Lue keskustelun säännöt.
Urheilukelloni kettuilee, että kuntoni on huono :(
12.02.2021 |
Käyn hölkkäämässä nykyisin noin 2 kertaa viikossa, toinen lenkki on pidempi tyyliin jonkin verran yli 10 km, ja toinen lyhyempi ja olevinaan reippaampi (vaikkei nyt talvella oikeesti pysty juoksemaan nopeaan, kun on kylmää, liukasta tai pehmeä epätasainen lumi). Koiralenkkiä tulee päivittäin, yleensä tunti kävelyä per päivä, askeleita lähemmäs 10 000. Juoksuharrastus on jatkunut vuosia. Viime kesänä meni aika helposti puolimaraton. Miten kunto voi olla huono???
Uusi urheilukello mittaa sykkeen ranteesta, siihenhän tuo arvio perustuu, ja mulla nousee syke tosi helposti korkealle. Verenpaine on tosi matala, mikä kuulemma yleensä näkyy sykkeessä (?). Ikää on 40 ++.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Nyt osui hyvä keskustelu kohdalleni.Eilen ostin juuri Polarin kellon ja kohta treeneihin.Onko helppo käyttää ? Näin alkuun tuntuu vaikealta.Mielenkiintoista tosiaan nähdä minkä verran nukun.Toinen se mitä treenien jälkeen näyttää mikäkin.Kuinka tarkkaa pitää olla tuo paino asennettu kelloon.Tuli hiukan kiloja ja tosiaan toivon ,että tästä lähtee parempaan suuntaan.Jos paino lähtee reippaasti alas niin pitääkö painot laittaa uudestaa oikein ? Jännä kyllä seurata muuten lepopulssia miten heittelee.
Itsellä ollut nyt pari kuukautta polarin urheilukello ja tykkään kyllä. Mielenkiintoista seurata juurikin rasitusta ja unta. Uusia ominaisuuksia omaksun tässä pikkuhiljaa. Uniseuranta on semmoinen suuntaa antava, mutta mielenkiintoinen. Kehoitan myös pitämään rannekkeen riittävän tiukalla, jos sitä sykettä seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin ihmetyttää, että ostin äskettäin Polarin urheilukellon (Vantage M) ja sen mukaan ”olet kuntoillut vähemmän, kuin tavallisesti”, vaikka nimenomaan ostin kellon, koska olen joulukuun alusta alkanut kuntoilla enemmän, kuin tavallisesti ja laitoin lähtötilanteeseen alimman aktiivisuustason ja painoni nyt jne.
Kello myöskin esittää arvion liikkumiseni määrän riittävyydestä kunnon kohottamiseen, mutta päivältä, jolloin tein 1,5h hiihtolenkin ei tullut kunnon kohoamisesta mainitsevaa arviota. Okei... kellon ohjeissa sanottiin, että aluksi tätä arvioidaan arviona, ei niinkään perustuen suorituksiini, koska kello kerää ensin dataa minusta, mutta ostin sen vähän reilu 2 viikkoa sitten ja edelleen se esittää, että arviot ovat vasta arvioita minusta, ei läpikotaisin tulkittua dataa.
???
Mutta tosiaan kurjinta on, kun kello sellaisellekin viikolle, jolloin olen omaan tasooni nähden liikkunut runsaasti sanoo, että kunto ei tällä tahdilla kehity, vaikka esim. se 1,5 h hiihtolenkki kehitti rapakuntoani jo niin, että tunsin sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt osui hyvä keskustelu kohdalleni.Eilen ostin juuri Polarin kellon ja kohta treeneihin.Onko helppo käyttää ? Näin alkuun tuntuu vaikealta.Mielenkiintoista tosiaan nähdä minkä verran nukun.Toinen se mitä treenien jälkeen näyttää mikäkin.Kuinka tarkkaa pitää olla tuo paino asennettu kelloon.Tuli hiukan kiloja ja tosiaan toivon ,että tästä lähtee parempaan suuntaan.Jos paino lähtee reippaasti alas niin pitääkö painot laittaa uudestaa oikein ? Jännä kyllä seurata muuten lepopulssia miten heittelee.
Itsellä ollut nyt pari kuukautta polarin urheilukello ja tykkään kyllä. Mielenkiintoista seurata juurikin rasitusta ja unta. Uusia ominaisuuksia omaksun tässä pikkuhiljaa. Uniseuranta on semmoinen suuntaa antava, mutta mielenkiintoinen. Kehoitan myös pitämään rannekkeen riittävän tiukalla, jos sitä sykettä seuraa.
Muuten pitäisinkin, mutta se saamarin ranneke, mitä lie ainetta se on? Tosi kutiava ja huono verrattuna esim. Apple Watchin rannekkeeseen.
Mulla on to do -listalla ostaa uusi, mutta sopivia rannekkeita myyvään liikkeeseen on hankala päästä.
Vierailija kirjoitti:
Maksimisyke ei ole nyt tarpeeksi korkea. Pelkästään juoksemalla et saa maksimisykettä, tarvitsee kokovartaloliikunnan (sauvat mukaan ylämäki juoksuun, crosstrainer, ylämäkihiihto tms) ja pidempi aika kuin 1 ylämäkijuoksu.
Saa maksimit juoksemallakin. Mutta täytyy silloin kyllä maksimilla vetääkin. Pieni hölkkä ei sitä anna. Itsellä maksimi 185 ja ihan juoksemalla saavutettu.
N 38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama ongelma. Olen juossut aktiivisesti maaliskuusta lähtien, ja käyn 3 kertaa viikossa lenkillä. Kilometrejä tulee noin 12-15 viikon aikana, ja siihen päälle vielä paljon kävelyä. Kelloni se vaan näyttää että kuntoikäni on 54 vaikka olen 28-vuotias (tosin melko ylipainoinen). Joskus se laskee peräti 47 vuoteen jos käyn lyhyillä mutta nopeilla lenkillä.
En luota tuon kellon arvioon lainkaan. Kun aloitin, jaksoin hädin tuskin hölkätä kilometrin putkeen. Nyt 5 km on kevyt arkilenkki ja 10 tai yli on sellainen, josta vähän rasittuukin ja jaloissa tuntuu vähän. Sykkeet ovat minullakin aika korkeat, lyhyillä lenkeillä noin 165-175 ja pitkillä 155-165.
Peruskunnon kohottamiseen tarvitaan paljon matalatehoista harjoittelua, jos koet, että talvella on kylmä vain kävellä, niin suosittelen sauvakävelyä. Nyt sulla on aika korkeat sykkeet koko ajan eli harjoittelet käytännössä koko ajan samalla teholla. Monella kuntoilijalla on tapa, että kun treenataan vain pari kertaa viikossa, niin se tehdään liian kovaa eli "varmuuden vuoksi" sellaista pikkukovaa.
Minulla ei oikeastaan ole sellaista välimaastoa. Jos kävelen niin reippaasti kun pääsen, sykkeeni on maksimissaan 120 tienoilla. Heti jos vaihdan todella hitaaseenkin hölkkään, niin että pitkäjalkainen kävelijä voisi harppoa vierelläni kävelyvauhtia, syke nousee 155-160. En tiedä millä urheilulajilla saisin esimerkiksi 130-140 sykkeet, ainakaan kävelyllä ja juoksulla ei onnistu. Ja hölkkääminen noilla sykkeillä tuntuu hyvältä ja mukavalta, happea saa helposti. Teen pari kertaa kuukaudessa myös todella lyhyitä lenkkejä joissa juoksen niin täysiä kuin jaloista lähtee sen aikaa kun jaksan, vaihdan kävelyyn ja kun syke on laskenut 130, juoksen taas aivan täysiä hetken. Näillä reissuilla syke nousee maksimissaan 180 hujakoille.
Jos ajatellaan, että maksimisyke olisi 220-ikä eli 192. Tällöin lenkit 165-175 n. 85% ja 155-165 n. 80% maksimisykkeestä. Anaerobinen kynnys on n. 85-90% Kaikki harjoittelu on siis vauhtikestävyyttä ja käytännössä sitä kannattaisi tehdä about 10% harjoittelusta - siis kuntoilijan. Ihan peruskestävyyttä pitäisi tehdä 70-80%. Juoksukunto toki kohoaa noin kovalla harjoittelulla tiettyyn pisteeseen asti, mutta jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Esim. jos maksimisyke on 192, niin 55% eli käytännössä pk1 on 106, joka on tosi kevyttä harjoittelua. Ja pk2 on 60-70% (65 laskettuna) niin syke on vain 125 - tää siis kehittää kestävyyttä.
Mittaatko sykkeen ranteesta vai vyöllä? Ranteesta mitattuna se on talvisin epäluotettava. Sauvakävelemällä tai pyöräilemällä saa myös tehoa ja kuitenkin pidettyä sykkeet aisoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko, mikä on maksimisykkeesi ja mikä on sitten sykkeesi jollain tavallisella lenkillä ja tämän lenkin kilometrivauhtisi? Näistä pystyisi jo vähän päättelemään, onko sykemittarin arvio kunnostasi mitenkään pätevä.
Maksimisyketestin tein viimeksi viime vuoden keväällä, joten onhan siitä jo aikaa :( Mutta oli silloin muistaakseni 178. Tavallisen lenkin sykkeet ovat nyt tuon rannemittauksen kanssa heiluneet siellä 165-170 tienoilla vauhdilla noin 7,5 min/km, mikä on tuon pitkän lenkin vauhti (tosin nyt liukkailla jopa niinkin hidas kuin 8 min/km).
Tuo urheilukello on ollut vasta joulusta lähtien eikä tähän aikaan taida mahtua yhtään reipasta lenkkiä kuivan maan aikaan, kaikki on ollut lumella/liukkaalla.
-aloittaja-
Kyllähän tuo syke on tosi korkea suhteessa oletettuun maksimisykkeeseesi noin hitaaseen juoksuvauhtiin nähden. Mutta sykemittari ei voi mitenkään tietää, että juokset lumisilla teillä, vaan se tekee kuntoarvion sen perusteella, että juokset tuolla sykkeellä ja nopeudella kuivalla maalla.
Lisäksi epäilen, että maksimisykkeesi ei ole oikein. Ei ole nimittäin oikein todennäköistä, että pystyisit juoksemaan yli 10 km niin, että sykkeesi on 92-95 % maksimista. Siihen pystyäksesi sinun pitäisi olla jo kilpajuoksija.
12
Mutta mulla on jo ikää niin paljon, että ei kai maksimisyke voikaan olla kauhean korkea? Nyt tosin tuo rannemittaus näyttää helposti yli 180 lukemia... Tein maksimisyketestin juoksemalla ensin noin 4-5 km, sitten mäkeä ylös ja alas, muistaakseni kolme kertaa.
Levossa urheilukellon syke näyttää hyvin kutinsa, sillä tällä viikolla kävin kahdesti verenpaineen mittauksessa ja urheilukellon syke näytti samaa kuin verenpainemittarin - mikä kaiketi on aika luotettava? Mutta varmaan on just noin kuten joku kirjoitti, että kylmällä ääreisverenkierto on ongelmainen ja minulla nimenomaan se on todella huono; jalat ja kädet palelevat todella helposti ja kärsin myös valkosormisuudesta.
Aikaisemmin käytössä oli Suunnon sykevyö. Sen kanssa puljaaminen kyllästytti enkä käyttänyt kovin usein, mutta muistelen senkin kanssa havainneeni, että sykkeet nousevat tosi helposti korkealle. Kuten joku tässä kirjoitti samoin, mulla siis kävellessä sykkeet pysyy maltillisina ja heti kun alan juosta, ne harppaavat korkealle, vaikka olisin tehnyt hyvän alkulämpän! Joskus teen koirakävelylenkin ennen hölkkää, useimmiten vaan vähän pumppaavaa jumppaa ja venyttelyä.
-aloittaja-
Ihan liian korkeilla sykkeillä juoksette noita peruskuntolenkkejä. Peruskunnon rakentamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, useampi kuukausi vähintään, siitä sitten vähitellen kovempiin intervalleihin. Niistä kelloista tulis muuten hyviä verkonpainoja, mutta ovat pahus liian keveitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, että ostin äskettäin Polarin urheilukellon (Vantage M) ja sen mukaan ”olet kuntoillut vähemmän, kuin tavallisesti”, vaikka nimenomaan ostin kellon, koska olen joulukuun alusta alkanut kuntoilla enemmän, kuin tavallisesti ja laitoin lähtötilanteeseen alimman aktiivisuustason ja painoni nyt jne.
Kello myöskin esittää arvion liikkumiseni määrän riittävyydestä kunnon kohottamiseen, mutta päivältä, jolloin tein 1,5h hiihtolenkin ei tullut kunnon kohoamisesta mainitsevaa arviota. Okei... kellon ohjeissa sanottiin, että aluksi tätä arvioidaan arviona, ei niinkään perustuen suorituksiini, koska kello kerää ensin dataa minusta, mutta ostin sen vähän reilu 2 viikkoa sitten ja edelleen se esittää, että arviot ovat vasta arvioita minusta, ei läpikotaisin tulkittua dataa.
???
Mutta tosiaan kurjinta on, kun kello sellaisellekin viikolle, jolloin olen omaan tasooni nähden liikkunut runsaasti sanoo, että kunto ei tällä tahdilla kehity, vaikka esim. se 1,5 h hiihtolenkki kehitti rapakuntoani jo niin, että tunsin sen.
Sillä kellolla kestää jonkin aikaa, että tuntee sut. Noissa Polarin Vantangeissa on ollut se, että vaatii aika paljon aktiviteettia, että ovat tyytyväisiä. :D Jos oikein muistan niin M ei esim. mittaa hiihdon tehoja ellei oo tullut päivitystä.
Tein lyhyen ja tehokkaan 15min HIIT-treenin sillä ei huvittanut tehdä pidempää treeniä. Kelloni alkoi kettuilemaan treenin lyhyydestä ja kysyi olenko ihan varma että haluan tallentaa näin lyhyen treenin. Pieni tsemppi olisi kellolta ollut paikallaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama ongelma. Olen juossut aktiivisesti maaliskuusta lähtien, ja käyn 3 kertaa viikossa lenkillä. Kilometrejä tulee noin 12-15 viikon aikana, ja siihen päälle vielä paljon kävelyä. Kelloni se vaan näyttää että kuntoikäni on 54 vaikka olen 28-vuotias (tosin melko ylipainoinen). Joskus se laskee peräti 47 vuoteen jos käyn lyhyillä mutta nopeilla lenkillä.
En luota tuon kellon arvioon lainkaan. Kun aloitin, jaksoin hädin tuskin hölkätä kilometrin putkeen. Nyt 5 km on kevyt arkilenkki ja 10 tai yli on sellainen, josta vähän rasittuukin ja jaloissa tuntuu vähän. Sykkeet ovat minullakin aika korkeat, lyhyillä lenkeillä noin 165-175 ja pitkillä 155-165.
Peruskunnon kohottamiseen tarvitaan paljon matalatehoista harjoittelua, jos koet, että talvella on kylmä vain kävellä, niin suosittelen sauvakävelyä. Nyt sulla on aika korkeat sykkeet koko ajan eli harjoittelet käytännössä koko ajan samalla teholla. Monella kuntoilijalla on tapa, että kun treenataan vain pari kertaa viikossa, niin se tehdään liian kovaa eli "varmuuden vuoksi" sellaista pikkukovaa.
Minulla ei oikeastaan ole sellaista välimaastoa. Jos kävelen niin reippaasti kun pääsen, sykkeeni on maksimissaan 120 tienoilla. Heti jos vaihdan todella hitaaseenkin hölkkään, niin että pitkäjalkainen kävelijä voisi harppoa vierelläni kävelyvauhtia, syke nousee 155-160. En tiedä millä urheilulajilla saisin esimerkiksi 130-140 sykkeet, ainakaan kävelyllä ja juoksulla ei onnistu. Ja hölkkääminen noilla sykkeillä tuntuu hyvältä ja mukavalta, happea saa helposti. Teen pari kertaa kuukaudessa myös todella lyhyitä lenkkejä joissa juoksen niin täysiä kuin jaloista lähtee sen aikaa kun jaksan, vaihdan kävelyyn ja kun syke on laskenut 130, juoksen taas aivan täysiä hetken. Näillä reissuilla syke nousee maksimissaan 180 hujakoille.
Jos ajatellaan, että maksimisyke olisi 220-ikä eli 192. Tällöin lenkit 165-175 n. 85% ja 155-165 n. 80% maksimisykkeestä. Anaerobinen kynnys on n. 85-90% Kaikki harjoittelu on siis vauhtikestävyyttä ja käytännössä sitä kannattaisi tehdä about 10% harjoittelusta - siis kuntoilijan. Ihan peruskestävyyttä pitäisi tehdä 70-80%. Juoksukunto toki kohoaa noin kovalla harjoittelulla tiettyyn pisteeseen asti, mutta jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Esim. jos maksimisyke on 192, niin 55% eli käytännössä pk1 on 106, joka on tosi kevyttä harjoittelua. Ja pk2 on 60-70% (65 laskettuna) niin syke on vain 125 - tää siis kehittää kestävyyttä.
Mittaatko sykkeen ranteesta vai vyöllä? Ranteesta mitattuna se on talvisin epäluotettava. Sauvakävelemällä tai pyöräilemällä saa myös tehoa ja kuitenkin pidettyä sykkeet aisoissa.
Mittaan vyöllä. Asun alueella jossa ei ole lainkaan ylämäkiä, joten pyöräilylläkään en saa juuri sykettä nousemaan. Sauvakävelyä voisi toki kokeilla. Kävely vaan on melko tylsää minusta, nautin juoksemisesta paljon enemmän.
Omaksi ilokseni lenkkeilen, joten ehkä minä jatkan tällä taktiikalla. Mitään suuria vauhtitavoitteita minulla ei ole, puolimaratonin aion hölkätä jossain kohtaa. Tuskin sillä loppujen viimeksi väliä on kuinka nopeasti kunto kohoaa ja millä sykkeillä treenaa kunhan tuntuu hyvältä. Vähän ehkä vaan on tympeää kun kello näyttää ettei kunto ole kohonnut lainkaan, vaikka oikeasti se on kohonnut niin paljon, etten olisi uskonut miten helppoa käveleminen ja portaiden nouseminen voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan liian korkeilla sykkeillä juoksette noita peruskuntolenkkejä. Peruskunnon rakentamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, useampi kuukausi vähintään, siitä sitten vähitellen kovempiin intervalleihin. Niistä kelloista tulis muuten hyviä verkonpainoja, mutta ovat pahus liian keveitä.
Mutta minkäs teet jos sykkeet vaan nousevat kauhean korkealle vaikka hölkkäisi aivan hirveän hitaasti? Kävely on ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä en saa minäkään sykettä nousemaan, ja heti kun vaihtaa hölkkään, syke nousee todella korkealle. Pitäisikö sitten olla liikkumatta lainkaan vaikka juokseminen tuntuisi mukavalta eikä hengästytä liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein lyhyen ja tehokkaan 15min HIIT-treenin sillä ei huvittanut tehdä pidempää treeniä. Kelloni alkoi kettuilemaan treenin lyhyydestä ja kysyi olenko ihan varma että haluan tallentaa näin lyhyen treenin. Pieni tsemppi olisi kellolta ollut paikallaan :(
Aika masentavaa. Minun kelloni ei onneksi ole noin ilkeä (Garmin Vivoactive 4s)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama ongelma. Olen juossut aktiivisesti maaliskuusta lähtien, ja käyn 3 kertaa viikossa lenkillä. Kilometrejä tulee noin 12-15 viikon aikana, ja siihen päälle vielä paljon kävelyä. Kelloni se vaan näyttää että kuntoikäni on 54 vaikka olen 28-vuotias (tosin melko ylipainoinen). Joskus se laskee peräti 47 vuoteen jos käyn lyhyillä mutta nopeilla lenkillä.
En luota tuon kellon arvioon lainkaan. Kun aloitin, jaksoin hädin tuskin hölkätä kilometrin putkeen. Nyt 5 km on kevyt arkilenkki ja 10 tai yli on sellainen, josta vähän rasittuukin ja jaloissa tuntuu vähän. Sykkeet ovat minullakin aika korkeat, lyhyillä lenkeillä noin 165-175 ja pitkillä 155-165.
Peruskunnon kohottamiseen tarvitaan paljon matalatehoista harjoittelua, jos koet, että talvella on kylmä vain kävellä, niin suosittelen sauvakävelyä. Nyt sulla on aika korkeat sykkeet koko ajan eli harjoittelet käytännössä koko ajan samalla teholla. Monella kuntoilijalla on tapa, että kun treenataan vain pari kertaa viikossa, niin se tehdään liian kovaa eli "varmuuden vuoksi" sellaista pikkukovaa.
Minulla ei oikeastaan ole sellaista välimaastoa. Jos kävelen niin reippaasti kun pääsen, sykkeeni on maksimissaan 120 tienoilla. Heti jos vaihdan todella hitaaseenkin hölkkään, niin että pitkäjalkainen kävelijä voisi harppoa vierelläni kävelyvauhtia, syke nousee 155-160. En tiedä millä urheilulajilla saisin esimerkiksi 130-140 sykkeet, ainakaan kävelyllä ja juoksulla ei onnistu. Ja hölkkääminen noilla sykkeillä tuntuu hyvältä ja mukavalta, happea saa helposti. Teen pari kertaa kuukaudessa myös todella lyhyitä lenkkejä joissa juoksen niin täysiä kuin jaloista lähtee sen aikaa kun jaksan, vaihdan kävelyyn ja kun syke on laskenut 130, juoksen taas aivan täysiä hetken. Näillä reissuilla syke nousee maksimissaan 180 hujakoille.
Jos ajatellaan, että maksimisyke olisi 220-ikä eli 192. Tällöin lenkit 165-175 n. 85% ja 155-165 n. 80% maksimisykkeestä. Anaerobinen kynnys on n. 85-90% Kaikki harjoittelu on siis vauhtikestävyyttä ja käytännössä sitä kannattaisi tehdä about 10% harjoittelusta - siis kuntoilijan. Ihan peruskestävyyttä pitäisi tehdä 70-80%. Juoksukunto toki kohoaa noin kovalla harjoittelulla tiettyyn pisteeseen asti, mutta jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Esim. jos maksimisyke on 192, niin 55% eli käytännössä pk1 on 106, joka on tosi kevyttä harjoittelua. Ja pk2 on 60-70% (65 laskettuna) niin syke on vain 125 - tää siis kehittää kestävyyttä.
Mittaatko sykkeen ranteesta vai vyöllä? Ranteesta mitattuna se on talvisin epäluotettava. Sauvakävelemällä tai pyöräilemällä saa myös tehoa ja kuitenkin pidettyä sykkeet aisoissa.
Mittaan vyöllä. Asun alueella jossa ei ole lainkaan ylämäkiä, joten pyöräilylläkään en saa juuri sykettä nousemaan. Sauvakävelyä voisi toki kokeilla. Kävely vaan on melko tylsää minusta, nautin juoksemisesta paljon enemmän.
Omaksi ilokseni lenkkeilen, joten ehkä minä jatkan tällä taktiikalla. Mitään suuria vauhtitavoitteita minulla ei ole, puolimaratonin aion hölkätä jossain kohtaa. Tuskin sillä loppujen viimeksi väliä on kuinka nopeasti kunto kohoaa ja millä sykkeillä treenaa kunhan tuntuu hyvältä. Vähän ehkä vaan on tympeää kun kello näyttää ettei kunto ole kohonnut lainkaan, vaikka oikeasti se on kohonnut niin paljon, etten olisi uskonut miten helppoa käveleminen ja portaiden nouseminen voi olla.
Puolimaratonin tavoitteita silmällä pitäen on hyvä kehittää peruskuntoa, jolloin nousujohteisuus saa itsekin tuntemaan harjoittelun/harrastamisen mielekkäältä. Myös jossain vaiheessa saattaa tulla ylirasituksen poikasta, jos harjoittelee koko ajan kovaa. Pyöräilyn voi pitää kevyenä harjoitteluna, joka pitkäkestoisena saa sen peruskunnon kasvamaan eikä rasita niin paljon niveliä. Myös hiihto/uiminen käy tms. Lisäksi metsäpolut sopii tähän ja sinne voi ottaa myös sauvat. Lenkkeilyä voi toteuttaa myös niin, kuten aktiivi- ja huippu-urheilijat tekee eli jos tehdään kevyt lenkki ja syke alkaa kohoamaan, niin kävellään esimerkiksi se ylämäki. Kestävyysurheilu ottaa aikaa ja on melko askeettista ja tietynlaista tylsyyden sietämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, että ostin äskettäin Polarin urheilukellon (Vantage M) ja sen mukaan ”olet kuntoillut vähemmän, kuin tavallisesti”, vaikka nimenomaan ostin kellon, koska olen joulukuun alusta alkanut kuntoilla enemmän, kuin tavallisesti ja laitoin lähtötilanteeseen alimman aktiivisuustason ja painoni nyt jne.
Kello myöskin esittää arvion liikkumiseni määrän riittävyydestä kunnon kohottamiseen, mutta päivältä, jolloin tein 1,5h hiihtolenkin ei tullut kunnon kohoamisesta mainitsevaa arviota. Okei... kellon ohjeissa sanottiin, että aluksi tätä arvioidaan arviona, ei niinkään perustuen suorituksiini, koska kello kerää ensin dataa minusta, mutta ostin sen vähän reilu 2 viikkoa sitten ja edelleen se esittää, että arviot ovat vasta arvioita minusta, ei läpikotaisin tulkittua dataa.
???
Mutta tosiaan kurjinta on, kun kello sellaisellekin viikolle, jolloin olen omaan tasooni nähden liikkunut runsaasti sanoo, että kunto ei tällä tahdilla kehity, vaikka esim. se 1,5 h hiihtolenkki kehitti rapakuntoani jo niin, että tunsin sen.Sillä kellolla kestää jonkin aikaa, että tuntee sut. Noissa Polarin Vantangeissa on ollut se, että vaatii aika paljon aktiviteettia, että ovat tyytyväisiä. :D Jos oikein muistan niin M ei esim. mittaa hiihdon tehoja ellei oo tullut päivitystä.
Kiitos kommentista!
Näistä tehon mittaamisista olisin kiinnostunutkin myös, vaatiiko se aina ulkoisen mittausvälineen, että saa tehon mitattua, kenkiin tai polkimiin (suksiin??) :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama ongelma. Olen juossut aktiivisesti maaliskuusta lähtien, ja käyn 3 kertaa viikossa lenkillä. Kilometrejä tulee noin 12-15 viikon aikana, ja siihen päälle vielä paljon kävelyä. Kelloni se vaan näyttää että kuntoikäni on 54 vaikka olen 28-vuotias (tosin melko ylipainoinen). Joskus se laskee peräti 47 vuoteen jos käyn lyhyillä mutta nopeilla lenkillä.
En luota tuon kellon arvioon lainkaan. Kun aloitin, jaksoin hädin tuskin hölkätä kilometrin putkeen. Nyt 5 km on kevyt arkilenkki ja 10 tai yli on sellainen, josta vähän rasittuukin ja jaloissa tuntuu vähän. Sykkeet ovat minullakin aika korkeat, lyhyillä lenkeillä noin 165-175 ja pitkillä 155-165.
Peruskunnon kohottamiseen tarvitaan paljon matalatehoista harjoittelua, jos koet, että talvella on kylmä vain kävellä, niin suosittelen sauvakävelyä. Nyt sulla on aika korkeat sykkeet koko ajan eli harjoittelet käytännössä koko ajan samalla teholla. Monella kuntoilijalla on tapa, että kun treenataan vain pari kertaa viikossa, niin se tehdään liian kovaa eli "varmuuden vuoksi" sellaista pikkukovaa.
Minulla ei oikeastaan ole sellaista välimaastoa. Jos kävelen niin reippaasti kun pääsen, sykkeeni on maksimissaan 120 tienoilla. Heti jos vaihdan todella hitaaseenkin hölkkään, niin että pitkäjalkainen kävelijä voisi harppoa vierelläni kävelyvauhtia, syke nousee 155-160. En tiedä millä urheilulajilla saisin esimerkiksi 130-140 sykkeet, ainakaan kävelyllä ja juoksulla ei onnistu. Ja hölkkääminen noilla sykkeillä tuntuu hyvältä ja mukavalta, happea saa helposti. Teen pari kertaa kuukaudessa myös todella lyhyitä lenkkejä joissa juoksen niin täysiä kuin jaloista lähtee sen aikaa kun jaksan, vaihdan kävelyyn ja kun syke on laskenut 130, juoksen taas aivan täysiä hetken. Näillä reissuilla syke nousee maksimissaan 180 hujakoille.
Jos ajatellaan, että maksimisyke olisi 220-ikä eli 192. Tällöin lenkit 165-175 n. 85% ja 155-165 n. 80% maksimisykkeestä. Anaerobinen kynnys on n. 85-90% Kaikki harjoittelu on siis vauhtikestävyyttä ja käytännössä sitä kannattaisi tehdä about 10% harjoittelusta - siis kuntoilijan. Ihan peruskestävyyttä pitäisi tehdä 70-80%. Juoksukunto toki kohoaa noin kovalla harjoittelulla tiettyyn pisteeseen asti, mutta jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Esim. jos maksimisyke on 192, niin 55% eli käytännössä pk1 on 106, joka on tosi kevyttä harjoittelua. Ja pk2 on 60-70% (65 laskettuna) niin syke on vain 125 - tää siis kehittää kestävyyttä.
Mittaatko sykkeen ranteesta vai vyöllä? Ranteesta mitattuna se on talvisin epäluotettava. Sauvakävelemällä tai pyöräilemällä saa myös tehoa ja kuitenkin pidettyä sykkeet aisoissa.
Mittaan vyöllä. Asun alueella jossa ei ole lainkaan ylämäkiä, joten pyöräilylläkään en saa juuri sykettä nousemaan. Sauvakävelyä voisi toki kokeilla. Kävely vaan on melko tylsää minusta, nautin juoksemisesta paljon enemmän.
Omaksi ilokseni lenkkeilen, joten ehkä minä jatkan tällä taktiikalla. Mitään suuria vauhtitavoitteita minulla ei ole, puolimaratonin aion hölkätä jossain kohtaa. Tuskin sillä loppujen viimeksi väliä on kuinka nopeasti kunto kohoaa ja millä sykkeillä treenaa kunhan tuntuu hyvältä. Vähän ehkä vaan on tympeää kun kello näyttää ettei kunto ole kohonnut lainkaan, vaikka oikeasti se on kohonnut niin paljon, etten olisi uskonut miten helppoa käveleminen ja portaiden nouseminen voi olla.
Aloittaja tässä. Juoksen omaksi iloksi ja haluaisin pysyä jonkinlaisessa kunnossa. Siksi tuntui kurjalle, kun kello kettuilee että kunto on huono, vaikka jo vuosia (varmaan 7-8 vuotta?) olen liikkunut näin; siis koiralenkkiä joka päivä, juoksulenkkejä pari kertaa viikossa. Viime kevään puolimaratonin (ei virallinen!) jälkeen vammautumisen vuoksi lenkit oli tauolla 3-4 kk, mutta tuohonkin taukoon mahtui paljon kävelyä ja mm. kuntosalitreeniä. Aerobista liikuntaa tuli syksyllä myös sulkapallon merkeissä.
Mutta varmaan isoin selitys on siis tuo rannesykkeen mittauksen epätarkkuus - etten olisikaan huonokuntoinen :) Jos näin saa itseään lohdutella!
-aloittaja-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, että ostin äskettäin Polarin urheilukellon (Vantage M) ja sen mukaan ”olet kuntoillut vähemmän, kuin tavallisesti”, vaikka nimenomaan ostin kellon, koska olen joulukuun alusta alkanut kuntoilla enemmän, kuin tavallisesti ja laitoin lähtötilanteeseen alimman aktiivisuustason ja painoni nyt jne.
Kello myöskin esittää arvion liikkumiseni määrän riittävyydestä kunnon kohottamiseen, mutta päivältä, jolloin tein 1,5h hiihtolenkin ei tullut kunnon kohoamisesta mainitsevaa arviota. Okei... kellon ohjeissa sanottiin, että aluksi tätä arvioidaan arviona, ei niinkään perustuen suorituksiini, koska kello kerää ensin dataa minusta, mutta ostin sen vähän reilu 2 viikkoa sitten ja edelleen se esittää, että arviot ovat vasta arvioita minusta, ei läpikotaisin tulkittua dataa.
???
Mutta tosiaan kurjinta on, kun kello sellaisellekin viikolle, jolloin olen omaan tasooni nähden liikkunut runsaasti sanoo, että kunto ei tällä tahdilla kehity, vaikka esim. se 1,5 h hiihtolenkki kehitti rapakuntoani jo niin, että tunsin sen.Sillä kellolla kestää jonkin aikaa, että tuntee sut. Noissa Polarin Vantangeissa on ollut se, että vaatii aika paljon aktiviteettia, että ovat tyytyväisiä. :D Jos oikein muistan niin M ei esim. mittaa hiihdon tehoja ellei oo tullut päivitystä.
Kiitos kommentista!
Näistä tehon mittaamisista olisin kiinnostunutkin myös, vaatiiko se aina ulkoisen mittausvälineen, että saa tehon mitattua, kenkiin tai polkimiin (suksiin??) :)
https://support.polar.com/fi/running-power Vantage M näyttää tarvitsevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama ongelma. Olen juossut aktiivisesti maaliskuusta lähtien, ja käyn 3 kertaa viikossa lenkillä. Kilometrejä tulee noin 12-15 viikon aikana, ja siihen päälle vielä paljon kävelyä. Kelloni se vaan näyttää että kuntoikäni on 54 vaikka olen 28-vuotias (tosin melko ylipainoinen). Joskus se laskee peräti 47 vuoteen jos käyn lyhyillä mutta nopeilla lenkillä.
En luota tuon kellon arvioon lainkaan. Kun aloitin, jaksoin hädin tuskin hölkätä kilometrin putkeen. Nyt 5 km on kevyt arkilenkki ja 10 tai yli on sellainen, josta vähän rasittuukin ja jaloissa tuntuu vähän. Sykkeet ovat minullakin aika korkeat, lyhyillä lenkeillä noin 165-175 ja pitkillä 155-165.
Peruskunnon kohottamiseen tarvitaan paljon matalatehoista harjoittelua, jos koet, että talvella on kylmä vain kävellä, niin suosittelen sauvakävelyä. Nyt sulla on aika korkeat sykkeet koko ajan eli harjoittelet käytännössä koko ajan samalla teholla. Monella kuntoilijalla on tapa, että kun treenataan vain pari kertaa viikossa, niin se tehdään liian kovaa eli "varmuuden vuoksi" sellaista pikkukovaa.
Minulla ei oikeastaan ole sellaista välimaastoa. Jos kävelen niin reippaasti kun pääsen, sykkeeni on maksimissaan 120 tienoilla. Heti jos vaihdan todella hitaaseenkin hölkkään, niin että pitkäjalkainen kävelijä voisi harppoa vierelläni kävelyvauhtia, syke nousee 155-160. En tiedä millä urheilulajilla saisin esimerkiksi 130-140 sykkeet, ainakaan kävelyllä ja juoksulla ei onnistu. Ja hölkkääminen noilla sykkeillä tuntuu hyvältä ja mukavalta, happea saa helposti. Teen pari kertaa kuukaudessa myös todella lyhyitä lenkkejä joissa juoksen niin täysiä kuin jaloista lähtee sen aikaa kun jaksan, vaihdan kävelyyn ja kun syke on laskenut 130, juoksen taas aivan täysiä hetken. Näillä reissuilla syke nousee maksimissaan 180 hujakoille.
Jos ajatellaan, että maksimisyke olisi 220-ikä eli 192. Tällöin lenkit 165-175 n. 85% ja 155-165 n. 80% maksimisykkeestä. Anaerobinen kynnys on n. 85-90% Kaikki harjoittelu on siis vauhtikestävyyttä ja käytännössä sitä kannattaisi tehdä about 10% harjoittelusta - siis kuntoilijan. Ihan peruskestävyyttä pitäisi tehdä 70-80%. Juoksukunto toki kohoaa noin kovalla harjoittelulla tiettyyn pisteeseen asti, mutta jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Esim. jos maksimisyke on 192, niin 55% eli käytännössä pk1 on 106, joka on tosi kevyttä harjoittelua. Ja pk2 on 60-70% (65 laskettuna) niin syke on vain 125 - tää siis kehittää kestävyyttä.
Mittaatko sykkeen ranteesta vai vyöllä? Ranteesta mitattuna se on talvisin epäluotettava. Sauvakävelemällä tai pyöräilemällä saa myös tehoa ja kuitenkin pidettyä sykkeet aisoissa.
Mittaan vyöllä. Asun alueella jossa ei ole lainkaan ylämäkiä, joten pyöräilylläkään en saa juuri sykettä nousemaan. Sauvakävelyä voisi toki kokeilla. Kävely vaan on melko tylsää minusta, nautin juoksemisesta paljon enemmän.
Omaksi ilokseni lenkkeilen, joten ehkä minä jatkan tällä taktiikalla. Mitään suuria vauhtitavoitteita minulla ei ole, puolimaratonin aion hölkätä jossain kohtaa. Tuskin sillä loppujen viimeksi väliä on kuinka nopeasti kunto kohoaa ja millä sykkeillä treenaa kunhan tuntuu hyvältä. Vähän ehkä vaan on tympeää kun kello näyttää ettei kunto ole kohonnut lainkaan, vaikka oikeasti se on kohonnut niin paljon, etten olisi uskonut miten helppoa käveleminen ja portaiden nouseminen voi olla.
Aloittaja tässä. Juoksen omaksi iloksi ja haluaisin pysyä jonkinlaisessa kunnossa. Siksi tuntui kurjalle, kun kello kettuilee että kunto on huono, vaikka jo vuosia (varmaan 7-8 vuotta?) olen liikkunut näin; siis koiralenkkiä joka päivä, juoksulenkkejä pari kertaa viikossa. Viime kevään puolimaratonin (ei virallinen!) jälkeen vammautumisen vuoksi lenkit oli tauolla 3-4 kk, mutta tuohonkin taukoon mahtui paljon kävelyä ja mm. kuntosalitreeniä. Aerobista liikuntaa tuli syksyllä myös sulkapallon merkeissä.
Mutta varmaan isoin selitys on siis tuo rannesykkeen mittauksen epätarkkuus - etten olisikaan huonokuntoinen :) Jos näin saa itseään lohdutella!
-aloittaja-
Käytätkö kelloa muuten kuin treenissä? Kannattaa myös välillä istuessaan katsella mitä syke näyttää eli onko kello riitävän kireällä tai oikeassa kohtaa. Riippuu sun ranteesta. Toiset pitää ihan ranteessa ja toiset hieman ylempänä. Kannattaa myös miettiä miltä itsestä urheillessa tuntuu, sillä 170-180 syke tuntuu kyllä kuormittavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan liian korkeilla sykkeillä juoksette noita peruskuntolenkkejä. Peruskunnon rakentamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, useampi kuukausi vähintään, siitä sitten vähitellen kovempiin intervalleihin. Niistä kelloista tulis muuten hyviä verkonpainoja, mutta ovat pahus liian keveitä.
Mutta minkäs teet jos sykkeet vaan nousevat kauhean korkealle vaikka hölkkäisi aivan hirveän hitaasti? Kävely on ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä en saa minäkään sykettä nousemaan, ja heti kun vaihtaa hölkkään, syke nousee todella korkealle. Pitäisikö sitten olla liikkumatta lainkaan vaikka juokseminen tuntuisi mukavalta eikä hengästytä liikaa?
Ensinnäkin noita ei kannata ottaa liian vakavasti. Pääasia on se, että liikkuu. On paljon parempi kuntoilla vähän vähemmän optimaalisesti kuin olla kuntoilematta lainkaan, kunhan ei nyt täysin ylirasita itseään. (Joillakin on taipumus aloittaa harjoittelu niin kovaa, että se lässähtää muutamassa viikossa joko väsymykseen tai rasitusvammoihin.)
Mutta jos haluaa monipuolistaa harjoittelun sykkeitä, niin kyllä tähänkin keinot löytyvät myös niillä, joilla syke on kävellessä max 120 ja hölkätessä heti päälle 150-160. Laita kävellessä reppu selkään ja reppuun sopivasti painoa. Ihan varmasti saat sykkeen nousemaan 130-140:een, jos repussa on 10 kg painoa ja kävelet entisellä vauhdilla.
Nyt on myös hyvä mahdollisuus hiihtää. Hiihtäessä on paljon helpompi säädellä rasitustasoa kuin hölkätessä, joten käytännössä pystyt tasaisella hiihtäessä valitsemaan sykkeesi väliltä 120-170 ihan sen mukaan, kuinka nopeasti menet eteenpäin
12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko, mikä on maksimisykkeesi ja mikä on sitten sykkeesi jollain tavallisella lenkillä ja tämän lenkin kilometrivauhtisi? Näistä pystyisi jo vähän päättelemään, onko sykemittarin arvio kunnostasi mitenkään pätevä.
Maksimisyketestin tein viimeksi viime vuoden keväällä, joten onhan siitä jo aikaa :( Mutta oli silloin muistaakseni 178. Tavallisen lenkin sykkeet ovat nyt tuon rannemittauksen kanssa heiluneet siellä 165-170 tienoilla vauhdilla noin 7,5 min/km, mikä on tuon pitkän lenkin vauhti (tosin nyt liukkailla jopa niinkin hidas kuin 8 min/km).
Tuo urheilukello on ollut vasta joulusta lähtien eikä tähän aikaan taida mahtua yhtään reipasta lenkkiä kuivan maan aikaan, kaikki on ollut lumella/liukkaalla.
-aloittaja-
Kyllähän tuo syke on tosi korkea suhteessa oletettuun maksimisykkeeseesi noin hitaaseen juoksuvauhtiin nähden. Mutta sykemittari ei voi mitenkään tietää, että juokset lumisilla teillä, vaan se tekee kuntoarvion sen perusteella, että juokset tuolla sykkeellä ja nopeudella kuivalla maalla.
Lisäksi epäilen, että maksimisykkeesi ei ole oikein. Ei ole nimittäin oikein todennäköistä, että pystyisit juoksemaan yli 10 km niin, että sykkeesi on 92-95 % maksimista. Siihen pystyäksesi sinun pitäisi olla jo kilpajuoksija.
12
Mutta mulla on jo ikää niin paljon, että ei kai maksimisyke voikaan olla kauhean korkea? Nyt tosin tuo rannemittaus näyttää helposti yli 180 lukemia... Tein maksimisyketestin juoksemalla ensin noin 4-5 km, sitten mäkeä ylös ja alas, muistaakseni kolme kertaa.
Levossa urheilukellon syke näyttää hyvin kutinsa, sillä tällä viikolla kävin kahdesti verenpaineen mittauksessa ja urheilukellon syke näytti samaa kuin verenpainemittarin - mikä kaiketi on aika luotettava? Mutta varmaan on just noin kuten joku kirjoitti, että kylmällä ääreisverenkierto on ongelmainen ja minulla nimenomaan se on todella huono; jalat ja kädet palelevat todella helposti ja kärsin myös valkosormisuudesta.
Aikaisemmin käytössä oli Suunnon sykevyö. Sen kanssa puljaaminen kyllästytti enkä käyttänyt kovin usein, mutta muistelen senkin kanssa havainneeni, että sykkeet nousevat tosi helposti korkealle. Kuten joku tässä kirjoitti samoin, mulla siis kävellessä sykkeet pysyy maltillisina ja heti kun alan juosta, ne harppaavat korkealle, vaikka olisin tehnyt hyvän alkulämpän! Joskus teen koirakävelylenkin ennen hölkkää, useimmiten vaan vähän pumppaavaa jumppaa ja venyttelyä.
-aloittaja-
Maksimisykkeet ovat hyvin yksillöllisiä. Aktiivisesti kuntoilevalla veljelläni oli vielä 40-vuotiaana maksimisyke selvästi päälle 200. Ja tämä oli mitattu järjestetyssä juosten tehdyssä testissä.
Jos sykkeesi on yli tunnin lenkillä jatkuvasti 165-170 ja oletettu maksimisykkeesi on 178, niin jommankumman täytyy olla mitattu väärin. Tavallisella kuntoilijalla liikunta yli 90 %:lla maksimisykkeestä yli muutaman minuutin ajan tarkoittaa jo kovaa puuskutusta. Et mitenkään jaksa sitä yli tuntia yhteen menoon.
12
Maksimisyke ei ole nyt tarpeeksi korkea. Pelkästään juoksemalla et saa maksimisykettä, tarvitsee kokovartaloliikunnan (sauvat mukaan ylämäki juoksuun, crosstrainer, ylämäkihiihto tms) ja pidempi aika kuin 1 ylämäkijuoksu.