Lue keskustelun säännöt.
Käytettyjen lastentavaroiden järkyttävät hinnat
17.02.2021 |
Olen ihmetellyt käytettyjen lastentavaroiden korkeita hintoja. Käytettyjä tavaroita myydään yleisesti vain 25 %:n alennuksella ja osa uusien hinnoilla. Jopa rikkinäisiä tavaroita myydään puoleen hintaan. Nämä ovat siis käytettyjä tavaroita ja uusienkin tavaroiden kauppias saa katetta, kun myy vielä -40 %:n hintaan. Ihmiset eivät ymmärrä, että käytetty tuote ei ole uusi, vaan se kuluu käytössä. Lasten vaatteita saa jopa edullisemmin uutena kaupasta kuin käytettynä.
Muiden tavaroiden kirpparihinnat ovat 10 % uuden hinnasta. Onko näissä hinnoissa mitään järkeä?
Kommentit (26)
En ole koskaan tuollaiseen törmännyt. Päinvastoin: ongelma on se, että hyväkuntoisista vaatteista ei saa kuin vaikkapa 50 senttiä paidalta ja euron housuilta - siis en puhu nyt mistään trikoopotkareista, vaan vaikkapa leikki-ikäisen farkuista. Ja joku ulkoiluhaalari on maksanut uutena satasen, mutta kirpparilla siitäkin tulee joku natkuttamaan, että "tässä on kantalenkki katki ja tuossa vasemmassa polvessa on kangas hiukan karhampaa" (siis haalari on myynnissä 7 eurolla, eikä reikiä tai puhkikulumia tms,).
Eli käytetty ei saisi näyttää YHTÄÄN käytetyltä, ja sittenkin siitä ollaan valmiita maksamaan alle 10% hinnasta.
Oiskohan selitys tähän näkökulmaeroon se, että minä myyn kamoja Myyrmäkikirppiksellä, enkä millään stadin keskustan kivijalkaliikkeessä, jossa myydään pelkkää merkkitavaraa ja myyjä ottaan muhkeat provikat välistä?
Kannattaa siis ihan katsoa, mistä hakee kamaa. Kirppiksillä on varsin trendipaikkojen ulkopuolella ihan matalat hinnat.
Jopa niin matalat, että esim. minä olen vienyt jo vuosia lasteni vaatteet mieluummin uff:lle kuin nähnyt kaksi päivää vaivaa (ensin silität ja hinnoittelet, sitten myyt) ja saanut pöytävuokran jälkeen käteen jonkun kämäsen kympin. Ei siitä tuntipalkoille töissäkäyvä ihminen pääse...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä myin ne pari vuotta vanhat 1300€ Emmaljungat hintaan 300€ ja olin tyytyväinen. Niitä oli kuitenkin käytetty KAKSI VUOTTA joka säässä monta kertaa päivässä. Silti sain satasia. En ikinä maksaisi puolta hintaa käytetyistä rattaista. Minusta se on noloa pyytääkkin, mutta tästä ollaan montaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tuollaiseen törmännyt. Päinvastoin: ongelma on se, että hyväkuntoisista vaatteista ei saa kuin vaikkapa 50 senttiä paidalta ja euron housuilta - siis en puhu nyt mistään trikoopotkareista, vaan vaikkapa leikki-ikäisen farkuista. Ja joku ulkoiluhaalari on maksanut uutena satasen, mutta kirpparilla siitäkin tulee joku natkuttamaan, että "tässä on kantalenkki katki ja tuossa vasemmassa polvessa on kangas hiukan karhampaa" (siis haalari on myynnissä 7 eurolla, eikä reikiä tai puhkikulumia tms,).
Eli käytetty ei saisi näyttää YHTÄÄN käytetyltä, ja sittenkin siitä ollaan valmiita maksamaan alle 10% hinnasta.
Oiskohan selitys tähän näkökulmaeroon se, että minä myyn kamoja Myyrmäkikirppiksellä, enkä millään stadin keskustan kivijalkaliikkeessä, jossa myydään pelkkää merkkitavaraa ja myyjä ottaan muhkeat provikat välistä?
Kannattaa siis ihan katsoa, mistä hakee kamaa. Kirppiksillä on varsin trendipaikkojen ulkopuolella ihan matalat hinnat.
Jopa niin matalat, että esim. minä olen vienyt jo vuosia lasteni vaatteet mieluummin uff:lle kuin nähnyt kaksi päivää vaivaa (ensin silität ja hinnoittelet, sitten myyt) ja saanut pöytävuokran jälkeen käteen jonkun kämäsen kympin. Ei siitä tuntipalkoille töissäkäyvä ihminen pääse...
No tuollaista lässytystä ja kyselyjä tulee Torissakin. Oon päättänyt, etten vastaa turhan kyselijöille/renkaiden potkijoille.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tuollaiseen törmännyt. Päinvastoin: ongelma on se, että hyväkuntoisista vaatteista ei saa kuin vaikkapa 50 senttiä paidalta ja euron housuilta - siis en puhu nyt mistään trikoopotkareista, vaan vaikkapa leikki-ikäisen farkuista. Ja joku ulkoiluhaalari on maksanut uutena satasen, mutta kirpparilla siitäkin tulee joku natkuttamaan, että "tässä on kantalenkki katki ja tuossa vasemmassa polvessa on kangas hiukan karhampaa" (siis haalari on myynnissä 7 eurolla, eikä reikiä tai puhkikulumia tms,).
Eli käytetty ei saisi näyttää YHTÄÄN käytetyltä, ja sittenkin siitä ollaan valmiita maksamaan alle 10% hinnasta.
Oiskohan selitys tähän näkökulmaeroon se, että minä myyn kamoja Myyrmäkikirppiksellä, enkä millään stadin keskustan kivijalkaliikkeessä, jossa myydään pelkkää merkkitavaraa ja myyjä ottaan muhkeat provikat välistä?
Kannattaa siis ihan katsoa, mistä hakee kamaa. Kirppiksillä on varsin trendipaikkojen ulkopuolella ihan matalat hinnat.
Jopa niin matalat, että esim. minä olen vienyt jo vuosia lasteni vaatteet mieluummin uff:lle kuin nähnyt kaksi päivää vaivaa (ensin silität ja hinnoittelet, sitten myyt) ja saanut pöytävuokran jälkeen käteen jonkun kämäsen kympin. Ei siitä tuntipalkoille töissäkäyvä ihminen pääse...
Rikkinäisellä ei ole mitään arvoa, vaikka uusi olisikin ollut 100 euroa. Ellei sen pysty korjaamaan helposti. Mutta vauvojen bodejakin myydään noin viidellä eurolla, vaikka niitä saa kaupastakin uutena jopa alle kolmella eurolla. Vaatteista ei ylipäätään saa kirpparilla juuri mitään, kun niitä on lähes kaikilla yli tarpeen jo ennestään ja etsitään vain uuden veroista merkkivaatetta.
Ap
Osaatko ap erottaa laadun ja roskan?
On se. Käytetty on käytetty. Kuka tyhmä maksaa käytetystä uuden hintaa?