältöä Euroviisuihin liittyen.
Uutisia, ajatuksia ja kaikkea mikä liittyy Euroviisuihin.
Kommentit (9878)
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen tapaus, kun ennenvanhaan oli ennakkokatseluissa pohjoismainen raati ja v2011 Ruotsin raatilainen oli Andreas Johnson. Kuuntelivat siinä sitten viisuja ja Tanskan biisi oli ihan selvä plagiaatti Andreaksen omasta viisuehdokkaasta Sing for me muutama vuosi aiemmin.
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi maksaa Italian euroviisut?
No silloin hynkky menee kerrankin oikeaan osoitteeseen. Mieluummin olen pelastamassa viisuja kuin pankkeja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiasta seitsemänteen...... Mä tajusin nyt vasta, että tuossa Kreikan biisissä lauletaan "Last Dance" eikä "Let's Dance" - vissiin kuunnellut liikaa Bowieta aikoinaan :o))))))))))))).
Let's dance our last dance eli sekä että!
Ihme että tämä Kreikan typykkä sijoittui korkeammalle kuin Kyproksen, joka osasi laulaa ja esiintyä paremmin ja genre oli sama.
Kreikan tyttö oli ehkä aidompi ja lauloi paremmin.
Kyproksen esiintyjä oli kyllä raudanluja ammattilainen. Pisteet siitä!
Kreikkalaisiahan he molemmat oli.
Kypros oli plagiaatti Lady Gagasta stailauksesta musiikkiin.
Kypros oli niin ilmeinen plagiaatti, että jopa tällainen amatööri sen tunnisti. Vaikutelma oli tosi negatiivinen. Hassua, miksi näitä kehdataan edes tehdä, koska kukaan ei plagiaateista tykkää. Ranskan kappalekin olisi ollut niin paljon parempi, jos se ei olisi yrittänyt olla niin selkeä Piaf-pastissi vaan jos se olisi yrittänyt häivyttää lähtökohdat paremmin. Piaf-tukkakaan ei ollut onnistunut vaan tuntui hassulta mummoperuukilta nuorella tytöllä. Kaunis tunnelma kappaleessa, hyvä melodia. Se olisi ollut niin hyvä, jos se olisi uskaltanut olla rohkeasti jotain muuta kuin Piaf-imitaatio.
Tuli mieleen tapaus, kun ennenvanhaan oli ennakkokatseluissa pohjoismainen raati ja v2011 Ruotsin raatilainen oli Andreas Johnson. Kuuntelivat siinä sitten viisuja ja Tanskan biisi oli ihan selvä plagiaatti Andreaksen omasta viisuehdokkaasta Sing for me muutama vuosi aiemmin.
Miten tämä Andreas reagoi?
No siinä esikatseluraadissa oli lähinnä huvittunut, ja tiesihän hän asiasta jo aikaisemmin. Andreas on muuten aika ihana, esim. biisi "Glorious"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi maksaa Italian euroviisut?
No silloin hynkky menee kerrankin oikeaan osoitteeseen. Mieluummin olen pelastamassa viisuja kuin pankkeja
Huutista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin testitulos tuli.
Nyt takaisin musiikkiin, pliis.
Onko Måneskinillä muuta kuuntelemisen arvoista kuin tää voittajabiisi, joka ei siis mulle ihan ole vielä kolahtanut? Tosin helppoa kun Sveitsin tai Ranskan artisteja ei ainakaan tarvitse enää koskaan kuulla. Itse olen kuunnellut A_Go:a pari levyllistä ja Shumia lähes loopilla sekä BC:n muuta tuotantoa kuin Dark Side, sekä Hooverphonicsia, joten en ole ehtinyt Måneihin vielä niin perehtyä.
Voisitko sinä puolestaan lopettaa tuon jatkuvan Sveitsin ha Ranskan artisteille ilkeilyn? Tajutaan jo, ettet sinä heistä tykkää. Tutustu mielummin siihen Måneskinen tuotantoon..Ainakin Coraline on hyvä biisi (toivottavasti muistin nimen oikein...).
Torna casa eli palaa kotiin suomeksi käännettynä.
Edit tuonne ylempään, eli tietty Go_A eikä A_Go... no sattuu sitä winnereillekin heikkoja hetkiä.
Yleisön pyynnöstä (tai varmaankin ei ;D mutta kuitenkin, niin katselin ja kuuntelin tuossa juutuupista yöllä kirjoitustauon aikana sitten ennen ESC:tä näitä kahta (minulle) neverhöörd-osaston artistia eli Måneskin ja Blind Channel.
Måneskinin biisisettiä kuuntelin x-factor -esiintymisiä ja biisit: Torna a casa, Le parole lontane, L'altra dimensione, Vent'anni, Coraline, Morirò da Re...
Le parole lontane, L'altra dimensione olisivat olleet ihan Viisukelpoisia, vaikka olisivatkin olleet muuta genreä kuin rokkia, jota muut biisit paljolti olivat. Tykkäsin myös Vent'annin live-vedosta. Coraline... so-so.
Live-coverit heillä olivat laulultaan aika epäselviä, vaikka lavaesiintyminen olikin ihan ok.Blind Channel sen sijaan. Yleisin kommentti tuubivideoissa näkyi olevan ulkomailta, että "hienoa kun ESC:stä tulee tämmöinen" ja "olin täällä just ennenkuin näistä tuli suosittuja" ja sitten suomalaisten ihmettelyä, kuinka vaikka asuvat Suomessa kuulevat bändistä nyt ensi kertaa. Olen siinä suomalaisten joukossa, mutta biisejä kuunneltuani niin olihan siellä yksi entuudestaan tuttu eli Over My Dead Bodyn kertsi oli joskus radiosta kuultuna tuttu. Bändin nimi ei silloinkaan ollut jäänyt muistiin, joten sorry! Nyt sitäkin paremmin on kartalla. Snake, Died Enough For You, Save Me ja pari live-settiä... kaikki omat biisit toimivat, varsinkin OMDB, DEFY ja killeri Left Outside Alone -cover lensivät heti soittolistalle Dark Siden kavereiksi. Videoissa näkyi hauskoja tyylin hakuja että onko tää imago nyt Nine Inch Nails, Korn vai Guns'n'Roses, mutta ei mitenkään pahalla tavalla. Samoin on ihan jees, että cover-biisejä uskalletaan vetää oman genren ulkopuolelta, kun niitä Rihannoja ym. kuitenkin tulee kuunneltua.
Eli M vs. BC ei nyt oikeasti ollut skaba ollenkaan, vaikka samassa ohjelmassa olivatkin. Nämä tulevat vaan vaikutteiltaan eri kulttuureista ja italialaisia rokkibändejä ei vaan oikein perinteisesti ole, siinä missä Suomessa imetään metallia jo äidinmaidossa. Jos Måneskin nyt innoittaa jotakuta Italiassa, niin hyvä, mutta kyllä rankemman räimeen, violent popin, love metalin tms. valtikka on ja pysyy Pohjolassa ja Saksassa. Vaikka Måneskin saattaa ajella Ferrareilla ja pukeutua Cucciin, niin kehityskelpoisempi setti jatkossa on kuitenkin BC.
Ranskankielen aliarvostusta itkeville tiedoksi, että Gjon's Tearsilta kuuntelin kappaleet Babi ja Répondez-moi, sekä uusiksi Tout l’univers. Hyvin laulaa, mutta joka biisiin väännetty falsetti ei pidemmän päälle toimi mun korviin. Tosin, kuuntelen Coldplay'ta, joten ehkä tuohon tarvitsee vain oikean biisin ja tuotannon. Tout l'univers ei sitä ihan ollut, oli kuitenkin parempi kuin Ranskan biisi.
Barbara Pravilta kuuntelin Chair ja Pas grander, Le Malamour sekä Louis. Kuten arvelin, muut biisit ovat heti paremmin mun korvaan sopivia, voilaa-hoilaa on vaan päälleliimattu Piafilla ratsastamiskikka. Näitä kaikkia muita biisejä olisin fanittanut. Niin se on pienestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt koko ketjua lukenut läpi, mutta onko täällä ollut keskustelua Ruotsin viime vuosien Euroviisujen esiintyjävalinnosta?
Ihan kuin alleviivatakseen omaa suvaitsevaisuuttaan, Ruotsi on lähettänyt viisuihin viimeiset kolme vuotta putkeen tumman esiintyjän (Tusse - 2021, the Mamas - 2020 ja John Lundvik - 2019). Luulisi, että 10 miljoonan ihmisen maasta löytyy edelleen skandinaavisia laulajia. Muuten Ruotsin artistikattaus ollut viimeisen kymmenen (?) vuoden aikana lähes poikkeuksetta nuoria, kauniita miehiä. Aika yksipuolista mielestäni.
Ruotsilla on aina ollut vahva tarve tyrkyttää omaa vihervasemmistopolitiikkansa muille, myös omalle kansalleen. Ihan tässä lähimenneisyydestä esimerkkinä koronaepidemian hoito. Heidän mielipiteensä tuntuu olevan aina se ainoa oikea, ja poikkeavat mielipiteet vaiennetaan lehdistöä myöten. Suomen edustajathan arvosteltiin lehdistöä myöten, etteivät ruotsalaiset äänestäisi “väärin” viisuissa. Onneksi kaikki ruotsalaiset eivät ole laumasieluja ja parhaat yleisöäänet tulivat Suomelle.
Veikkaan, että Ruotsin valtakausi Euroviisuissa on ohi, jos jatkavat tällä aivopesu linjalla.
Vierailija kirjoitti:
En nyt koko ketjua lukenut läpi, mutta onko täällä ollut keskustelua Ruotsin viime vuosien Euroviisujen esiintyjävalinnosta?
Ihan kuin alleviivatakseen omaa suvaitsevaisuuttaan, Ruotsi on lähettänyt viisuihin viimeiset kolme vuotta putkeen tumman esiintyjän (Tusse - 2021, the Mamas - 2020 ja John Lundvik - 2019). Luulisi, että 10 miljoonan ihmisen maasta löytyy edelleen skandinaavisia laulajia. Muuten Ruotsin artistikattaus ollut viimeisen kymmenen (?) vuoden aikana lähes poikkeuksetta nuoria, kauniita miehiä. Aika yksipuolista mielestäni.
Ainakin Lundvikin lähettämisen ymmärtää koska biisi oli hemmetin hyvä. Tusse taas jotenkin vanhanaikainen, tai siis biisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiasta seitsemänteen...... Mä tajusin nyt vasta, että tuossa Kreikan biisissä lauletaan "Last Dance" eikä "Let's Dance" - vissiin kuunnellut liikaa Bowieta aikoinaan :o))))))))))))).
Olisit kuunnellut Donna Summeria, kuten jokainen oikea ESC-vähemmistöläinen pienenä, niin heti olisit kuullut oikein ;DDD Se on pienestä kii... niin el diablon pienestä kii...
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin alleviivatakseen omaa suvaitsevaisuuttaan, Ruotsi on lähettänyt viisuihin viimeiset kolme vuotta putkeen tumman esiintyjän (Tusse - 2021, the Mamas - 2020 ja John Lundvik - 2019). Luulisi, että 10 miljoonan ihmisen maasta löytyy edelleen skandinaavisia laulajia.
Varmasti su.vaitsevaisuuskortilla pelaamistakin on, mutta muistan kyllä lähivuosilta tilanteen, jossa Melodifestivaleilla esitettiin aivan lumoavan kaunis viisuehdokas, jonka esitti mielestäni ara.bial.aiskulttuurislähtöinen esiintyjä. Se ei voittanut, vaikka moni muukin kuin minä piti sitä täysin ylivoimaisena. Ja esittäjäähän en muista enkä kappalettakaan mutta veivasin sitä 50 kertaa päivässä. En saanut siitä kylläkseni. Sinä vuonna voitti muistaakseni ihan perussvensson karsinnan. Eli kyllä ei Ruotsissakaan pelkästään suva.itseva.itsevaisuudella pelata. Muistan hämmästelleeni sitäkin, miksi tämä ara.bihen.kinen henkilö ei voittanut, koska olisi tuohon korttiinkin istunut niin hyvin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää vuosi oli tosiaan hyvä! Löysin montakin biisiä mitä oon kuunnellu vielä Viisujenkin jälkeen! Ihania uusia tuttavuuksia.
Onko muuten Carola-gaten jälkeen hänelle tehty huumetestiä? Eikö Ruotsin viisutoimittaja sitä ole kysynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muita joiden mielestä tuo Gjon on kans aika ihana? Itse tykkään tosi paljon hänestä. Italiasta myös ja Ukrainan Kateryna “vei sydämeni”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt koko ketjua lukenut läpi, mutta onko täällä ollut keskustelua Ruotsin viime vuosien Euroviisujen esiintyjävalinnosta?
Ihan kuin alleviivatakseen omaa suvaitsevaisuuttaan, Ruotsi on lähettänyt viisuihin viimeiset kolme vuotta putkeen tumman esiintyjän (Tusse - 2021, the Mamas - 2020 ja John Lundvik - 2019). Luulisi, että 10 miljoonan ihmisen maasta löytyy edelleen skandinaavisia laulajia. Muuten Ruotsin artistikattaus ollut viimeisen kymmenen (?) vuoden aikana lähes poikkeuksetta nuoria, kauniita miehiä. Aika yksipuolista mielestäni.
Ainakin Lundvikin lähettämisen ymmärtää koska biisi oli hemmetin hyvä. Tusse taas jotenkin vanhanaikainen, tai siis biisi.
Johan oli tosiaan hyvä. The Mamas oli vähän jatkolämmittelyä Johanin edellisvuoden biisille, mutta tätä esitystähän ei koskaan viisuissa nähty.
Mun mielestä Tusse ei ollut tänä vuonna edes Ruotsin melodiefestivalin paras ehdokas. Olisi ollut myös vahvempia esityksiä, kuten Eric Saade.
Täytyy kuitenkin antaa kreditit Suomelle siitä, että tänä vuonna UMK taso kautta linjan oli parempi kuin Melodiefestivalenin. Toivottavasti UMK jatkaa samalla tasolla tulevaisuudessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleisön pyynnöstä (tai varmaankin ei ;D mutta kuitenkin, niin katselin ja kuuntelin tuossa juutuupista yöllä kirjoitustauon aikana sitten ennen ESC:tä näitä kahta (minulle) neverhöörd-osaston artistia eli Måneskin ja Blind Channel.
Måneskinin biisisettiä kuuntelin x-factor -esiintymisiä ja biisit: Torna a casa, Le parole lontane, L'altra dimensione, Vent'anni, Coraline, Morirò da Re...
Le parole lontane, L'altra dimensione olisivat olleet ihan Viisukelpoisia, vaikka olisivatkin olleet muuta genreä kuin rokkia, jota muut biisit paljolti olivat. Tykkäsin myös Vent'annin live-vedosta. Coraline... so-so.
Live-coverit heillä olivat laulultaan aika epäselviä, vaikka lavaesiintyminen olikin ihan ok.Blind Channel sen sijaan. Yleisin kommentti tuubivideoissa näkyi olevan ulkomailta, että "hienoa kun ESC:stä tulee tämmöinen" ja "olin täällä just ennenkuin näistä tuli suosittuja" ja sitten suomalaisten ihmettelyä, kuinka vaikka asuvat Suomessa kuulevat bändistä nyt ensi kertaa. Olen siinä suomalaisten joukossa, mutta biisejä kuunneltuani niin olihan siellä yksi entuudestaan tuttu eli Over My Dead Bodyn kertsi oli joskus radiosta kuultuna tuttu. Bändin nimi ei silloinkaan ollut jäänyt muistiin, joten sorry! Nyt sitäkin paremmin on kartalla. Snake, Died Enough For You, Save Me ja pari live-settiä... kaikki omat biisit toimivat, varsinkin OMDB, DEFY ja killeri Left Outside Alone -cover lensivät heti soittolistalle Dark Siden kavereiksi. Videoissa näkyi hauskoja tyylin hakuja että onko tää imago nyt Nine Inch Nails, Korn vai Guns'n'Roses, mutta ei mitenkään pahalla tavalla. Samoin on ihan jees, että cover-biisejä uskalletaan vetää oman genren ulkopuolelta, kun niitä Rihannoja ym. kuitenkin tulee kuunneltua.
Eli M vs. BC ei nyt oikeasti ollut skaba ollenkaan, vaikka samassa ohjelmassa olivatkin. Nämä tulevat vaan vaikutteiltaan eri kulttuureista ja italialaisia rokkibändejä ei vaan oikein perinteisesti ole, siinä missä Suomessa imetään metallia jo äidinmaidossa. Jos Måneskin nyt innoittaa jotakuta Italiassa, niin hyvä, mutta kyllä rankemman räimeen, violent popin, love metalin tms. valtikka on ja pysyy Pohjolassa ja Saksassa. Vaikka Måneskin saattaa ajella Ferrareilla ja pukeutua Cucciin, niin kehityskelpoisempi setti jatkossa on kuitenkin BC.
Ranskankielen aliarvostusta itkeville tiedoksi, että Gjon's Tearsilta kuuntelin kappaleet Babi ja Répondez-moi, sekä uusiksi Tout l’univers. Hyvin laulaa, mutta joka biisiin väännetty falsetti ei pidemmän päälle toimi mun korviin. Tosin, kuuntelen Coldplay'ta, joten ehkä tuohon tarvitsee vain oikean biisin ja tuotannon. Tout l'univers ei sitä ihan ollut, oli kuitenkin parempi kuin Ranskan biisi.
Barbara Pravilta kuuntelin Chair ja Pas grander, Le Malamour sekä Louis. Kuten arvelin, muut biisit ovat heti paremmin mun korvaan sopivia, voilaa-hoilaa on vaan päälleliimattu Piafilla ratsastamiskikka. Näitä kaikkia muita biisejä olisin fanittanut. Niin se on pienestä kiinni.
Upea, viitseliäs analyysi!
Itsekin eilen seuloin Youtubesta Måneskinin tuotantoa syistä-joista-ketjussa-ei-saa-enää-keskustella ja hämmästyin, miten upeita kappaleita bändillä on.
Tämä kannattaa katsoa:
Live La paura del buio
Tuo kappale osuu niin hermoihin, ja tässä voi ihastella sitäkin, miten hyvin laulaja käyttää ääntään livetilanteessa. Kaunis, uskomattoman kaunis kappale mutta samalla rouhea ja traaginen. Mieletön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt koko ketjua lukenut läpi, mutta onko täällä ollut keskustelua Ruotsin viime vuosien Euroviisujen esiintyjävalinnosta?
Ihan kuin alleviivatakseen omaa suvaitsevaisuuttaan, Ruotsi on lähettänyt viisuihin viimeiset kolme vuotta putkeen tumman esiintyjän (Tusse - 2021, the Mamas - 2020 ja John Lundvik - 2019). Luulisi, että 10 miljoonan ihmisen maasta löytyy edelleen skandinaavisia laulajia. Muuten Ruotsin artistikattaus ollut viimeisen kymmenen (?) vuoden aikana lähes poikkeuksetta nuoria, kauniita miehiä. Aika yksipuolista mielestäni.
Ainakin Lundvikin lähettämisen ymmärtää koska biisi oli hemmetin hyvä. Tusse taas jotenkin vanhanaikainen, tai siis biisi.
Johan oli tosiaan hyvä. The Mamas oli vähän jatkolämmittelyä Johanin edellisvuoden biisille, mutta tätä esitystähän ei koskaan viisuissa nähty.
Mun mielestä Tusse ei ollut tänä vuonna edes Ruotsin melodiefestivalin paras ehdokas. Olisi ollut myös vahvempia esityksiä, kuten Eric Saade.
Täytyy kuitenkin antaa kreditit Suomelle siitä, että tänä vuonna UMK taso kautta linjan oli parempi kuin Melodiefestivalenin. Toivottavasti UMK jatkaa samalla tasolla tulevaisuudessakin.
Erik Saade ei osaa laulaa ja oli supertylsä biisi.
winner kirjoitti:
Onko muuten Carola-gaten jälkeen hänelle tehty huumetestiä? Eikö Ruotsin viisutoimittaja sitä ole kysynyt?
Ai niin kuin koskien hänen hassua pisteiden anto -esiintymistään Euroviisuissa? Herätti kyllä kummastusta se outo egosentrinen jaarittelu, ajattelin, että onko niin hermostunut vai lääkityksen alainen ja päättelin jälkimmäistä, kun kuitenkin esiintymiskokemusta niin paljon. Toisaalta joskus vanhoista diivadaameista tule aikasmoisia minä-minä-jaarittelijoita. Mutta nolon paikan valitsi jaarittelulleen. Ja sitten päälle vielä se mystinen käsi. Ei mennyt putkeen, ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt koko ketjua lukenut läpi, mutta onko täällä ollut keskustelua Ruotsin viime vuosien Euroviisujen esiintyjävalinnosta?
Ihan kuin alleviivatakseen omaa suvaitsevaisuuttaan, Ruotsi on lähettänyt viisuihin viimeiset kolme vuotta putkeen tumman esiintyjän (Tusse - 2021, the Mamas - 2020 ja John Lundvik - 2019). Luulisi, että 10 miljoonan ihmisen maasta löytyy edelleen skandinaavisia laulajia. Muuten Ruotsin artistikattaus ollut viimeisen kymmenen (?) vuoden aikana lähes poikkeuksetta nuoria, kauniita miehiä. Aika yksipuolista mielestäni.
Ainakin Lundvikin lähettämisen ymmärtää koska biisi oli hemmetin hyvä. Tusse taas jotenkin vanhanaikainen, tai siis biisi.
Johan oli tosiaan hyvä. The Mamas oli vähän jatkolämmittelyä Johanin edellisvuoden biisille, mutta tätä esitystähän ei koskaan viisuissa nähty.
Mun mielestä Tusse ei ollut tänä vuonna edes Ruotsin melodiefestivalin paras ehdokas. Olisi ollut myös vahvempia esityksiä, kuten Eric Saade.
Täytyy kuitenkin antaa kreditit Suomelle siitä, että tänä vuonna UMK taso kautta linjan oli parempi kuin Melodiefestivalenin. Toivottavasti UMK jatkaa samalla tasolla tulevaisuudessakin.
Oisko Dotterista Ruotsin edustajaksi jos vielä jaksaa osallistua Melloon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisön pyynnöstä (tai varmaankin ei ;D mutta kuitenkin, niin katselin ja kuuntelin tuossa juutuupista yöllä kirjoitustauon aikana sitten ennen ESC:tä näitä kahta (minulle) neverhöörd-osaston artistia eli Måneskin ja Blind Channel.
Måneskinin biisisettiä kuuntelin x-factor -esiintymisiä ja biisit: Torna a casa, Le parole lontane, L'altra dimensione, Vent'anni, Coraline, Morirò da Re...
Le parole lontane, L'altra dimensione olisivat olleet ihan Viisukelpoisia, vaikka olisivatkin olleet muuta genreä kuin rokkia, jota muut biisit paljolti olivat. Tykkäsin myös Vent'annin live-vedosta. Coraline... so-so.
Live-coverit heillä olivat laulultaan aika epäselviä, vaikka lavaesiintyminen olikin ihan ok.Blind Channel sen sijaan. Yleisin kommentti tuubivideoissa näkyi olevan ulkomailta, että "hienoa kun ESC:stä tulee tämmöinen" ja "olin täällä just ennenkuin näistä tuli suosittuja" ja sitten suomalaisten ihmettelyä, kuinka vaikka asuvat Suomessa kuulevat bändistä nyt ensi kertaa. Olen siinä suomalaisten joukossa, mutta biisejä kuunneltuani niin olihan siellä yksi entuudestaan tuttu eli Over My Dead Bodyn kertsi oli joskus radiosta kuultuna tuttu. Bändin nimi ei silloinkaan ollut jäänyt muistiin, joten sorry! Nyt sitäkin paremmin on kartalla. Snake, Died Enough For You, Save Me ja pari live-settiä... kaikki omat biisit toimivat, varsinkin OMDB, DEFY ja killeri Left Outside Alone -cover lensivät heti soittolistalle Dark Siden kavereiksi. Videoissa näkyi hauskoja tyylin hakuja että onko tää imago nyt Nine Inch Nails, Korn vai Guns'n'Roses, mutta ei mitenkään pahalla tavalla. Samoin on ihan jees, että cover-biisejä uskalletaan vetää oman genren ulkopuolelta, kun niitä Rihannoja ym. kuitenkin tulee kuunneltua.
Eli M vs. BC ei nyt oikeasti ollut skaba ollenkaan, vaikka samassa ohjelmassa olivatkin. Nämä tulevat vaan vaikutteiltaan eri kulttuureista ja italialaisia rokkibändejä ei vaan oikein perinteisesti ole, siinä missä Suomessa imetään metallia jo äidinmaidossa. Jos Måneskin nyt innoittaa jotakuta Italiassa, niin hyvä, mutta kyllä rankemman räimeen, violent popin, love metalin tms. valtikka on ja pysyy Pohjolassa ja Saksassa. Vaikka Måneskin saattaa ajella Ferrareilla ja pukeutua Cucciin, niin kehityskelpoisempi setti jatkossa on kuitenkin BC.
Ranskankielen aliarvostusta itkeville tiedoksi, että Gjon's Tearsilta kuuntelin kappaleet Babi ja Répondez-moi, sekä uusiksi Tout l’univers. Hyvin laulaa, mutta joka biisiin väännetty falsetti ei pidemmän päälle toimi mun korviin. Tosin, kuuntelen Coldplay'ta, joten ehkä tuohon tarvitsee vain oikean biisin ja tuotannon. Tout l'univers ei sitä ihan ollut, oli kuitenkin parempi kuin Ranskan biisi.
Barbara Pravilta kuuntelin Chair ja Pas grander, Le Malamour sekä Louis. Kuten arvelin, muut biisit ovat heti paremmin mun korvaan sopivia, voilaa-hoilaa on vaan päälleliimattu Piafilla ratsastamiskikka. Näitä kaikkia muita biisejä olisin fanittanut. Niin se on pienestä kiinni.
Upea, viitseliäs analyysi!
Itsekin eilen seuloin Youtubesta Måneskinin tuotantoa syistä-joista-ketjussa-ei-saa-enää-keskustella ja hämmästyin, miten upeita kappaleita bändillä on.
Tämä kannattaa katsoa:
Live La paura del buio
Tuo kappale osuu niin hermoihin, ja tässä voi ihastella sitäkin, miten hyvin laulaja käyttää ääntään livetilanteessa. Kaunis, uskomattoman kaunis kappale mutta samalla rouhea ja traaginen. Mieletön.
OMG! OMG! OMG! TILT! TI-TI-TYY!!!
Nyt K-18 -varoitus kaikille Italian Damiano-faneille ja joillekin vähemmistökirjoittajille. Erehdyin katsomaan Portugalin esiintyjän The Black Mamban It Ain't You -biisin. Se on niin porno, ettei laulajakaan uskalla avata silmiään... Luojan kiitos, etteivät tätä tuoneet ESC:iin, siellä olisi ollut joukko-orgiat.
Jos ei tuosta esityksestä naisten ovulaatiolaskuri tuolla sivun yläreunassa mene punaiselle niin... Ns. heteromiehet joutuvat äkkiä varaamaan aikaa eheytykseen ja bluesin ystävät toivovat tätä heti Pori Jazziin kun vaan korona sallii ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisön pyynnöstä (tai varmaankin ei ;D mutta kuitenkin, niin katselin ja kuuntelin tuossa juutuupista yöllä kirjoitustauon aikana sitten ennen ESC:tä näitä kahta (minulle) neverhöörd-osaston artistia eli Måneskin ja Blind Channel.
Måneskinin biisisettiä kuuntelin x-factor -esiintymisiä ja biisit: Torna a casa, Le parole lontane, L'altra dimensione, Vent'anni, Coraline, Morirò da Re...
Le parole lontane, L'altra dimensione olisivat olleet ihan Viisukelpoisia, vaikka olisivatkin olleet muuta genreä kuin rokkia, jota muut biisit paljolti olivat. Tykkäsin myös Vent'annin live-vedosta. Coraline... so-so.
Live-coverit heillä olivat laulultaan aika epäselviä, vaikka lavaesiintyminen olikin ihan ok.Blind Channel sen sijaan. Yleisin kommentti tuubivideoissa näkyi olevan ulkomailta, että "hienoa kun ESC:stä tulee tämmöinen" ja "olin täällä just ennenkuin näistä tuli suosittuja" ja sitten suomalaisten ihmettelyä, kuinka vaikka asuvat Suomessa kuulevat bändistä nyt ensi kertaa. Olen siinä suomalaisten joukossa, mutta biisejä kuunneltuani niin olihan siellä yksi entuudestaan tuttu eli Over My Dead Bodyn kertsi oli joskus radiosta kuultuna tuttu. Bändin nimi ei silloinkaan ollut jäänyt muistiin, joten sorry! Nyt sitäkin paremmin on kartalla. Snake, Died Enough For You, Save Me ja pari live-settiä... kaikki omat biisit toimivat, varsinkin OMDB, DEFY ja killeri Left Outside Alone -cover lensivät heti soittolistalle Dark Siden kavereiksi. Videoissa näkyi hauskoja tyylin hakuja että onko tää imago nyt Nine Inch Nails, Korn vai Guns'n'Roses, mutta ei mitenkään pahalla tavalla. Samoin on ihan jees, että cover-biisejä uskalletaan vetää oman genren ulkopuolelta, kun niitä Rihannoja ym. kuitenkin tulee kuunneltua.
Eli M vs. BC ei nyt oikeasti ollut skaba ollenkaan, vaikka samassa ohjelmassa olivatkin. Nämä tulevat vaan vaikutteiltaan eri kulttuureista ja italialaisia rokkibändejä ei vaan oikein perinteisesti ole, siinä missä Suomessa imetään metallia jo äidinmaidossa. Jos Måneskin nyt innoittaa jotakuta Italiassa, niin hyvä, mutta kyllä rankemman räimeen, violent popin, love metalin tms. valtikka on ja pysyy Pohjolassa ja Saksassa. Vaikka Måneskin saattaa ajella Ferrareilla ja pukeutua Cucciin, niin kehityskelpoisempi setti jatkossa on kuitenkin BC.
Ranskankielen aliarvostusta itkeville tiedoksi, että Gjon's Tearsilta kuuntelin kappaleet Babi ja Répondez-moi, sekä uusiksi Tout l’univers. Hyvin laulaa, mutta joka biisiin väännetty falsetti ei pidemmän päälle toimi mun korviin. Tosin, kuuntelen Coldplay'ta, joten ehkä tuohon tarvitsee vain oikean biisin ja tuotannon. Tout l'univers ei sitä ihan ollut, oli kuitenkin parempi kuin Ranskan biisi.
Barbara Pravilta kuuntelin Chair ja Pas grander, Le Malamour sekä Louis. Kuten arvelin, muut biisit ovat heti paremmin mun korvaan sopivia, voilaa-hoilaa on vaan päälleliimattu Piafilla ratsastamiskikka. Näitä kaikkia muita biisejä olisin fanittanut. Niin se on pienestä kiinni.
Upea, viitseliäs analyysi!
Itsekin eilen seuloin Youtubesta Måneskinin tuotantoa syistä-joista-ketjussa-ei-saa-enää-keskustella ja hämmästyin, miten upeita kappaleita bändillä on.
Tämä kannattaa katsoa:
Live La paura del buio
Tuo kappale osuu niin hermoihin, ja tässä voi ihastella sitäkin, miten hyvin laulaja käyttää ääntään livetilanteessa. Kaunis, uskomattoman kaunis kappale mutta samalla rouhea ja traaginen. Mieletön.
Täytyy sanoa että tää bändi kyllä ansaitsi tulla tietoisuuteen, upee meininki.
Rooman kevät, mahtavaa! Voin jo kuvitella, miten siellä uudet toiveikkaat bändit soittaa kadulla.