Lue keskustelun säännöt.
Onko 50 v eronneella miehellä mahdollisuuksia sinkkumarkkinoilla?
14.02.2021 |
Lapset jo muuttaneet pois kotoa eli ne ei ole esteenä.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin hullu yli 50v mies, että edes haluaisi enää tuossa iässä mitään uutta parisuhdetta? Eiköhän tuolloin jo tajua, että laadullisesti parasta on elellä yksikseen.
Naiset ovat tajunneet tämän jo kauan. Miehet eivät jostain syystä osaa olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jätin ainakin kuin nallin kalliolle tuollaisen ikivalittajan, jolla aina vikaa joka suhteessa. Sitten se siirtyi vauvikselle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin hullu yli 50v mies, että edes haluaisi enää tuossa iässä mitään uutta parisuhdetta? Eiköhän tuolloin jo tajua, että laadullisesti parasta on elellä yksikseen.
Naiset ovat tajunneet tämän jo kauan. Miehet eivät jostain syystä osaa olla yksin.
Onneksi nyt 50- vuoden ikään tulevat 70-luvulla syntyneet miehet osaavat olla jo yksin. Puhumattakaan heitä seuraavaista ikäluokan miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin hullu yli 50v mies, että edes haluaisi enää tuossa iässä mitään uutta parisuhdetta? Eiköhän tuolloin jo tajua, että laadullisesti parasta on elellä yksikseen.
Naiset ovat tajunneet tämän jo kauan. Miehet eivät jostain syystä osaa olla yksin.
Juu mies on looseri muiden miesten joukossa kun ei SAA naista.. p ornokanavat on näiden miesten juttu ja kuvittelevat naisten oleva jotain esineitä.
Naiset jättävät miehet. Ei toisinpäin. Niin täälläkin.
70lukulaismiehet ovat aika mamiksia. Kuuskyt luvulla syntyi vielä ihmisiä. Sitten vuosikerrat tyhmeni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on hyvät sosiaaliset- ja arjenhallinnan taidot, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, empatiakykyä ja hyvät käytöstavat, niin 💪🧡.
Tai ainakin osaat näytellä niitä niin kauan, kunnes nainen rakastuu. Exäni on vähän päälle 50 ja v****maisempaa ihmistä saa hakea, mutta se tuli esiin vasta muutaman vuoden kuluessa. Heti eron jälkeen löysi nuoren, kauniin ja hoikan naisen, koska osaa näytellä hyväkäytöksistä ja välittävää miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on hyvät sosiaaliset- ja arjenhallinnan taidot, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, empatiakykyä ja hyvät käytöstavat, niin 💪🧡.
Tai ainakin osaat näytellä niitä niin kauan, kunnes nainen rakastuu. Exäni on vähän päälle 50 ja v****maisempaa ihmistä saa hakea, mutta se tuli esiin vasta muutaman vuoden kuluessa. Heti eron jälkeen löysi nuoren, kauniin ja hoikan naisen, koska osaa näytellä hyväkäytöksistä ja välittävää miestä.
LOL teuvoparkaa. Teuvo löysi näytellen hyväkäytöksisen naisen heh.
Tseh teuvo tseh
Kunhan älyät realiteetit.
Joku 70nen voi kiinnostua jos olet kelvollinen
ja pili toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä löydy tavalliselle työssäkäyvälle 50 v miehelle pitempiaikaista kumppania
Lyhytaikaisia sitten löytyy vai?
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin hullu yli 50v mies, että edes haluaisi enää tuossa iässä mitään uutta parisuhdetta? Eiköhän tuolloin jo tajua, että laadullisesti parasta on elellä yksikseen.
Nuohan ei ole mitenkään toisensa poissulkevia asioita.
Keski-ikäisillä eronneilla on yleensä omat kotikuviot jo niin hyvin järjestetty ettei tosiaan mitään yhteisiä kotikuvioita enää kannata alkaa säätää. Itse olen parisuhteessa naisen kanssa jolla vielä pari teini-ikäistä lasta kotonaan. Itselläni lapsi jo opiskelemassa. Tapaamme useimmiten minun luona, joskus hänen luonaan, arjet vietämme omissa kodeissamme ja viestittelemme muutoin. Tuntuu aina oikein hyvältä nähdä toinen "pitkästä aikaa" kun työviikko takana.
M55
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaapäivän iloksi vilkaisin palstaa ja taas kerran kiitin onneani, että olen onnellisesti naimisissa ja vastoinkäymisistä huolimatta olemme pysyneet yhdessä.
Liittoa takana parikymmentä vuotta ja ikä meillä molemmilla lähentelee viittäkymppiä.
Jos emme olisi yhdessä syystä tai toisesta, jäisin ihan suosiolla itsekseni. Kauheilta kuulostavat deittimarkkinat nykyisin.
Niin miehille kuin naisille.
Onneksi mieheni ei ainakaan vielä ole alkanut haaveilla nuoremmista naisista, uudesta vapaudesta, moottoripyöristä tai muista ikuisen nuoruuden lähteistä. Tai jos onkin, ei ainakaan päälle päin näy.
Näyttää olevan ihan tyytyväinen mies, jolla on vaimo, teinit vielä kotona asumassa, talo ja perusauto. Työpaikka, jossa viihtyy kohtalaisen hyvin. Harrastukset niitä tavallisia lenkkeilyjä ja uimisia, kunhan taas uimahalliin pääsee.
Viisas mies, kun tietää että tämä ulospäin tylsäkin paketti on se, mikä kantaa elämässä.
Mies, joka huolehtii perheestään, löytääkin makuuhuoneessa innokkaan vaimon, teineihin on luontevat, läheiset välit, ei pelkoa, että lapset katoaisivat elämästä, rempattu ja kohta maksettu talo on ja pysyy, ja vaimon kanssa voi suunitella kivoja asioita tulevaisuuteen.
Ja samat kohdat ja huomiot käyvät myös minuun, välillä tuntuu tylsältä puurtamiselta, työ, koti, perhe, avioliitto, mutta se kaikki maksaa vaivan. Ja molemmat arvostavat toisen panosta.
Ohi aiheen meni, mutta ehkä ajatuksenani oli, että mieluummin teen töitä liitossani, kuin olen yksin. Toista miestä ja suhdetta en vain voi kohdalleni edes kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin hullu yli 50v mies, että edes haluaisi enää tuossa iässä mitään uutta parisuhdetta? Eiköhän tuolloin jo tajua, että laadullisesti parasta on elellä yksikseen.
Nuohan ei ole mitenkään toisensa poissulkevia asioita.
Keski-ikäisillä eronneilla on yleensä omat kotikuviot jo niin hyvin järjestetty ettei tosiaan mitään yhteisiä kotikuvioita enää kannata alkaa säätää. Itse olen parisuhteessa naisen kanssa jolla vielä pari teini-ikäistä lasta kotonaan. Itselläni lapsi jo opiskelemassa. Tapaamme useimmiten minun luona, joskus hänen luonaan, arjet vietämme omissa kodeissamme ja viestittelemme muutoin. Tuntuu aina oikein hyvältä nähdä toinen "pitkästä aikaa" kun työviikko takana.
M55
Tämä on varmasti parisuhteiden tulevaisuutta myös nuoremmissa polvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaapäivän iloksi vilkaisin palstaa ja taas kerran kiitin onneani, että olen onnellisesti naimisissa ja vastoinkäymisistä huolimatta olemme pysyneet yhdessä.
Liittoa takana parikymmentä vuotta ja ikä meillä molemmilla lähentelee viittäkymppiä.
Jos emme olisi yhdessä syystä tai toisesta, jäisin ihan suosiolla itsekseni. Kauheilta kuulostavat deittimarkkinat nykyisin.
Niin miehille kuin naisille.
Onneksi mieheni ei ainakaan vielä ole alkanut haaveilla nuoremmista naisista, uudesta vapaudesta, moottoripyöristä tai muista ikuisen nuoruuden lähteistä. Tai jos onkin, ei ainakaan päälle päin näy.
Näyttää olevan ihan tyytyväinen mies, jolla on vaimo, teinit vielä kotona asumassa, talo ja perusauto. Työpaikka, jossa viihtyy kohtalaisen hyvin. Harrastukset niitä tavallisia lenkkeilyjä ja uimisia, kunhan taas uimahalliin pääsee.
Viisas mies, kun tietää että tämä ulospäin tylsäkin paketti on se, mikä kantaa elämässä.
Mies, joka huolehtii perheestään, löytääkin makuuhuoneessa innokkaan vaimon, teineihin on luontevat, läheiset välit, ei pelkoa, että lapset katoaisivat elämästä, rempattu ja kohta maksettu talo on ja pysyy, ja vaimon kanssa voi suunitella kivoja asioita tulevaisuuteen.
Ja samat kohdat ja huomiot käyvät myös minuun, välillä tuntuu tylsältä puurtamiselta, työ, koti, perhe, avioliitto, mutta se kaikki maksaa vaivan. Ja molemmat arvostavat toisen panosta.
Ohi aiheen meni, mutta ehkä ajatuksenani oli, että mieluummin teen töitä liitossani, kuin olen yksin. Toista miestä ja suhdetta en vain voi kohdalleni edes kuvitella.
Tätähän moni meistä halusi ja luuli saaneensa, mutta aina elämä ei mene niin kuin toivoo. Ja sitten sitä löytää itsensä kolmen teinin yksinhuoltajana ja todennäköisesti loppuelämänsä yksin, kun "markkinat" on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt on av-raati tehnyt päätöksen eli ei toivoa 50 v miehillä ;D. Naisillahan on aina vientiä... ;))) oli ylipainoa tai ei, oli eronnu monta kertaa tai ei..jne :). Mutta se on hienoa että mammat tietää meidän miesten puolesta!!
Kyllä kai me naisina tiedetään mikä meille kelpaa. Miehillä on suuruudenhullut kuvitelmat itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vapaapäivän iloksi vilkaisin palstaa ja taas kerran kiitin onneani, että olen onnellisesti naimisissa ja vastoinkäymisistä huolimatta olemme pysyneet yhdessä.
Liittoa takana parikymmentä vuotta ja ikä meillä molemmilla lähentelee viittäkymppiä.
Jos emme olisi yhdessä syystä tai toisesta, jäisin ihan suosiolla itsekseni. Kauheilta kuulostavat deittimarkkinat nykyisin.
Niin miehille kuin naisille.
Onneksi mieheni ei ainakaan vielä ole alkanut haaveilla nuoremmista naisista, uudesta vapaudesta, moottoripyöristä tai muista ikuisen nuoruuden lähteistä. Tai jos onkin, ei ainakaan päälle päin näy.
Näyttää olevan ihan tyytyväinen mies, jolla on vaimo, teinit vielä kotona asumassa, talo ja perusauto. Työpaikka, jossa viihtyy kohtalaisen hyvin. Harrastukset niitä tavallisia lenkkeilyjä ja uimisia, kunhan taas uimahalliin pääsee.
Viisas mies, kun tietää että tämä ulospäin tylsäkin paketti on se, mikä kantaa elämässä.
Mies, joka huolehtii perheestään, löytääkin makuuhuoneessa innokkaan vaimon, teineihin on luontevat, läheiset välit, ei pelkoa, että lapset katoaisivat elämästä, rempattu ja kohta maksettu talo on ja pysyy, ja vaimon kanssa voi suunitella kivoja asioita tulevaisuuteen.
Ja samat kohdat ja huomiot käyvät myös minuun, välillä tuntuu tylsältä puurtamiselta, työ, koti, perhe, avioliitto, mutta se kaikki maksaa vaivan. Ja molemmat arvostavat toisen panosta.
Ohi aiheen meni, mutta ehkä ajatuksenani oli, että mieluummin teen töitä liitossani, kuin olen yksin. Toista miestä ja suhdetta en vain voi kohdalleni edes kuvitella.
Menikö pikkusen ohi aiheen??
Jos olisin mies, en sotkisi sormiani yhteenkään itsestään liikoja luulevaan AV-mammaan.
N48
Vierailija kirjoitti:
Vapaapäivän iloksi vilkaisin palstaa ja taas kerran kiitin onneani, että olen onnellisesti naimisissa ja vastoinkäymisistä huolimatta olemme pysyneet yhdessä.
Liittoa takana parikymmentä vuotta ja ikä meillä molemmilla lähentelee viittäkymppiä.
Jos emme olisi yhdessä syystä tai toisesta, jäisin ihan suosiolla itsekseni. Kauheilta kuulostavat deittimarkkinat nykyisin.
Niin miehille kuin naisille.
Onneksi mieheni ei ainakaan vielä ole alkanut haaveilla nuoremmista naisista, uudesta vapaudesta, moottoripyöristä tai muista ikuisen nuoruuden lähteistä. Tai jos onkin, ei ainakaan päälle päin näy.
Näyttää olevan ihan tyytyväinen mies, jolla on vaimo, teinit vielä kotona asumassa, talo ja perusauto. Työpaikka, jossa viihtyy kohtalaisen hyvin. Harrastukset niitä tavallisia lenkkeilyjä ja uimisia, kunhan taas uimahalliin pääsee.
Viisas mies, kun tietää että tämä ulospäin tylsäkin paketti on se, mikä kantaa elämässä.
Mies, joka huolehtii perheestään, löytääkin makuuhuoneessa innokkaan vaimon, teineihin on luontevat, läheiset välit, ei pelkoa, että lapset katoaisivat elämästä, rempattu ja kohta maksettu talo on ja pysyy, ja vaimon kanssa voi suunitella kivoja asioita tulevaisuuteen.
Ja samat kohdat ja huomiot käyvät myös minuun, välillä tuntuu tylsältä puurtamiselta, työ, koti, perhe, avioliitto, mutta se kaikki maksaa vaivan. Ja molemmat arvostavat toisen panosta.
Ohi aiheen meni, mutta ehkä ajatuksenani oli, että mieluummin teen töitä liitossani, kuin olen yksin. Toista miestä ja suhdetta en vain voi kohdalleni edes kuvitella.
Kulissit voi olla kunnossa, mutta joskus viihdykettä etsitään muualta.. ihan vaan vinkiksi sulle.
Viiskymppisenä tuli ero ja lähdin metsästämään menetettyjä vuosia ihan lihallisessa muodossa.
Yllätys oli, kuinka paljon oli halukkaita naisia ja ihan vielä kakkosella alkavaa ikääkin tuli vastaan. Omassa ikäryhmässä oli paljon varattuja ja jos oli vapaita, niin aina jotain oli pääpuolella vialla.
Parin vuoden häntä edellä menoa meni ja sitten tapasin soveltuvan itsenäisen naisen, joka ei vinkunu yhteis kotia ja lässyn lässyä. Nyt seukkaan tyytyväisenä vähän reilu nelikymppisen naisen kanssa, joka on taloudellisesti riippumaton ja on keskustelukykyinen. Ja sokruna pohjalla on upea ulkonäkö.
En ole käytökseltäni mikään naisten päiväuni enkä komeakaan, mutta urheilen ja juon kohtuudella.
Kuka on niin hullu yli 50v mies, että edes haluaisi enää tuossa iässä mitään uutta parisuhdetta? Eiköhän tuolloin jo tajua, että laadullisesti parasta on elellä yksikseen.