Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni VELA puhuu lapsiperheistä niin ikävään sävyyn?
20.02.2021 |
Tätä ilmiötä olen jo pitkään ihmetellyt. Ja en yleistä, en todellakaan tarkoita että kaikki noin tekisivät, mutta esimerkiksi tällä palstalla tähän törmää harva se päivä.
Tuntemattomista lapsista saatetaan puhua tosi törkeästi. Jos jostain kuuluu lapsen ääniä sitä kommentoidaan heti. Lapsiperheiden arjelle naureskellaan kuinka he käyvät prismassa (vau?) ja se on kamalaa. Sitten se vahingoniloinen meininki kun kerrotaan oman elämän auvosta, kuinka minä saan tehdä mitä haluan. Väkisin tulee sellainen olo, että itseä koitetaan nostaa muiden yläpuolelle ja halutaan tehdä selväksi että sinun elämäsi on pskaa ja minun ei.
En tiedä osaanko nyt purkaa näitä ajatuksiani niin että kukaan saisi niistä kiinni. Ehkä joku on huomannut saman?
Minua itseäni ei voisi vähempää toisten perhekuviot kiinnostaa enkä arvostele kenenkään tapaa elää. Uskon myös että enemmistö lapsiperheistä on oikein tyytyväisiä elämäänsä jonka ovat valinneet.
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani VELAT kylläkin pitävät lapsista.
Minä taas en pidä. Miksi niistä pitäisi pitää? Jotta mammoille tulisi hyvä mieli valinnastaan?
T. Vela
Onko Vela joku uusi naisten muotinimi?
T. tietämätön änkyrä
Miksi niin moni perheellinen jaksaa olla jatkuvasti luomassa näitä ihme vastakkainasetteluja lapsellisten/lapsettomien välillä? Käyttäisitte aikanne paremmin, vaikka niiden lastenne kasvattamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta jos pysyvät poissa silmistä ja korvista. Yleensä noista lapsiperheistä tuppaa olemaan vähintään meluhaittaa. En pidä lapsista ja suorastaan inhoan lapsiperheitä, mutta niin kauan kun ei tarvitse olla missään tekemisissä niin ei minua toisten elämäntavat kiinnosta. Kavereita tipahtelee pois kaveripiiristä sitä mukaa kuin lisääntyvät, mutta se on vain luonnollista, heille perhe menee edelle ja minulla taas loppuu kiinnostus, win-win.
Vela 50v. kirjoitti:
Kysellään, milloin teette lapsia tai peräti sanotaan, että pitäisi tehdä. Aivan kuin se olisi joku velvollisuus yhteiskuntaa, muita ihmisiä ja syntymättömiä lapsia kohtaan. Ollaan varmoja, että mieli vielä muuttuu tai jos ei muutu, niin vanhana kaduttaa. Ollaan tietävinään, että elämänmuoto, mikä sopii itselle, on parasta kaikille muillekin. Omien arvojen ja valintojen tuputtaminen aiheuttaa vastareaktion.
Enhän minäkään tuputa omaa elämäntapaani lapsiperhearkea eläville sukulaisilleni tai tuttavilleni.
Mäkin aikoinaan jopa katkeroiduin omalle äidilleni ja anopille, kun tuputtivat vauvajuttuja. Kyselivät, vihjailivat, ostivat vauvajuttuja jne.
Siskoni yritti niitä hillitä, että entäs jos he eivät voi edes saada lasta ja te pidätte kaikki haavat auki koko ajan. Se vähän hillitsi.
Meni muutama vuosi ja sain ajatukset kasaan. Enhän mä ollut varsinaisesti kellekään asioistani puhunut. Ehkä olin selityksen velkaa. Ihmisillä kuitenkin on biologinen tarve/täyttymys, että lisääntyy. Varsinkin isoäideillä tarve saada jatkumoa, syliin täytettä. Ja anopilla kun ei muita lapsia ollut.
Istuttiin sitten alas ja juteltiin ajatuksista ja haluista ja tuputtamisesta jne. Väheni huomattavasti kaikenlainen tuputtaminen heidän suunnaltaan. Muilta sukulaisilta loppui täysin.
Äideiltä joskus saattoi vielä jotain lipsahtaa, ehkä siinä toivossa, että olemme muuttaneet mielemme.
Päälle kolmenkympin käytiin kumpikin sterilisaatiossa ja siitäkin kerrottiin.. olivat järkyttyneitä. Sitten joku keksi, että adoptio mahdollisuuden. :D Se tarve jatkaa sukua on selkeesti toisilla aivan järjettömän pakottava.
Mitä AP kirjoitukseen tulee, niin olen myös itse törmännyt jonkin verran tuohon, että lapsettomat inhoaa lapsiperheitä. Osahan on lapseton sen takia, ettei siedä lapsia. Ja jostain syystä sitä elämää pitää sitten sorsia ja haukkua. Ehkä siinä myös todistellaan itselleen, että tein oikean päätöksen.
Mulla on myös yksi kaveri, jolla on kaksi lasta, mutta ei voi sietää muita muksuja. Esim kaupassa ja rafloissa herkästikin puuttuu, jos lapsi pitää meteliä. Kaikkea löytyy.
Kannattaako whataboutismi tässä? Eikö voisi vain vastata ap:n kysymykseen?