Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömät töihin! Hallituksen työllisyyskokeilu pärähti täyteen käyntiin
20.02.2021 |
Osoitetaanko työt vai miten prosessi etenee työttömän kannalta? Mitä jos työtön kieltäytyy vedoten syihin?
Kommentit (536)
Me saadaan maataloustukia mutta silti eletään itse köyhyysrajan alapuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten ihmeessä työllisten lisäys työmarkkinoille tuo lisää työpaikkoja?
Varsinkin nyt korona-aikana kun moni lomautettuna tai irtisanottuna
erityisesti palvelualan ammateista. Mistä ihmeestä saada kaikille työpaikka?
Lisäksi neljän työpaikan hakeminen kuussa on itseasiassa melko paljon.
Usein varsikin asiantuntijatehtäviin itse rekryprosessi
voi kestää kuukausia ensimmäisen haastattelun jälkeen
ja tämän uuden mallin mukaan pitäisi samaan aikaan lätkiä
hakemuksia 4kpl joka kuukausi uusiin tehtäviin vain hakemisen ilosta.
Ehkä jollakin aloilla 4kpl hakemuksia on järkeenkäypä määrä,
mutta väkisinkin tulee mieleen, että tämä muutos aiheuttaa rekrytoiville
vaan turhaa vaivaa.
Katainen ulkomaisen työvoiman tarpeesta (1,8milj/11v)
Vierailija kirjoitti:
Työttömille vinkkinä että esim. Henkilökohtaiseksi avustajaksi jos menee niin yleensä siinä työssä työtunteja saa tehdä oman elämän tilanteen mukaan eli vaikka 20 tuntia kuussa jos haluat. Tiedän yhden joka on tehnyt 3 vuotta samassa firmassa joka toinen viikko 15 tuntia eli joka toinen viikko lomailee. Saa soviteltavaa päivärahaa ja saa olla täysin rauhassa työkkäriltä ym. Tuohonhan ei ole koulutusta olemassa eli suoraan pääsee ja työhön opastetaan.
Tohonkin vaaditaan edes jonkinlainen taipumus tai tahto tehdä ihmisten kanssa töitä. Mulla näitä ei ole, enkä halua siivota kenenkään toisen asunnossa. Voisin toki harkita jos siitä edes maksettaisiin muutakin kuin taskurahaa. Itse käytän aikana mieluummin oikeiden töitten hakemiseen ja opiskeluun.
Muutenkin, koko maan talous ei vain yksinkertaisesti pyöri siten, että kansa on jollain taskurahalla palvelutehtävissä. Kellään ei ole varaa maksaa kohta mistään eli mistä rahat palveluiden ostoon? Lisäksi noista maksettava korvaus on aina niin pieni, että tekijä joutuu hakemaan leijonanosan elääkseen tarvitsemistaan rahoista erilaisten tukien muodossa. Msitäs ne rahat tulee? Ei todellakaan mistään taikasseinästä, toisin kuin viherrvassarit kuvittelee. Ne joudutaan kustantamaan velkarahalla eli siirretään ongelmaa sukupolvelta toiselle, kunne ollaan konkassa koko maa.
Vientiä, innovointia ja rohkeasti uusien toimialojen perustamista ja uusien yritysten perustamisen helpottamista. Lisäksi, yrittäjäksi ryhtymisen ei pitäisi viedä ihmiseltä mahdollisuutta lakkauttaa firmaansa ja siirtyä työttömäksi työnhakijaksi ilman tolkutonta byrokratiaa.
Vierailija kirjoitti:
Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Valtion vuoden 2013 budjetissa maataloustukimenot ovat lähes kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi tulevat maataloustuottajien eläkkeet, (tuki vajaat 600 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (220 miljoonaa euroa). Tämä ei tunnu kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että menot budjetissa ovat yhteensä noin 54 miljardia euroa ja maatalous tuottaa vain noin 0,3 prosenttia Suomen nettokansantuotteesta.
Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on vuonna 2010 tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.
Maatalouden tuottavuuteen vaikuttavat luonnonolot. Vaikka jossain Skånessa maatilan viljely on ilmastosta ja maaperästä johtuen todella paljon kannattavampaa kuin Suomessa.
Maataloudet edellytykset ovat Suomessa huonommatkuin missään muussa EU-maassa, ja siksi täällä on myös korkein tukitaso.
Erilaisia yritystukia maksetaan yrityksille Suomessa liki 9 miljardia €:a.
Nämä samat yritykset saavat vielä piilotukena TE-keskuksen kautta ilmaiset
työharjoittelijat ja työhön tutustuvat, vaikka työelämässä olisivat
olleet 40 vuotta. Puolen vuoden kuluttua ulos ja uusi tilalle.
Niin myös maataloudessa, jonne maksettujen miljarditukien jälkeen
lomittajia otetaan joko ilmaiseksi tai hintaan 8–10 e/tunti.
Ei ihme, että meillä halutaan ylläpitää työttömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekes tukenut Chempolista lähes 11 miljoonalla eurolla
Chempolis Oy on saanut Tekesiltä lähes 11 miljoonaa euroa tukea ja lainaa.
Tekes myönsi yhtiölle 1 840 000 euron suuruisen avustuksen. Avustus on myönnetty samana vuonna kuin Juha Sipilän Chempolikselle antama 750 000 euron "hätälaina".
Vuonna 2010 Tekes myönsi Chempolikselle 30 000 euron suuruisen avustuksen.
Tekes on tukenut Chempolista vuosina 2001-2011 yhteensä 10,8 miljoonalla eurolla. Summasta kuusi miljoonaa euroa on suoraa yritystukea ja 4,8 miljoonaa euroa tuotekehityslainaa.
Vuonna 2011 eduskuntaan noussut Sipilä toimi oululaisen Chempoliksen neuvonantajana ja omistajana entisen sijoitusyhtiönsä Fortel Investin kautta. Yhtiö on nykyään Sipilän aikuisten lasten omistuksessa.
Naurettavaa kuinka patistetaan työttömiä kaiken maailman rangaistuksien ohella saamaan töitä, vaikka se ei olisi näistä kiinni. Itsellä uhkaa työmäärä pudota ja reilusti, kun nykyisellä firmalla ei ole varaa maksaa kokonaista palkkaa, vaikka tarve olisi työntekijälle. Teen nyt 30h/viikko, mutta kohta enää 5h/viikko. Joutuu kohta etsimään lisää töitä, mitä ei helpolla saa tai löydä, jos haluaa tienata enemmän. Olen joutunut vuosia tekemään pätkätöitä, joista nykyinen on pisin sopimus...mutta nyt sekin meinaa murentua käsiin. Tekisin mielelläni töitä, mutta kaksi eri työpaikkaa on jo ihan liikaa. Yhdellä ihmisellä pitäisi olla yksi työpaikka, mistä saa tarpeeksi rahaa elämisen kustantamiseen. Työntekijöitä ja työttömiä syytetään jatkuvasti kaikista ongelmista.
Työpaikat karsii työntekijöitä ja ne jotka saa jäädä, niin niiden kontolle tulee vain enemmän töitä, mistä seuraa uupumus. Paljon puhutaan työnhyvinvoinnista ja kuinka yritetään parantaa työntekijöiden oloja sun muuta, mutta kaikki menee päinvastaiseen suuntaan. Osaavia tekijöitä olisi Suomessa, mutta kukaan firma ei halua maksaa siitä työvoimasta, koska se on "kallista" ja hakevat tekijät ulkomailta...mitä valtiokin koko ajan yrittää tuoda Suomeen lisää. He sanoivat sen joku aika sitten ääneen, eikä ymmärrä kuinka Suomen kansa, ne työttömät kärsii tästä seurauksesta ja samalla elämästä tulee aina vaan kalliimpaa.
Meidät pakotetaan ottamaan kaikki työ vastaan, vaikka se ei vastaisi meidän koulutusta ja palkka olisi matalimmasta päästä. Muuten me saadaan rangaistukset, vaikka ihmisten oikeuksia poljetaan monesta suunnasta. Ei kaikki halua olla työttömiä, eikä yrittäjyys ole kaikille mahdollinen vaihtoehto ja sekin voi epäonnistuessaan viedä ihmisiltä loputkin asiat.
Ihmisten lisääntyminen työmarkkinoilla ei tuo lisää töitä. Suurin osa on myös vuokrausfirmoja, jotka vuokraa työntekijöitä firmoille. En suosittele...yksi hirveimmistä kokemuksista. Se on vaan niin, että oikeita töitä ei ole tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voidaan laittaa kaivoksiin, tietyömaille, junaratatöihin ym
sielä loppuu se iänikuinen narina huonoista tuista
Ja mitähän ihmettä sinä kuvittelet pystymetsästä otetun alalle kouluttamattoman pystyvän tekemään sen enempää siellä kaivoksissa kuin junaratatöissäkään? Noita hoidetaan tänä päivänä täysin koneilla ja niitä hoitamaan tarvitaan alalle koulutettu. Kukaan ei yksinkertaisesti ota tuollaisiin töihin haitolle ketään sitä työtä osaamatonta koska siellä ei ole mitään sellaista työtä, missä osaamatonta voidaan mitenkään hyödyntää. Ainoa, missä edes pienessä määrin käytetään alalle kouluttamattomia ovat tietyt tietyön apuhomma ja niihin palkataan nuoria kesätöihin. Eli niiltä nuoriltako pitäisi sitten työpaikat viedä ja laittaa pakolla työttömät tekemään niitä?
Keksihän parempia ideoita. Sinun ideasi oli täysin toteuttamiskelvoton.
Kyllä siellä pystyy paljonkin tekemään, jos konevoima korvataan ihmisvoimalla. Ennen vanhaan yhdellä ratatyömaalla saattoi olla yli 10 tuhatta työntekijää, ja pääosa näistä oli täysin pystymetsästä otettuja. Ainoastaan työnjohdolla ja tiettyjä erikoistöitä tekevillä oli koulutus tai pitkä alan työkokemus.
Jos vaikkapa 1/5 Suomen työttömistä eli 100 tuhatta henkeä laitettaisiin rakentamaan lapioilla Jäämeren rata, niin se rata olisi valmis todennäköisesti vuodessa tai viimeistään kahdessa vuodessa, eikä maksaisi paljon. Ja samalla saataisiin työttömiä aktivoitua eli ehkäistyä syrjäytymistä, parannettua fyysistä kuntoa ja saamaan heidät kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Voiko oikeasti mitään typerämpää enää ehdottaaa, kuin että korvataan se konetyövoima tuollaisessa työssä? Siis oikeasti, millä ihmeen fantasiaplaneetalla sinä oikein elät, kun ei tuon pidemmälle pysty ajattelemaan? Sinä muistelet jotain ihmeen höyryveturien aikaisia ratatöitä. Aloitetaan nyt ensin siitä, että tämän päivän ratojen vaatimukset ovat ihan täysin jotain muuta kuin jotkut museomuistelojen höyryveturiratojen vaatimukset. Sen tason mukaisesta rataa, mitä tämän päivän kalustolle tarvitaan ei kouluttamaton lapiotyömies yksinkertaisesti saa aikaan - varsinkaan joku "tekemään laitettu" sellaine, jota ei kiinnosta tasan tippaakaan se, minkälaista hutilointia hänen työnsä laatu on.
Sinä et saisi oikeasti mitään aikaan tuollaisella. Ja ihan turhaa on kuvitella, että se myöskään olisi millään tasolla halpaa toteuttaa tuollainen majoituksineen ja ruokailuineen. Päin vastoin. Hitaampaa siitä käsivoimin tulisi kuin koneella. Ja huonompaa laatua. Nuo käännetään kelloa taaksepäin -ulinat ovat ihan aina ihan yhtä typeriä.
Suomessa asuu koko Länsi- Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
VANTAAN Hakunilassa asuva Irja Oksa, 83, sinnittelee tuhannen euron nettotuloilla ja tekee kaikkensa pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.
Irja on sota-ajan lapsi ja Karjalan evakko, joten hän on tottunut elämään niukalla toimeentulolla sekä ajattelemaan positiivisesti.
– Ostan ruuat tarjouksesta edullisesti ja laitan itse. Kirpputorilta olen saanut paljon käyttökelpoisia vaatteita, samoin tyttäreltäni, joka tekee töitä vaatealalla.
78 euroa saan asumistukea, mutta se sisältyy tuhannen euron nettotuloihin, joiden pitää riittää kaikkeen.
IRJA SÄÄSTÄÄ rahaa myös pyöräilemällä. Kesäisin hän taittaa pitkiäkin matkoja pyörän selässä, mutta talvella on pakko turvautua bussikyytiin. Bussimatkoihin hän laskee käyttävänsä vuosittain noin 300 euroa.
Lottovoitosta hän on nähnyt unia, mutta toistaiseksi voitot ovat menneet sivu suun.
– Ehkä tässä saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa, hän heläyttää.
OECD:n tekemästä vertailusta selviää, että Suomessa asuu koko Länsi-Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat. Tuon vertailun mukaan yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on 28 prosenttia, sanoo Kokko.
Hän kertoo ikäihmisten velkaongelmien ja toimeentulovaikeuksien kasvavan jatkuvasti. Ruoka-avussa käyvistä ihmisistä 38 prosenttia on eläkkeensaajia.
Köyhä tinkii ruuasta, lämmöstä ja lääkärikuluista.
– Lääkkeitä puolitetaan tai syödään vähemmän kuin on määrätty. Köyhyys myös voi pakottaa jäämään kotiin. Iäkkäänä ja huonokuntoisena kotona asuminen sujuu vain, jos on varaa ostaa palveluita. Palvelutaloon muuttaminen on taloudellisesti mahdotonta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000002951343.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TOIMINNANJOHTAJA Timo Kokon mukaan köyhiä eläkeläisiä uhkaa myös digitaalinen syrjäytyminen: ei ole varaa tai osaamista internetiin ja tietokoneeseen. Tutkimuksen mukaan 65 prosenttia 74–89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65–74-vuotiaista ei ole käyttänyt koskaan internettiä.
– Heillä ei siis ole mitään mahdollisuutta hoitaa asioitaan sähköisesti, vaikka yhteiskuntamme teknistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi laskujen hoitaminen pankin tiskillä maksaa jopa 8–10 euroa laskulta, sanoo toiminnanjohtaja Kokko.
Kokko toteaa, että Kela-etuuksien heikentäminen, sähköveron, kiinteistöveron ja lämmityspolttoaineveron korotukset ja palvelumaksujen nostaminen kurjistavat pienituloisten eläkeläisten elämää entisestään.
– Köyhien joukko kasvaa rajusti. Tämäkö on pian 100-vuotiaan Suomen tahto, Kokko kysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkyvyttömiä roikkuu yhä kortistossa 70 000:lla ei mitään asiaa työmarkkinoille.
Dosentti ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale kantaa yhä huolta työkyvyttömistä, jotka eivät pääse eläkkeelle. Myös tuore väitöstutkimus kertoo, että nykyinen työkyvyn arviointijärjestelmä ei pitkäaikaistyöttömillä toimi kunnolla
Noin 70 000:lla ei ole mitään asiaa työmarkkinoille, vaikka töitä olisi tarjolla. Heidät voi laskea työhön kykenemättömiksi.
Taipaleen mielestä Suomessa pitäisi tehdä eläkeselvittelyjä järjestelmällisesti ja kouluttaa niihin lääkäreitä. Organisoijana voisi olla sairaanhoitopiiri tai maakunta.
Monella heikko toimintakyky
Väitöstutkimuksen aineiston tyypillisin henkilö oli pitkän työuran kuluttama ja sairasteleva mies tai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs palkanmaksu?
Jos noudattaa ohjeita eikä kysy tyhmiä, saa pitää tukensa.
Jos kuulut kuntakokeilun piiriin, toimi näin
Kuntakokeilun piiriin kuuluville ilmoitetaan asiasta kirjeellä tai TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa. Jos saat tiedon palvelujen siirrosta:
Osallistu kunnan järjestämiin tapaamisiin ja noudata kunnan kanssa laadittuja suunnitelmia. Huomaa, että kunnan ohjeiden noudattamatta jättämisestä voi seurata karenssi.
Kuinka tyhmä ihmisen pitää olla että ei ymmärrä tukien ja palkan eroa?? Täytyy olla persu kyseessä... Ei missään muualla voida olla noin pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhän eläkeläisen tarina Aliisa oli Siiri Angerkosken jäähyväisrooli
Näyttelijä Siiri Angerkosken mittava ura sai päätöksensä tv-näytelmässä Aliisa. Sairauden laihduttama Angerkoski piirtää viimeisessä roolissaan koskettavan kuvan köyhän eläkeläisen arjesta.
palkka köyhyys lisääntyy syynä kok!
Vapaata vain kahtena päivänä kuukaudessa
Ilta-Sanomat kertoi Annen ja hänen perheensä kuulumisista viimeksi marraskuussa. Tuolloin Anne laski, että vaikka hän teki jopa viittä eri työtä, nelihenkiselle perheelle jäi alle 200 euroa kuukaudessa ruokaan, vaatteisiin ja bensaan.
Yksin lapsensa kasvattanut Anne on joutunut tuskailemaan rahojen riittämisen kanssa joka vuosi.
Kuusi lasta kasvattaneen yh-äiti Annen tulot putoavat yhtäkkiä 500 e/kk – pitääkö koti myydä pilkkahintaan?
Nuorimpien lasten isän menehdyttyä taloutta tuli paikkaamaan perhe-eläke. Tämän kuukauden jälkeen liki 400 euroa tulee kuitenkin enää yhdestä lapsesta.
– Tulot eivät ole koskaan olleet niin isot, että olisimme voineet tehdä etelänmatkoja, mutta kotimaassa olemme vähän ajaneet ja rannoilla käyneet. Aikaisemmin oli varaa lähteä käymään minunkin sukuni luona. Nyt siellä kävi vain nuorin, sillä hän saa vielä junalipun puoleen hintaan.
Anne on itse käynyt sukulaisissa kotiseudullaan viimeksi neljä vuotta sitten.
– Säästän itseni kohdalta, jotta edes joku lapsista pääsisi.
Anne kertoo, että lapset ovat mukautuneet yksinhuoltajan niukkaan tulotasoon.
Annella itsellään riittää kesäksi ohjelmaa, koska töitä on niin monta. Koulujen loppumisen jälkeen ohjaajan työt vaihtuivat kesätöiksi kausityön parissa. Se työ kuitenkin loppuu elokuussa. Uudesta ohjaajan pätkätyöstä ole vielä mitään tietoa.
– Hakemuksia lähetän useampia viikossa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005273698.html
Maataloustuet poistettava heti!!
Suomen suurin maataloustuki oli 2 277 186 € – katso lista jättitukien saajist
Maaseutuvirasto julkisti viime vuonna maksettujen maataloustukien määrät. Katso listat 20 eniten maataloustukea saaneista sekä maakuntien suurimpien maataloustukien saajista.
Maataloustukia maksettiin Suomessa yhteensä noin 2,035 miljardia euroa vuonna 2016. Tuensaajia oli yhteensä 60 656.
Suomalaisille maksetut maataloustuet ovat viljelijä-, hanke-, yritys- , rakenne- ja markkinatukia sekä muita esimerkiksi varastointiin ja menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia. Eri maataloustukien muotojen saajina ovat viljelijät, hanketoimijat, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus.
Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sai 437 020 euroa maataloustukia viime vuonna.
20 eniten tukia saanutta Suomessa
1. Valio Oy, Helsinki 2 277 186 €
2. Andelslaget Närpes grönsaker, Närpiö 1 594 378 €
3. Ab Jeppo Lantgris, Uusikaarlepyy 1 296 646 €
4. Agrifutura Oy, Poi 1 199 049 €
5. Oy Ansari-yhtymä, Luumäki 1 189 759 €
6. Vh Tähtelä Oy, Puolanka 1 182 601 €
7. Harri Toni Mikael Vaara, Lapua 1 016 999 €
8. Rainer Olavi Kukkohovi, Siikajärvi 1 003 608 €
9. Iskola Oy, Sonkajärvi 995 836 €
jne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voidaan laittaa kaivoksiin, tietyömaille, junaratatöihin ym
sielä loppuu se iänikuinen narina huonoista tuista
Ja mitähän ihmettä sinä kuvittelet pystymetsästä otetun alalle kouluttamattoman pystyvän tekemään sen enempää siellä kaivoksissa kuin junaratatöissäkään? Noita hoidetaan tänä päivänä täysin koneilla ja niitä hoitamaan tarvitaan alalle koulutettu. Kukaan ei yksinkertaisesti ota tuollaisiin töihin haitolle ketään sitä työtä osaamatonta koska siellä ei ole mitään sellaista työtä, missä osaamatonta voidaan mitenkään hyödyntää. Ainoa, missä edes pienessä määrin käytetään alalle kouluttamattomia ovat tietyt tietyön apuhomma ja niihin palkataan nuoria kesätöihin. Eli niiltä nuoriltako pitäisi sitten työpaikat viedä ja laittaa pakolla työttömät tekemään niitä?
Keksihän parempia ideoita. Sinun ideasi oli täysin toteuttamiskelvoton.
Kyllä siellä pystyy paljonkin tekemään, jos konevoima korvataan ihmisvoimalla. Ennen vanhaan yhdellä ratatyömaalla saattoi olla yli 10 tuhatta työntekijää, ja pääosa näistä oli täysin pystymetsästä otettuja. Ainoastaan työnjohdolla ja tiettyjä erikoistöitä tekevillä oli koulutus tai pitkä alan työkokemus.
Jos vaikkapa 1/5 Suomen työttömistä eli 100 tuhatta henkeä laitettaisiin rakentamaan lapioilla Jäämeren rata, niin se rata olisi valmis todennäköisesti vuodessa tai viimeistään kahdessa vuodessa, eikä maksaisi paljon. Ja samalla saataisiin työttömiä aktivoitua eli ehkäistyä syrjäytymistä, parannettua fyysistä kuntoa ja saamaan heidät kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Voiko oikeasti mitään typerämpää enää ehdottaaa, kuin että korvataan se konetyövoima tuollaisessa työssä? Siis oikeasti, millä ihmeen fantasiaplaneetalla sinä oikein elät, kun ei tuon pidemmälle pysty ajattelemaan? Sinä muistelet jotain ihmeen höyryveturien aikaisia ratatöitä. Aloitetaan nyt ensin siitä, että tämän päivän ratojen vaatimukset ovat ihan täysin jotain muuta kuin jotkut museomuistelojen höyryveturiratojen vaatimukset. Sen tason mukaisesta rataa, mitä tämän päivän kalustolle tarvitaan ei kouluttamaton lapiotyömies yksinkertaisesti saa aikaan - varsinkaan joku "tekemään laitettu" sellaine, jota ei kiinnosta tasan tippaakaan se, minkälaista hutilointia hänen työnsä laatu on.
Sinä et saisi oikeasti mitään aikaan tuollaisella. Ja ihan turhaa on kuvitella, että se myöskään olisi millään tasolla halpaa toteuttaa tuollainen majoituksineen ja ruokailuineen. Päin vastoin. Hitaampaa siitä käsivoimin tulisi kuin koneella. Ja huonompaa laatua. Nuo käännetään kelloa taaksepäin -ulinat ovat ihan aina ihan yhtä typeriä.
Kyllä sitä ratapenkkaa ja maaleikkauksia syntyy lapiolla ihan siinä missä kaivinkoneellakin, kunhan työntekijöitä on tarpeeksi. Maankaivuu ei ole rakettitiedettä.
Sitä paitsi mitä näihin ratojen tasoihin tulee, niin ne huippuradat maksavat aivan järjettömästi, ja siksi Suomeen ei ole nykyaikana juuri lainkaan uusia ratoja rakennettu. Paljon järkevämpi olisi rakentaa halpoja ratoja koska niihin on varaa. Parempi edes joku rata kuin ei rataa lainkaan.
Miksi köyhyys herättää raivoa? Laura kertoi tilanteestaan vertaisryhmässä ja sai viharyöpyn osakseen
Kun rahat on loppu, konstit on monet: Laura ostaa kännykällä limua, jotta saisi panttirahoilla leipää perheelleen. Pienituloisten arvostelu voi olla keino pönkittää omaa asemaa, sanoo dosentti Sakari Kainulainen.
http://www.hs.fi/elama/art-2000005277716.html?utm_campaign=tf-HS&utm_te…
Kyllä työttömät saadaan töihin kun rangaistukset laiskottelusta ovat ankarat , tuet pois kokonaan
Alue: Aihe vapaa
Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Valtion vuoden 2013 budjetissa maataloustukimenot ovat lähes kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi tulevat maataloustuottajien eläkkeet, (tuki vajaat 600 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (220 miljoonaa euroa). Tämä ei tunnu kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että menot budjetissa ovat yhteensä noin 54 miljardia euroa ja maatalous tuottaa vain noin 0,3 prosenttia Suomen nettokansantuotteesta.
Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on vuonna 2010 tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.