Onko oikeasti olemassa ihmisiä jotka eivät haluaisi itselleen paljon rahaa?

Minä. Aika ja mielenterveys ovat minulle tärkeämpiä kuin raha.

Minä. Liiasta rahasta on ongelmia, todella suuri määrä rahaa on jopa vaarallista, kidnappauksia, kiristyksiä jne. Parhaimmillaankin upporikkaan ympärillä pyörii kaikenmaailman lokkeja ja mielistelijöitä. Haluan että ystäväni pitävät minusta, eivät rahoistani.

Sopiva määrä rahaa on sopiva. Sen verran että ei tarvitse olla huolissaan laskuista, tai auton, pesukoneen, jääkaapin tms hajoamisesta. 

Veikkauksen pelejä satunnaisesti pelaavana olen joskus tullut ajatelleeksi niin, että ehkä mieluummin voittaisin kymmeniä tai satojatuhansia kuin miljoonia. Miljonäärinä olemisessa kun olisi varjopuolensakin. Suku tappelemassa rahasta jne.

Vaikken paljon omistakaan niin 43 ikävuoteen saakka tullessani olen todennut että turha maallinen mammona ei tuo onnea. Antaisin kaiken omaisuuteni jos vain saisin oman perheen, lapsia ja puolison.

M43

Minä. Tahdon vain, että voin elää perusnormaalia työssäkäyvän elämää, en haaveile suurista. Miksikö? Koska olen keski-ikään mennessä jo sekä tehnyt, että menettänyt omaisuuden, ja todennut ettei raha tuo onnea. Onni syntyy elämän pienistä asioista.

Jos olis rahaa kun Oprahilla niin keskittyisin auttamaan maailman kulkukoiria. Oprahilla on se koulu Afrikassa niin ryhtyisin auttamaan yhtä suurella organisaatiolla eläimiä.

En haluaisi määräänsä enempää. Lokkeilijoiden syvän musta kateus vie elämästä ilon.

Olen köyhästä perheestä eikä ylimääräisen rahan haaliminen ole ikinä kiinnostanut. Nyt rahaa jää joka kuukausi yli perus elämisestä, eikä ole oikein mitään mihin viitsisin sitä käyttää. Uutta materiaa en haali jos en tarvitse, tapahtumissa en jaksa käydä usein, sisustaminen ei ole mun juttuni jne. Matkustelu oikeastaan ainoa joka jotenkuten kiinnostaa, mutta senkin koen lähinnä stressaavaksi rentouttavan sijaan. 

Välillä käyn esim. kampaajalla tai ratsastamassa sitten.

Loton täysosuma pienellä paikkakunnalla asuessa voi olla muutakin kuin onnenpotku.

Työ henkilökohtaisena avustajana on opettanut että mikään rahamäärä ei voi tuoda takaisin menetettyä puhe-/näkö-/liikuntakykyä. 

---

Jos tuloni olisivat olleet paremmat niin olisin varmasti hankkinut lapsia elämääni. Mutta en siihen olisi mitään isoja summia tarvinnut - nykyistä selvästi paremman ansiotason kuitenkin. Toisaalta niin halvalla ei Suomessa voi tehdä töitä etteikö joku (yleensä kokoomuslainen) moittisi palkkaa liian suureksi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikken paljon omistakaan niin 43 ikävuoteen saakka tullessani olen todennut että turha maallinen mammona ei tuo onnea. Antaisin kaiken omaisuuteni jos vain saisin oman perheen, lapsia ja puolison.

M43

Toivon että saat!

Palstallakin on sellaisia, yksi halua, koska ei hän ja miehensä kuitenkaan osaisi käyttää rahaa, on siis parempi, että rahat ovat naapurilla. 

No miljoonia en tarvitse mutta kunhan nyt sen verran saisi kerran kuussa ettei töissä tarvitsisi käydä. Vaikka tonni viikossa nettoa.

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

No miljoonia en tarvitse mutta kunhan nyt sen verran saisi kerran kuussa ettei töissä tarvitsisi käydä. Vaikka tonni viikossa nettoa.

..oho tulipa erikoinen lause

Määrittele "paljon". Pelaan satunnaisesti lottoa 1/50 porukassa, silleen että jos se voitto sattuisi tulemaan niin saisin esim. 300 000 euroa. En haluaisi 10 miljoonaa, vaan haluaisin muutaman sata tuhatta että saisin maksettua asuntovelat pois ja laitettua pienen potin sijoitukseen. 

Suuri rahamäärä ahdistaisi oikeastaan ihan sikana jos sellaisen saisi. Ja toisaalta raha ei ns. merkitse minulle mitään. Mutta ymmärrän rahan arvon juurikin esim. tällaisissa asuntolaina-asioissa, ja olisin iloinen jos olisin velaton ja olisi jotain sijoituksia vanhuuden varalle. 

Itse taas en voi ymmärtää ihmisiä jotka unelmoivat siitä 10 miljoonan voitosta, tai jostain Eurojackpotin 90 miljoonasta. Miten kukaan yksi ihminen voisi haluta sellaisen määrän rahaa, miksi? Se on vaan jotenkin ihan käsittämättömän outoa. Jos voittaisin 90 miljoonaa Eurojackpotissa laittaisin 85 miljoonaa hyväntekeväisyyteen ja lopuista ison osan antaisin perheelleni ja läheisille ystävilleni. 

Mikä on paljon rahaa?

Joku muutama miljoona olisi hieno homma, mutta sehän olisi ihan painajainen, jos omaisuutta olisi kymmenien tai satojen miljoonien edestä. Sellaisen määrän hoitamisessa ja huoltamisessa on yleensä paljon töitä ja vastuuta. Jos ulkoistat sen muille, tulet ehkä huijatuksi. Keräät ympärillesi nuoleskelijoita ja siipeilijöitä. Saat julkkiksen roolin halusit tai et.

Monta kertaa joutuisi miettimään, miten rikkaudesta huolimatta onnistuisi kasvattamaan lapsensa tolkulliseksi ihmiseksi. Ihmiset, jotka ovat syntyneet rikkaiksi, ovat usein aika pimeitä. Esimerkiksi vaikka Trumpin lapset, jotka ovat ilman omaa ansiotaan kolmannen polven miljönäärejä. Kuvaavaa oli, että yhteiskunta maksoi miljoonia ylimääräistä, koska Ivanka ei voinut päästää turvamiehiä vessaan omassa kartanossaan, jossa vessoja kyllä riitti. Sitä varten piti hankkia läheltä ihan erillinen asunto, ja veronmaksajat maksoivat.   

Jopa Suomessa oli muutamia vuosia sitten tapaus, jossa rikkaan suvun jäsen kidnapattiin rahan toivossa, joten raha tuo turvan lisäksi myös vaaroja, jos sitä on liikaa.

Haluan elää normaalia elämää kaikessa rauhassa, joten en tahdo paljoa rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikken paljon omistakaan niin 43 ikävuoteen saakka tullessani olen todennut että turha maallinen mammona ei tuo onnea. Antaisin kaiken omaisuuteni jos vain saisin oman perheen, lapsia ja puolison.

M43

Jos olisit rikas niin varmasti sinulla olisi puoliso ja lapsia.

Mikä on paljon. En tarvitsisi rajattomasti.

Jos tulisi iso potti niin varmaan perustaisin muutamalle tärkeälle kohteelle säätiön ja niiden kautta sijoittaisin ja lahjoittaisin tuota eteenpäin yrittäen lisätä ihan yleisesti ihmisten hyvinvointia. Itselleni riittäisi vähempi. Toki en kieltäytyisi jos sitä rahaa jostain tupsahtaisi.

En ole valmis laittamaan aikaa ja voimia siihen, että hankkisin valtavasti rahaa. Sen sijaan jos minulle tarjottaisiin lahjaksi valtavasti rahaa, ottaisin lahjan vastaan ja hankkisin itselleni joitain tarpeellisia asioita, esim. asunnon, sekä laittaisin rahaa säästöön sekä antaisin muille tarvitseville.

Minua ei kiinnosta ns. luksuselämäntyyli, jonka miljoonaomaisuus mahdollistaisi. Olen nähnyt tv-ohjelmia siitä eikä siinä ole mitään mielenkiintoista ja houkuttelevaa.

Minä. Teen laiskuuttani neljän tonnin liksalla siistiä sisätyötä. Tiedän että voisin päästä johtohommiin ja isoille liksoille mutta kun ei kiinnosta. Nykyinen palkka riittää ihan hyvin kaikkeen mitä haluan.