Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituisia kommentteja. Olen ajanut 3 vuotta sähköautolla (Tesla). En ole missään vaiheessa törmännyt latausongelmiin.

Hienoa! Moni muu taas on törmännyt. Kannattaa myydä se kottero sitten pois ennen kuin akkutakuu päättyy. Muuten saat ajaa sen itse katkeraan loppuun asti.

TM:

Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.

Eli niitä akkuja käytetään ensin 8 - 10 vuotta sähköautossa, ja sitten autosta pois kun käyttökelpoinen range on lyhentynyt liikaa, ja sitten varapankiksi johonkin voimalaan. Eikös tämäkin asia jo kerran käyty läpi?

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

No nyt on kyllä lähtenyt joku helvetin mielikuvitus Simpsonien kanssa laukalle. Luepa tämä ja kommentoi sitten noita akkupaloja : https://www.tesla.com/VehicleSafetyReport

Litiumakkupaloa on vaikea sammuttaa, ja ohjehan on upottaa koko auto vedellä täytettyyn konttiin muutamaksi päiväksi. Kierrätyskeskuksissa on jo ollut litiumakkupaloja kun romuläjässä akku on syttynyt tuleen. Jos tulevaisuudessa samaan kasaan laitetaan vaikkapa tuhat vanhaa sähköauton litiumakkua suureksi sähkövarastoksi, sen jälkeen kun ne eivät enää autokäytössä kunnolla toimi,  niin yhdenkin akun syttyminen tuleen sytyttää kaikki muutkin lähellä olevat akut. Big Fire!

Pelastuslaitoksen on vaan pakko tottua sammuttamaan sähköautot.

Kerrotko hyviä keinoja millä akkupalo sammuu? Vedellä se ei sammu, eikä sammutusvaahdolla, eikä sammutusjauheellakaan.

Teppo on taas pössytellyt itsensä psykoosiin 👽

Kerrotko hyviä keinoja millä akkupalo sammuu? Vedellä se ei sammu, eikä sammutusvaahdolla, eikä sammutusjauheellakaan.

Se sammuu jäähdyttämällä sitä sen aikaa että reaktio akussa loppuu. Eli siis riittävästi vettä jotta akun lämpötila ei nouse liian suureksi.

Palo siis loppuu vasta kun akusta loppuu virta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M itähän tuo vety maksaa/kilo/litra, vai mikä mitta  sillä onkaan?

How much cost hydrogen fuel in Germany?

Hydrogen is charged in kilograms. The price for a kilogram of hydrogen at all public H2 MOBILITY filling stations is €12.85 (gross). For 100 km, a fuel cell vehicle consumes approximately 0.8 kilograms of hydrogen (WLTP), generating fuel costs of €10.28.

"Ei paha." Niinko rappari sanos.

Ei ollenkaan paha. Suomalaiset ovat niin varakkaita keskimäärin, että kuusinkertainen kustannus sähköautoon verrattuna ei tunnu missään

Sähköauto ei tule kovinkaan edulliseksi kun otat pääomakulutkin huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema

Julkaistu: 11.01.2023

 Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

.

Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.

.

Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.

.

Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.

.

Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.

.

Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.

Eka tulee ensi vuonna. Jippii!

Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.

Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.

Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈

Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.

Vaurioituneessa akussa voi käynnistyä niin sanottu lämpökarkaaminen, mikä merkitsee sitä, että akun kennot lämpenevät itsestään, kunnes ne alkavat palaa. Lämpökarkaaminen voi koskea aluksi vain yhtä kennoa. Mikäli tätä prosessia ei saada katkaistua, johtuu lämpö akussa viereisiin kennoihin ja tällöin palo lähtee leviämään. Prosessin eteneminen voi johtaa akun sulamiseen tai jopa räjähtämiseen. Samalla syntyy hyvin myrkyllistä kaasua.

Ylilataaminen, korkea lämpötila tai kolhu voivat aiheuttaa akkupalon. Palavan akun sammuttaminen on äärimmäisen vaikeaa ja usein mahdollista vain upottamalla palava akku veteen. Tärkeintä olisi pyrkiä ehkäisemään akkupaloja ennalta eli käyttää laitteita huolellisesti ja ladata akkuja turvallisesti.

https://yle.fi/a/3-11975590

Varustamot havahtuivat sähköautojen akkupalojen riskeihin laivoilla – koko autokansi voi pettää, jos palo ehtii laajaksi.

Sähköautopalot ovat laivaliikenteen kasvava riski. EU:n alueella liikkuvissa laivoissa syttyy vuosittain 50-90 tulipaloa, joista autopaloja noin kymmenen. Varustamot odottavat EU:lta ohjeistusta siitä, miten autokansilla syttyviin autopaloihin pitäisi varautua.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.

Ja ne vaihdetaan sitä mukaa kun vanhenevat, yksi kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.

Ja ne vaihdetaan sitä mukaa kun vanhenevat, yksi kerrallaan.

Hyvä, että hommaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.

Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti.  Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema

Julkaistu: 11.01.2023

 Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

.

Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.

.

Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.

.

Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.

.

Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.

.

Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.

Eka tulee ensi vuonna. Jippii!

Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.

Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.

Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈

Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.

Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.

Ostin ja 12 kpl audin a4 mallia missä 1.8T (1996-1999).Aion niillä cruisailla koko loppuelämäni.Koko paketti maksoi 7000e ja puolet on leimassa.Luulen pärjääväni niillä ja varaosilla hyvin ja pitkään.Asun maalla ja on navetta missä räplätä.. 

Sähkölelu on kohta tiensä päässä.

Liki uusia autoja romutetaan akkuvaurioiden vuoksi.

Onneksi EU teki päätöksen, että polttomoottoriajelu jatkuu synteettisillä polttoaineilla.

Vierailija kirjoitti:

Sähkölelu on kohta tiensä päässä.

Liki uusia autoja romutetaan akkuvaurioiden vuoksi.

Onneksi EU teki päätöksen, että polttomoottoriajelu jatkuu synteettisillä polttoaineilla.

Juuri tänään Ilta-Sanomissa:

"PALJONKO sähköautojen ajoakut todellisuudessa kuluvat ja miten akut kestävät aikaa ja käyttöä? Eli uskaltaako esimerkiksi käytetyn sähköauton ostaa, vai onko esimerkiksi ajoakun kallis totaalihajoaminen aidosti suuri riski?

Tuoreita reaalimaailman tuloksia aiheeseen tarjoaa muun muassa yhdysvaltalainen ajoakkujen kunnon selvittämiseen erikoistunut Recurrent auto, jonka tietokannassa on jo 15000 sähköauton ajoakun kuntotietoja, aina vuosimalleista 2011 eteenpäin.

Recurrentin hiljattain julkistaman tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia on, että käytettyjen sähköautojen ajoakut ovat kuluneet monissa tapauksissa hämmästyttävän vähän. ---- ajoakkuja on tähän mennessä pitänyt vaihtaa 1,5 prosentissa sähköautoja."

Mies 55v kirjoitti:

Ostin ja 12 kpl audin a4 mallia missä 1.8T (1996-1999).Aion niillä cruisailla koko loppuelämäni.Koko paketti maksoi 7000e ja puolet on leimassa.Luulen pärjääväni niillä ja varaosilla hyvin ja pitkään.Asun maalla ja on navetta missä räplätä.. 

Tepolla on tällä kertaa 12 mielikuvitusautoa 😂

Vierailija kirjoitti:

Mies 55v kirjoitti:

Ostin ja 12 kpl audin a4 mallia missä 1.8T (1996-1999).Aion niillä cruisailla koko loppuelämäni.Koko paketti maksoi 7000e ja puolet on leimassa.Luulen pärjääväni niillä ja varaosilla hyvin ja pitkään.Asun maalla ja on navetta missä räplätä.. 

Tepolla on tällä kertaa 12 mielikuvitusautoa 😂

Onp asiat paremmin, jos on 12 kpl mielikuvitusautoja, kuin ettei olisi yhtään?

Enemmän on parempi, vai...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 55v kirjoitti:

Ostin ja 12 kpl audin a4 mallia missä 1.8T (1996-1999).Aion niillä cruisailla koko loppuelämäni.Koko paketti maksoi 7000e ja puolet on leimassa.Luulen pärjääväni niillä ja varaosilla hyvin ja pitkään.Asun maalla ja on navetta missä räplätä.. 

Tepolla on tällä kertaa 12 mielikuvitusautoa 😂

Onp asiat paremmin, jos on 12 kpl mielikuvitusautoja, kuin ettei olisi yhtään?

Enemmän on parempi, vai...?

Lisää kannabista niin mielikuvitusautotkin lisääntyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.

Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti.  Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä. 

Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.

Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.

Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.

Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.

Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti.  Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä. 

Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.

Pelkästään riittävän paloturvallisen "akkufarmin" rakentaminen varmaan maksaa satoja miljoonia. Satoja eristettyjä palo-osastoja.