Millaista on asua kaupungin vuokratalossa ns. pahamaineisessa lähiössä?

Varmaan surkeaa. Ajan usein Varissuon ohi, ja masentavampaa näkyä tuskin Suomessa on.

Ai niiku Herttoniemessä?

Vierailija kirjoitti:

Ai niiku Herttoniemessä?

Uuu, haluisin muuttaa Herttoniemeen, mutta siel ei koskaan oo vapaana asuntoja.

Kokemusta vain opiskelijakämpästä senaikaisen poikaystäväni kanssa pahamaineisessa lähiössä ja se oli masentavin paikka missä olen ollut, ja olen ollut mm mielisairaalassa. Kesti onneksi vain vuoden. Tuntui kuin asuisi laminoidussa ruosteisessa vankisellissä ja Suomen talvi (silloin loskapskaa) ja pimeys ei auttanut asiaa. Pelkään säännöllisesti joutuvani takaisin.

Asuin nuorena reilun vuoden ns. pahamaineisessa naapurustossa, mutta kyseessä ei ollut kaupungin vuokratalo, vaan VVO:n.

Paikka oli sikäli maineensa veroinen, että jo ensimmäisen parin viikon sisällä naapurustossa näkyi pariin otteeseen mustiamaijoja ja jopa ambulansseja. Muuttaessani oli kuuma kesä ja monet asukkaat viettivät iltoja ja öitä pihoilla ja läheisellä puistoalueella.

En henkilökohtaisesti kohdannut häiriökäyttäytymistä.

Tykkäsin asunnosta sekä seutu oli kaunista: paljon luontoa, puistoja ja vieressä hieman yllättäen idyllinen vanhanaikainen omakotitaloalue isoine pihoineen ja omenapuineen.

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta vain opiskelijakämpästä senaikaisen poikaystäväni kanssa pahamaineisessa lähiössä ja se oli masentavin paikka missä olen ollut, ja olen ollut mm mielisairaalassa. Kesti onneksi vain vuoden. Tuntui kuin asuisi laminoidussa ruosteisessa vankisellissä ja Suomen talvi (silloin loskapskaa) ja pimeys ei auttanut asiaa. Pelkään säännöllisesti joutuvani takaisin.

Mistä lähiöstä oli kyse?

Kamalaa asua.

Missään muualla kaupungin osissa ei ole yhtä huonosti hoidettua taloyhtiötä. Niinä harvoina öinä, kun sai nukutttua niin nukkui hyvin. Mutta välillä tuntui et naapurit halus kylään lattian kautta. Siitä oli turha valittaa isännöitsijä ei tehnyt mitään samoin pilvenpolttajista oli turha valittaa. Päätin et vien vuokrarahani muualle ja asumis mukavuus parani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta vain opiskelijakämpästä senaikaisen poikaystäväni kanssa pahamaineisessa lähiössä ja se oli masentavin paikka missä olen ollut, ja olen ollut mm mielisairaalassa. Kesti onneksi vain vuoden. Tuntui kuin asuisi laminoidussa ruosteisessa vankisellissä ja Suomen talvi (silloin loskapskaa) ja pimeys ei auttanut asiaa. Pelkään säännöllisesti joutuvani takaisin.

Mistä lähiöstä oli kyse?

Ei pk seudulla, harva varmaan tietää koko paikkaa. Ei ollut mitään kaunista luontoakaan tms lähellä, pelkkiä kerrostaloja ja aina ilmestyi joku lappu rakennuksen oveen että lopettakaa häiriköinti tai kutsumme poliisit jne

persut aina kehittää näitä ääliömäisiä legendoja nogozoneista, itse asun nogozonella, ja aika hemmetin paljon parempi paikka kuin joku rapistuva valkoinen lähiö.

Turku ja H. alinen. Sinne muuttaessa olin avarakatseinen ja vihreä. Pari vuotta ja pois muuttaessa mielipiteeni täysin päin vastainen. Silmiä avaava parivuotinen.

Vierailija kirjoitti:

persut aina kehittää näitä ääliömäisiä legendoja nogozoneista, itse asun nogozonella, ja aika hemmetin paljon parempi paikka kuin joku rapistuva valkoinen lähiö.

Siis en minä esim yhtään rikosta todistanut ja pimeälläkin liikuin ihan normaalisti mutta se oli vaan hemmetin ankea paikka kaikin puolin. Oli siellä niitä rikoksiakin mutta vissiin lähinnä yöaikaan. opiskelijakämppäläinen