Nolottaako teitä välillä se että syötte mielialalääkettä ja käytte terapiassa?
Tai ylipäänsä jos on jotain mielenterveydenhäikkää...minua myös jotenkin ahdistaa se, että psykiatri ja terapeuttikin varmaan pitävät minua vain jonain hulluna. Olisi hirveää joutua joskus jonnekkin mielisairaalaan tai osastolle tai sairastua hyvin hyvin vakavaa mthäiriöön sillä siinä on niin kova stigma ja ehkä joskus syystäkin. Toivon etten sinne joudu koskaan
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Ota vain itseäsi niskasta kiinni ja ryhdistäydy. Puhu ihmisille fiksusti, laihduta, liiku. Hanki ystäviä ja kumppani. Hanki mökki ja mene kevään tullen kyntämään pieni tilkku maata pelloksi ja istuta perunoita ja muita kasviksia. Hoida puutarhaa -> tervehdyt. Hommaa vene ja ala purjehtia.
Nyt tuli pistos koska olen haaveillut tuosta maatilkusta 10 vuotta, mutta ongelma on, etten uskalla ajaa autoa ja silmien kanssakin häikkää. Allekirjoitan täysin tuon tervehdyttävän vaikutuksen. Hankala vaan löytää kohtuuhintaisia maatilkkuja maks 1 km päästä bussipysäkiltä.
Ei nolota yhtään. Joskus, kun kohtaan ihmisen, josta aistin, että suhtautuu negatiivisesti tms., niin huvitan itseäni kertomalla hänelle parhaita paloja mielenterveyshistoriastani. Sitä kiemurtelua on kiva katsoa. Hulluilla on halvat huvit.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan nolota! Nolottaako sinua hakea antibioottikuuri? Tai hoitaa murtunutta jalkaa.
Minkälaista ihmistä "nolottaa" olla epätäydellinen? Olisiko siinä jo syytä terapiaan...
Todellakin nolottais, jos olisin mennyt mukaan tähän nyky-yhteiskunnan medikalisaatiotrendiin.
Varmaan n20% pillereitä popsivista on oikeasti niiden tarpeessa.
En syö mitään lääkkeitä enkä ole missään tekemisissä mielenterveyden kanssa, mutta mitä mielenterveyden ammattilaisiin tulee he ovat ammattilaisia aivan kuten kaikki muutkin terveydenhuollon ammattilaiset.
He ovat vain erikoistuneet fyysisen terveyden sijaan mielenterveyteen ja osaavat suhtautua asiaan ammattitaitoisen neutraalisti.
Vierailija kirjoitti:
En syö mitään lääkkeitä enkä ole missään tekemisissä mielenterveyden kanssa, mutta mitä mielenterveyden ammattilaisiin tulee he ovat ammattilaisia aivan kuten kaikki muutkin terveydenhuollon ammattilaiset.
He ovat vain erikoistuneet fyysisen terveyden sijaan mielenterveyteen ja osaavat suhtautua asiaan ammattitaitoisen neutraalisti.
Se, että vaikkapa syöt hyvin, tapaat ystäviäsi, harrastat ja liikut, on mielenterveytensä hoitamista. Joten ei sitä mielenterveyttään pääse "pakoon" kukaan.
En syö lääkkeitä en käy terapiassa elämässä on ollut rankkojakin asioita, oppinut selviytymään ja huomaamaan mm jos ei puhtaat jauhot pussissa, kuten AP:n aloituksessa ei ole.. .