Ihanaa, kun olen laihtunut.
Ikää on jo yli 50 vuotta, joten ajattelin, etten ikinä laihtuisi. Kilot tulivat raskauksien myötä, joten olen ollut ylipainoinen jo parikymmentä vuotta. Salaisuuteni on pätkäpaasto (syön vain 8 tunnin aikana päivässä) ja vhh-ruokavalio. On pakko jakaa tämä onnellinen asia teille, jos joku innostuisi kokeilemaan ja saisi myös terveytensä ja kroppansa kuntoon. Olen ikionnellinen. Elämä on paljon parempaa näin, vaikka osasin nauttia elämästäni myös ylipainoisena.
Kommentit (8)
Hyvä juttu! Kyllä tässä iässä on helpompaa, kun on hoikempi ja sen myötä jaksaa paremmin. Itsekin toivon, että moni muukin löytäisi vhh:n, pätkäpaaston tai ketoilun idean ja jättäisi turhat hiilarit pois.
Onnea! Onko syömisesi ilta- vai aamupainotteista? Miten mahasi kesti rasvamäärien lisääntymisen? Mitä muita terveydellisiä hyötyjä olet kokenut? Haittoja? Kuinka paljon painoit alussa, paljonko painoa on tippunut ja millaisessa ajassa?
Nimim. VHH:n aloittamista pohtiva
Laihduttaminen on aina kovan luokan homma.
Tarvitaan mieletön määra motivaatiota ja voimaa ja kieltäymistä.
Olet onnistunut ap.
Onnea ja menestystä ja jaksamista jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Onnea! Onko syömisesi ilta- vai aamupainotteista? Miten mahasi kesti rasvamäärien lisääntymisen? Mitä muita terveydellisiä hyötyjä olet kokenut? Haittoja? Kuinka paljon painoit alussa, paljonko painoa on tippunut ja millaisessa ajassa?
Nimim. VHH:n aloittamista pohtiva
Onpa kiva, että tuli positiivisia kommentteja postaukseeni. Syön ensimmäisen kerran klo 11-12 välillä. Aamulla juon vain mustaa kahvia ja juon vettä. Viimeisen kerran syön klo 19-20. Kun aterioissa on rasvaa, ne pitävät paremmin nälkää. Syön paljon salaatteja ja lisään esim. majoneesia. Iltapäiväkahvin kanssa syön usein turkkilaista jogurttia, marjoja ja mehukeittoja. Aika tavallinen rytmi on että syön kolme ateriaa päivässä: lounaan, välipalan ja päivällisen. En ole liian tiukka hiilareiden kanssa, vaan jos keitossa on perunaa, syön sen. Saatan syödä lounaspöydässä tarjolla olevan kastikkeen salaatilla.
Isoin onni on se, että voin nyt luottaa vatsaani. Ei tarvitse rampata vessassa. Ilmavaivoja ei ole ollut enää ollenkaan. Kärsin ummetuksesta aluksi parin viikon ajan, mutta kun suoli oli tyhjennyt, on ollut vain kevyt olo.
Tämä ei ole ollut hokkuspokkuslaihdutus, vaan vuoden urakka. Olen myös pysyvästi vaihtanut ruokavalion, koska en halua enää kärsiä kiloista tai vatsavaivoista. Ai niin, ja verensokeri on nyt viitearvoissa, kuten kaikki muutkin veriarvot.
Hieno juttu! Tärkeintä on että tuntee itsensä tyytyväiseksi omaan kehoonsa.