Lue keskustelun säännöt.
Julkkisten, näyttelijöiden ym. korona aiheuttama talouskriisi, ketä käy eniten sääliksi?
13.02.2021 |
Ketä säälitte eniten näistä tulojen romahduksen kohteiksi joutuneista? Kamalaa, monet jopa satoja tuhansia euroja vuosittain tienanneet ovat nyt lähes nollatuloilla. Järkyttävää. Valtio jättää heidät täysin heitteille, tavallisille duunareille kyllä annetaan kassasta ansiosidonnaista, ihme touhua.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän suunnittelu on mielestäni avainasemassa. Joudun itse ihan joka kuukausi, välilä jopa päivittäin suunnittelemaan elämääni että rahat riittävät nyt, ja mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Velkaa pitäisi ottaa aina kohtuudella eikä niin että tienaan niin ja niin paljon juuri NYT, joten ostan 3milj. lukaalin, ja 6 avoautoa. Lainaa otetaan ensin pieneen asuntoon, ja halpaan, ja kun sitä on maksettu määrä x, suunnitellaan vasta isompaa ja kalliimpaa, kun on jo omaisuutta enemmän.
Tottakai tunnen empatiaa niitä kohtaan joilla menee huonosti. Se on vain sitten se miten huonosti menemisen määrittelee. Se että joutuu syömään kaurapuuroa ja makaronia miljoonatalossa ei ole minulle huonosti menemistä.
Itse olen pyrkinyt pääsemään hoitoon, saamaan diagnoosin edes, ja sitä kautta takaisin työ/opiskeluelämään, mutta asioitani on viivytelty vuosia tolkulla, jo ennen koronaa. Maksan pienistä rahoistani yhä uudelleen ja uudelleen tk:seen, vai pyöriäkseni samassa limbossa, josta en saa mitään apua. Samaan aikaan kun olen täällä pyörinyt, vailla kunnon tuloja vuosikaudet, ovat tapahtuma-alan tekijät käärineet sievoiset summat. Ihmettelen missä nämä rahat ovat nyt? Itse olen säästänyt vuositolkulla muutaman satasen tuloista sen minkä olen kerennyt, ja samalla harmitellut kulttuurin korkeita hintoja joihin minulla ei ole ollut varaa enää pitkiin aikoihin.
Meillä on suvussa henkilö, joka on nuori, mutta fyysisen sairauden vuoksi työkyvytön. Hän ei ole koskaan hakenut edes tt-tukea. Onnistui suhteilla saamaan suht. edullisen pikkuruisen asunnon ja maksaa vähän alle markkinahintaista vuokraa. Hän saa tällä hetkellä kuntoutustukea, eli alinta päivärahaa, ja vuokraa jää itselle maksettavaksi satasen verran asumistuen jälkeen. Hänellä oli jo aika kivat säästöt. Kaikenlisäksi hänen ruokavalionsakin on luontaisesti gluteeniton, maidoton ja tattariton, eli ruokin maksaa hänelle enemmän kuin tavikselle. Mutta hän ei polta, ei juo, ei juo edes limsoja, eikä syö makeisia, kun hänen on yleensä vaikea ruokavalioonsa sopivia makeisia löytää. Jos löytää jotain, yleensä jostain erikoisliikkeestä, voi ostaa, mutta se kestää pitkään, syö tyyliin pari karkkia. viikonloppuisin. Hän säästää pienistä tukirahoista omaan asuntoon ja toivoo, että saisi joskus osa-aikatyötä, mihin pystyisi. Opinnot jäi sairastelun vuoksi kesken, mutta haaveena on saattaa nekin vielä loppuun.
Niin? Mikä tässä oli pointtina? T: Se jota lainasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahingon ilo on iloa puhtaimmillaan. Kaikki yhtä turhakkeita. Oppivatko mitään tästä?
Jos noin on pitää myydä mökki tai toinen auto sitten ja syödä sillä rahalla , 30 000€ auton hinnalla elää 3 vuotta vuokrineen.Näillä on omistusasunnot.Sitten on näitä jotka ovat varastaneet toisilta kitaroita vaatteita huonekaluja monet uskontolahkoissa niin heille kuuluu kuritus huone ilman ruokaa.Se näille pankkikorttien tunnuslukujen varkaille , toisten tililtä varastaville.
Pakko sanoa että mä en tunne ketään "rivimuusikkoa" jonka ainoa tulo olisi livekeikat ravintolassa :D Ne jotka harrastaa, ja keikkailee kuitenkin paljon, heillä on vakityöt ihan muualla. Ne jotka soittavat kuuluisammissa kokoonpanoissa, heillä on yleensä mus.alan koulutus, ja sitä kautta esim. opettavat musiikkia. Moni tekee biisejä muille, mm. teeveeseen(mainokset, tv sarjat jne.) ovat soitinten huollossa, musa/tarvikemyynnissä.
Eniten käy sääliksi Britney Spearsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahneet on ahneita toisille riittää vähempikin.Köyhä antaa vähästään rikas ei paljostaankaan.On hyvä että pärjää se kuuluu elämään mutta kohtuus kaikessa.Lapsille kuuluu jättää perittävää mutta jos on ihan sokea paljonko on paljon niin optikolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän suunnittelu on mielestäni avainasemassa. Joudun itse ihan joka kuukausi, välilä jopa päivittäin suunnittelemaan elämääni että rahat riittävät nyt, ja mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Velkaa pitäisi ottaa aina kohtuudella eikä niin että tienaan niin ja niin paljon juuri NYT, joten ostan 3milj. lukaalin, ja 6 avoautoa. Lainaa otetaan ensin pieneen asuntoon, ja halpaan, ja kun sitä on maksettu määrä x, suunnitellaan vasta isompaa ja kalliimpaa, kun on jo omaisuutta enemmän.
Tottakai tunnen empatiaa niitä kohtaan joilla menee huonosti. Se on vain sitten se miten huonosti menemisen määrittelee. Se että joutuu syömään kaurapuuroa ja makaronia miljoonatalossa ei ole minulle huonosti menemistä.
Itse olen pyrkinyt pääsemään hoitoon, saamaan diagnoosin edes, ja sitä kautta takaisin työ/opiskeluelämään, mutta asioitani on viivytelty vuosia tolkulla, jo ennen koronaa. Maksan pienistä rahoistani yhä uudelleen ja uudelleen tk:seen, vai pyöriäkseni samassa limbossa, josta en saa mitään apua. Samaan aikaan kun olen täällä pyörinyt, vailla kunnon tuloja vuosikaudet, ovat tapahtuma-alan tekijät käärineet sievoiset summat. Ihmettelen missä nämä rahat ovat nyt? Itse olen säästänyt vuositolkulla muutaman satasen tuloista sen minkä olen kerennyt, ja samalla harmitellut kulttuurin korkeita hintoja joihin minulla ei ole ollut varaa enää pitkiin aikoihin.
Meillä on suvussa henkilö, joka on nuori, mutta fyysisen sairauden vuoksi työkyvytön. Hän ei ole koskaan hakenut edes tt-tukea. Onnistui suhteilla saamaan suht. edullisen pikkuruisen asunnon ja maksaa vähän alle markkinahintaista vuokraa. Hän saa tällä hetkellä kuntoutustukea, eli alinta päivärahaa, ja vuokraa jää itselle maksettavaksi satasen verran asumistuen jälkeen. Hänellä oli jo aika kivat säästöt. Kaikenlisäksi hänen ruokavalionsakin on luontaisesti gluteeniton, maidoton ja tattariton, eli ruokin maksaa hänelle enemmän kuin tavikselle. Mutta hän ei polta, ei juo, ei juo edes limsoja, eikä syö makeisia, kun hänen on yleensä vaikea ruokavalioonsa sopivia makeisia löytää. Jos löytää jotain, yleensä jostain erikoisliikkeestä, voi ostaa, mutta se kestää pitkään, syö tyyliin pari karkkia. viikonloppuisin. Hän säästää pienistä tukirahoista omaan asuntoon ja toivoo, että saisi joskus osa-aikatyötä, mihin pystyisi. Opinnot jäi sairastelun vuoksi kesken, mutta haaveena on saattaa nekin vielä loppuun.
Aika askeettista elämää elää. Hetken tuota jaksaisin, mutta onko tuo ns normaalia elämää?
Mieleen tulee hengittävä esine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kaikki omista mitään ei edes asuntoa eikä mökkiä ei autoa pyöräkin varastettu.Vastuu on varkailla.Ihmisiltä varastetaan palkkarahoja kortteja jopa koruja eläkerahoja.Se tarkoittaa että varas köyhdyttää muita.Raamatun mukaan kuitenkin varas voi menettää kaiken itsekin.Sijoitus asuntoja myymällä elää koko perhe ja suku loppuelämän jos laskee 3000€ vuosi ruoka vaate,asuminen 6-8000€ vuosi per henkilö omissa vuokra asunnoissa tai yhdessä siellä mökillä.
Vesalan vinkuminen lähinnä ärsyttää. Ja jos Marin menee meidän veroeuroja vielä jakelemaan turhakkeille, niin ärsyttää vielä enemmän.
Pandemia erottaa turhakkeet tärkeistä asioista. Ja opettaa säästämään pahan päivän varalle.
Sorry, nyt kova asenne viihdealaan, mutta säälin enemmän työttömiä, sairaita suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen että ulkomailta tulleita uskontoisia on varkaina niin että pyytävät päästä yöksi ja yöllä varastavat astioita koruja tekevät puhelinlaskun ulkomaille,numerot pankkitunnukset ja kaikki hakkeroidaan kopioidaan.Takit kassit viedään naulakosta jopa kengät ja alushousut.Lakanoita vievät itämaahan ja lusikoita,kenkiä.Meillä on heitä työssä mm.yle.
Kyllä niillä omaisuutta on, ovat tottuneet liian hyvälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristitty on Jumalan lapsi joten suomalaiselta kristityltä varastettu on varkaalle tuhoonvihittyä kuten Mooses laissa on.Paavali varas älköön enää varastako.Myös on väärennetty sukututkimus tietoja lisätty outoja varastettu identiteettejä,passeja.Vääriä seteleitä joten väärentäjät kiinni Jeesuksen nimessä ja koiravarkaat.Autovarkaat venevarkaat.
Ei ketään.
Omat ja miehen työt loppui koronan myötä. No, onneksi nyt voi hakeutua opiskelemaan uutta alaa joka toivottavasti tulevaisuudessa työllistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole säälistä vaan siitä että joidenkin ihmisten elinkeinoa on rajoitettu määräyksin, joiden perusteet on häilyvät ja epäjohdonmukaiset ja ilman, että tuota heidän elinkeinon uhraamista yhteisen hyvän eteen on johdonmukaisesti kompensoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän suunnittelu on mielestäni avainasemassa. Joudun itse ihan joka kuukausi, välilä jopa päivittäin suunnittelemaan elämääni että rahat riittävät nyt, ja mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Velkaa pitäisi ottaa aina kohtuudella eikä niin että tienaan niin ja niin paljon juuri NYT, joten ostan 3milj. lukaalin, ja 6 avoautoa. Lainaa otetaan ensin pieneen asuntoon, ja halpaan, ja kun sitä on maksettu määrä x, suunnitellaan vasta isompaa ja kalliimpaa, kun on jo omaisuutta enemmän.
Tottakai tunnen empatiaa niitä kohtaan joilla menee huonosti. Se on vain sitten se miten huonosti menemisen määrittelee. Se että joutuu syömään kaurapuuroa ja makaronia miljoonatalossa ei ole minulle huonosti menemistä.
Itse olen pyrkinyt pääsemään hoitoon, saamaan diagnoosin edes, ja sitä kautta takaisin työ/opiskeluelämään, mutta asioitani on viivytelty vuosia tolkulla, jo ennen koronaa. Maksan pienistä rahoistani yhä uudelleen ja uudelleen tk:seen, vai pyöriäkseni samassa limbossa, josta en saa mitään apua. Samaan aikaan kun olen täällä pyörinyt, vailla kunnon tuloja vuosikaudet, ovat tapahtuma-alan tekijät käärineet sievoiset summat. Ihmettelen missä nämä rahat ovat nyt? Itse olen säästänyt vuositolkulla muutaman satasen tuloista sen minkä olen kerennyt, ja samalla harmitellut kulttuurin korkeita hintoja joihin minulla ei ole ollut varaa enää pitkiin aikoihin.
Meillä on suvussa henkilö, joka on nuori, mutta fyysisen sairauden vuoksi työkyvytön. Hän ei ole koskaan hakenut edes tt-tukea. Onnistui suhteilla saamaan suht. edullisen pikkuruisen asunnon ja maksaa vähän alle markkinahintaista vuokraa. Hän saa tällä hetkellä kuntoutustukea, eli alinta päivärahaa, ja vuokraa jää itselle maksettavaksi satasen verran asumistuen jälkeen. Hänellä oli jo aika kivat säästöt. Kaikenlisäksi hänen ruokavalionsakin on luontaisesti gluteeniton, maidoton ja tattariton, eli ruokin maksaa hänelle enemmän kuin tavikselle. Mutta hän ei polta, ei juo, ei juo edes limsoja, eikä syö makeisia, kun hänen on yleensä vaikea ruokavalioonsa sopivia makeisia löytää. Jos löytää jotain, yleensä jostain erikoisliikkeestä, voi ostaa, mutta se kestää pitkään, syö tyyliin pari karkkia. viikonloppuisin. Hän säästää pienistä tukirahoista omaan asuntoon ja toivoo, että saisi joskus osa-aikatyötä, mihin pystyisi. Opinnot jäi sairastelun vuoksi kesken, mutta haaveena on saattaa nekin vielä loppuun.
Niin? Mikä tässä oli pointtina? T: Se jota lainasit.
Se, että pienistäkin tuloista voi säästää, joten on outoa, ettei ihmiset voi isoista laittaa yhtään sivuun vaan ovat heti hätää kärsimässä kun jotain sattuu. Sitähän sinäkin tarkoitit. Itse olen päässyt elämässä eteenpäin ja nykyään ei tarvitse joka penniä laskea, mutta silti varaudun siihen, että voi joku kriisi iskeä, koska tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän suunnittelu on mielestäni avainasemassa. Joudun itse ihan joka kuukausi, välilä jopa päivittäin suunnittelemaan elämääni että rahat riittävät nyt, ja mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Velkaa pitäisi ottaa aina kohtuudella eikä niin että tienaan niin ja niin paljon juuri NYT, joten ostan 3milj. lukaalin, ja 6 avoautoa. Lainaa otetaan ensin pieneen asuntoon, ja halpaan, ja kun sitä on maksettu määrä x, suunnitellaan vasta isompaa ja kalliimpaa, kun on jo omaisuutta enemmän.
Tottakai tunnen empatiaa niitä kohtaan joilla menee huonosti. Se on vain sitten se miten huonosti menemisen määrittelee. Se että joutuu syömään kaurapuuroa ja makaronia miljoonatalossa ei ole minulle huonosti menemistä.
Itse olen pyrkinyt pääsemään hoitoon, saamaan diagnoosin edes, ja sitä kautta takaisin työ/opiskeluelämään, mutta asioitani on viivytelty vuosia tolkulla, jo ennen koronaa. Maksan pienistä rahoistani yhä uudelleen ja uudelleen tk:seen, vai pyöriäkseni samassa limbossa, josta en saa mitään apua. Samaan aikaan kun olen täällä pyörinyt, vailla kunnon tuloja vuosikaudet, ovat tapahtuma-alan tekijät käärineet sievoiset summat. Ihmettelen missä nämä rahat ovat nyt? Itse olen säästänyt vuositolkulla muutaman satasen tuloista sen minkä olen kerennyt, ja samalla harmitellut kulttuurin korkeita hintoja joihin minulla ei ole ollut varaa enää pitkiin aikoihin.
Meillä on suvussa henkilö, joka on nuori, mutta fyysisen sairauden vuoksi työkyvytön. Hän ei ole koskaan hakenut edes tt-tukea. Onnistui suhteilla saamaan suht. edullisen pikkuruisen asunnon ja maksaa vähän alle markkinahintaista vuokraa. Hän saa tällä hetkellä kuntoutustukea, eli alinta päivärahaa, ja vuokraa jää itselle maksettavaksi satasen verran asumistuen jälkeen. Hänellä oli jo aika kivat säästöt. Kaikenlisäksi hänen ruokavalionsakin on luontaisesti gluteeniton, maidoton ja tattariton, eli ruokin maksaa hänelle enemmän kuin tavikselle. Mutta hän ei polta, ei juo, ei juo edes limsoja, eikä syö makeisia, kun hänen on yleensä vaikea ruokavalioonsa sopivia makeisia löytää. Jos löytää jotain, yleensä jostain erikoisliikkeestä, voi ostaa, mutta se kestää pitkään, syö tyyliin pari karkkia. viikonloppuisin. Hän säästää pienistä tukirahoista omaan asuntoon ja toivoo, että saisi joskus osa-aikatyötä, mihin pystyisi. Opinnot jäi sairastelun vuoksi kesken, mutta haaveena on saattaa nekin vielä loppuun.
Aika askeettista elämää elää. Hetken tuota jaksaisin, mutta onko tuo ns normaalia elämää?
Mieleen tulee hengittävä esine.
Kun ei juo tai polta, elää askeettista elämää? Ei hän pitänyt limsoista lapsenakaan, eikä ole edes pienenä ollut makean perään. Harrastaa voi aika paljonkin ilmaiseksi tai pikkurahalla, kun osaa niitä oikeita harrastuksia etsiä.
Vierailija kirjoitti:
He ovat kaiketi jo muutenkin tottuneet epäsäännöllisiin tuloihin, jonain kuukausina tulee rahaa ja toisina ei. Kai jo osaavat jotain puskuria pitää.
Jos ei omia töitä ole niin pitää keksiä jotain muuta, mainoksia tms mihin korona ei vaikuta. Fiksut pärjää aina.
vuoden puskuri on jo aika älytön.
Viihde/tai kulttuurialalta voi vaihtaa ammattia ja opiskella esim sote-alalle. Työnsaanti varmempaa.
Itseäni vähän säälittää tai hirvittää, kun aloitin juuri sairaanhoitajan opinnot ja meillä on ryhmässä todella paljon koronalomautettuja, mm. reilu nelikymppinen tapahtuma-alalla koko uransa ollut mies. Mietin, onko vaan paniikissa haettu johonkin mistä saa työtä, ja kestävätkö terveydenhoitoalan realiteetteja jos mitään todellista motivaatiota ei ole? Toisaalta hienoa, että ovat valmiita tekemään tilanteelleen jotain.
Satojakin tuhansia vuodessa tienaavilla on sitten satoja tuhansia millä elää loppuelämänsä hyvin.Pienituloiset kun elää 10000-12.000€ vuoden vuokrat ruoka vaatteet bussiliput ei autoa.Jos laskee näiden tuloilla heidän ei töitä tarvi tehdä enää vaan elävät hyvin loppuelämänsä.