Tämäkin koettu Ikeassa:

Siis.... ihmiset on niin TOLLOJA. Kyylätään ja arvostellaan toisia. Ja vieläpä kehdataan lausua ääneen älyttömiä kommentteja!? Hankkikaa elämä!

Joku voi siis todellakin olla vaarin kanssa liikenteessä. ;-)

Vierailija:

Olin isäni kanssa ostoksilla Ikeassa ja kävimme syömässä kahvilassa. Olin silloin viimeisilläni raskaana, eikä mieheni päässyt töiden takia mukaan. Kaksi naista katsoi meihin päin suu auki ja toinen sähähti järkyttyneenä: " Hyi, katso miten iso ikäero tuolla pariskunnalla!"

Ja sitten pukannut isääsi kylkeen ja sähähtänyt: " Hyi, katso miten pieni äo tuolla naisella on!"

pelkästään esikoisen ja kuopuksen kanssa, ja esikoinen on siis poika ja minua pitempi jo. Ihmiset katsoivat niin maan perusteellisen paheksuvasti ja säälivästi, ja tajusin vasta kotiin palattua että ne luulivat poikaani miehekseni... 22 vuoden ikäero, jee...

vesisängyn (tästä siis hieman aikaa...) niitä paheksuvien katseiden määrää, kun innoissamme kumpikin vuoron perään kokeilimme sänkyä, joka siihen maailman aikaa oli hieno ja maailman ihme. Jälkeenpäin minäkin tajusin, että luulivat meitä pariskunnaksi. Kaikki ei ole sitä miltä se likaisessa mielikuvituksessa näyttää olevan...

mun mieheksi, kun esikoista odottaessa tuli äitipolille mukaan kuskina. Kätilö meni noloksi, kun selvisi, että kyseessä on tuleva vaari. Eipä tuo meitä nolottanut, nauratti vaan.



Pari viikkoa sitten oltiin yhdessä liikkeellä minä ja miedän muksut sekä vanhempani. Mun vanhempia luultiin silloinkin meidän muksujen vanhemmiksi (vanhin muksu on 5v). Äitillä on kuitenkin ikää jo 56 ja isällä melkein 60. Sanoin vaan, että ottakaahan kohteliaisuutena. :)

Itselleni tuli kieltämättä hieman kiusallinen olo..

...luultiin lapseni äidiksi. Mummi meinasi haljeta ylpeydestä/hilpeydestä.

Minua ja pikkuveljeäni on luultu usein pariksi kun olemme käyneet kimpassa esim. kaupassa. Kerran sitten mukana oli myös kuukauden vanha vauvani ja eräs rouva sitten päivitteli kuinka lökäpöksykakarat tekevät maailmaan lisää kakaroita...

Ja sitten väitetään, että nuorisolla ei ole käytöstapoja. Ei varmaan kun on näin loistavia vanhempia esimerkkejä ;)

luokkakaverini aiti oli suhissut luokkakaverilleni etta kylla on liian nuori pari seurustelemaan, kato nyt kuin nuori tuo tytto on... etta ihmiset ei ajattele yhtaan ensivaikutelmaa pidemmalle.

ja mä tietysti siellä mukana kaiken aikaa. No, tytön vaari tuli sit katsomaan ja kun luin papreita illalla niin luki " vanhemmat katsomassa vauvaa" . en viitsinyt ees korjata asiaa. Ja vaari oli tohkeissaan kun häntä oli niin nuoreksi luultu (oli kyllä vasta 49 silloin, ettei tietenkään mikään mahdoton ikä isäksikään tulla)

isäni kanssa jossain messuilla ja siellä joku yritti kaupitella " nuorelle parille" jotain luonneanalyysitestiä....



Siis oikeesti, jos se olis ollu mun mies, niin se olis ollu lapsiin sekaantuja:( YÄK

millaisia tolloja teidän kohdalle on sattunut

Ja jatkuvasti meitä puhutellaan sisaruksina.

Faijallekkin moni on sanonut että onko teillä sisaresi kanssa isokin ikäero.

Ekan kerran faija oli mennyt ihan hölmön näköiseksi,että mikä sisko (Hänellä vain 3 veljeä).

Näin hänet kerran kaupungilla ja ex tempore päätimme käydä ravintolassa lounaalla. Jestas sitä mulkoilua ja kuiskintaa, kun jotkut luulivat meitä pariskunnaksi! Minä siis 22, setäni 42 v.

lapset oli pieniä. Ja muistan kyllä, kun meitä tuijoteltiin, kun työnnettiin lapsia vaunuissa ja rattaissa kaupungilla!

Kuten arvata saattaa, äitini röyhisteli ylpeänä rintaansa kun niin nuoreksi luultiin ;)

Ei se mitään että luulijana oli noin 90v mummo :)

Isäni on minua 30v vanhempi mutta hyvin nuorekas. Ja kuiskintaa on esiintynyt aina. Joskus on tehnyt mieli mennä sanomaan asiasta. Yleensä vain kovaan ääneen toimitan jotain näin " Isä katsotko Matin perään käyn tuolla ja Matti tottele vaaria" . Ihmiset ovat sitten mustavalkoisia ja typeriä! Moenesti on suututtanut!

...suurehkon ikäeron omaava pariskunta, ehkä mies 65 ja nainen 45. Minusta se on ihan ok emmekä ole koskaan paheksuvasti tällaisista asioista kotona puhuneet, mutta niin vain 7-vuotias poikani (kovaääninen tapaus) huusi minulle aivan heidän takanaan " ÄITI! MIKS JOSKUS TOSI NUORET NAISET ON YHDESSÄ TOSI VANHOJEN MIESTEN KANSSA" . Öö tota me käännytäänkin nyt tänne metsäpolulle ja mennään tätä kautta kotiin. " EIHÄN TÄSTÄ EDES PÄÄSE KOTIIN" . T-u-r-p-a k-i-i-n-n-i j-a k-ä-v-e-l-e.

Ihmiset olettavat automaattisesti meidän olevan mies ja vaimo. Jos lapseni ovat mukana, meitä pidetään perheenä. Ikäeroa isälläni ja minulla on 19 vuotta. Emme ole kauhean paljon kiinnittäneet asiaan huomiota, koska negatiivisia kommentteja ei ole tullut.



Eräs ystäväni näki meidät ruokakaupassa ja jäi vakoilemaan leipähyllyn taakse, koska seurassani oli outo mies. Hän ei uskonut millään että kyseessä oli isäni. Se oli huvittavaa ja isän itsetunto kohisi ropisten kun häntä pidettiin nuorena ja komeana...

Ja sairaalaan kun hän vei minut synnyttämään niin hänet ohjattiin isien huoneeseen vaihtamaan vaatteita ja sitten saliin=)=) Siinä sitten tokaisin hoitajalle et jos ooteltais sitä vauvan isää tänne et en ehkä halua omaa isää mukaan synnytykseen=)