Annoskoot lapsuudessa ruokailuissa
Onko teillä muilla ollut lapsuudenkodissa sellaista, että ruokaa on säännöstelty kuin elettäisiin sota-ajan pula-aikoja? Omalla kohdalla on ollut näin. Aina jäi nälkä kun äitini teki ruokaa. Koskaan sitä ei ollut riittävästi, vaikka ei sinänsä varmaan rahasta ollut kiinni. Kuvaavaa oli eräs keskustelu, kun kävin aikuisiällä lapsuudenkodissa vierailulla. Menomatkalla kävin Hesburgerissa. Äitini oikein vielä soitti erikseen et tekee ruokaa, älä käy Hesessä.
Kerroin kuitenkin käyväni, aikuinen mies tarvitsee enemmän ravintoa kuin 5-vuotias. Kerroin vielä et otan 3 juustohampparia ainakin. Äitini tokaisi tähän "ota nyt vain yksi". Mistä tämmöinen nuukailu ruuasta johtuu? Onko kyseessä jäänne jostain 60 tai 70-luvuilta kun oli kaikesta puutetta? Vai onko henkisestä jääty johonkin 80-luvulla, jolloin olin vielä 5-vuotias ja annoskoot sen mukaisia? Aikuinen mies tarvitsee pääsääntöisesti 2000-2500 kcal vuorokaudessa energiaa.
Kommentit (16)
Kyllä ja myös omassa elämässäni kun lapset olivat pieniä. Perus pyrexvuoka piti riittää 4 hengelle 2 päiväksi, kauhistuttaa kun täällä monet sanoo syövänsä kahteen pekkaan yhdellä atrialla
Edelleenkin olen yhtä pieniruokainen (ja hoikka tiety)
Nälässä on kauhee olla. Itse olen kuullut enemmän päinvastaisia stooreja, että äideillä ole joku sisäsynteinen tarve syöttää muksut aina ääriään myöten täyteen. Vaikka olis just todistettavasti noussut esim siitä Hesen pöydästä niin mamma kauhoo pesuvadillisen janssoninkiusausta ja kaksi tusinaa lihapullia eteen
Meillä lihapadat poris aina koulusta tultaessa🥘
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja myös omassa elämässäni kun lapset olivat pieniä. Perus pyrexvuoka piti riittää 4 hengelle 2 päiväksi, kauhistuttaa kun täällä monet sanoo syövänsä kahteen pekkaan yhdellä atrialla
Edelleenkin olen yhtä pieniruokainen (ja hoikka tiety)
Mä oon aina kuvitellut, että jos elimistö toimii, niin voi syödä ihan kunnollisia annoksia eikä mitään legomiehen lautasellisia.
Mitä enemmän syö, sitä enemmän ravintoaineita ja niillä jaksaa mieli ja keho toimia.
Syön lämpimällä ruualla kyllä helposti sen puolikkaan pyrexin ja siihen salaatit, juurekset ja jälkkäri kyytipojaksi. En ole koskaan laihduttanut. 170/52kg
N35
Joo, kyllä yleensä poikien äidit (erit. Jos on vielä jotain tosissaan harrastavia)tottuu siihen, että mikään määrä ruokaa ei riitä. Ne on kuin hyeenat pöydässä, eli pitää olla määrää. Ja vaikka sitä määrää on, niin tunnin päästä niillä on uudestaan nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja myös omassa elämässäni kun lapset olivat pieniä. Perus pyrexvuoka piti riittää 4 hengelle 2 päiväksi, kauhistuttaa kun täällä monet sanoo syövänsä kahteen pekkaan yhdellä atrialla
Edelleenkin olen yhtä pieniruokainen (ja hoikka tiety)
Mä oon aina kuvitellut, että jos elimistö toimii, niin voi syödä ihan kunnollisia annoksia eikä mitään legomiehen lautasellisia.
Mitä enemmän syö, sitä enemmän ravintoaineita ja niillä jaksaa mieli ja keho toimia.Syön lämpimällä ruualla kyllä helposti sen puolikkaan pyrexin ja siihen salaatit, juurekset ja jälkkäri kyytipojaksi. En ole koskaan laihduttanut. 170/52kg
N35
Vanhemmiten aineenvaihdunta varmasti heikentyy eikä tarvitse enää niin paljon sapuskaa. Sama juttu ettei 5-12 vuotias vielä syö hirmuisesti. Tällä iällä on kuitenkin vielä aineenvaihdunta suht kiivasta.
Ap, M35
Meillä äiti aina annosteli ruoan ja esim lihapullia sai vain 4, muusia pienen nokareen ja kasviksia paljon. Nälkä oli 7-16 vuotiaana varsinkin vähän aina.
Nykyään sen terveysintoilu on mennyt vielä pidemmälle, kun isällä oli sydänkohtaus. Nykyään ne syö vegaaniruokaa ja useimmiten raakaruokaa. Kun mennään sinne lasten kanssa, pakko syödä jossain ennen vierailua ja heti sen jälkeen, kun ei niillä pavunitu-hapankaalisalaateilla ja idätetyillä siemennäkkäreillä oikein pärjää.
Meillä syötiin yksi lämmin ruoka, annos oli valtava ja kaikki piti syödä pois, äiti ei pitänyt ruuan valmistuksesta.
Juu oli. Mietin jo silloin, että mistä johtui. Tuli mieleen lähinnä, että äiti oli aina laittamassa ruokaa ja koki, että jos syödään vähemmän, niin ei tarvitse yhtä usein laittaa. Hän sanoi, että jos jää nälkä, niin ruisleipää saa syödä, mutta hänen valmistamalleen lämpimälle ruualle oli tietyt annoskoot. Teininä en välttänyt säännöistä, vaan söin mitä kotoa löysin, siis muutakin kuin ruisleipää ja tein itse paljon ruokaa, jotta sitä riittäisi.
Keitin pitkästä aikaa hernekeittoa purkista itselleni. Tuli sellainen muisto, että lapsuudenkodissa 70- ja 80-luvuilla lämmitettiin ehkä vain se yksi hernaripurkki neljän hengen perheelle. Joku kerta äiti sanoi, että laita nyt sitten toinenkin purkki. Köyhiä ei oltu. Oltiinko siihen aikaan vaan niin nuukia? Etsin aina kaapeista ruokaa kun olin niin nälkäinen. Opin syömään salaa, ja siitä tulikin minulle pitkäkestoinen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Keitin pitkästä aikaa hernekeittoa purkista itselleni. Tuli sellainen muisto, että lapsuudenkodissa 70- ja 80-luvuilla lämmitettiin ehkä vain se yksi hernaripurkki neljän hengen perheelle. Joku kerta äiti sanoi, että laita nyt sitten toinenkin purkki. Köyhiä ei oltu. Oltiinko siihen aikaan vaan niin nuukia? Etsin aina kaapeista ruokaa kun olin niin nälkäinen. Opin syömään salaa, ja siitä tulikin minulle pitkäkestoinen ongelma.
Syön yksin purkillisen hernekeittoa. Vähän tiukkaa se tekee, mutta en halua sitä jämälirua heittää pois enkä säilytellä. Ja olen nainen normaalipainoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja myös omassa elämässäni kun lapset olivat pieniä. Perus pyrexvuoka piti riittää 4 hengelle 2 päiväksi, kauhistuttaa kun täällä monet sanoo syövänsä kahteen pekkaan yhdellä atrialla
Edelleenkin olen yhtä pieniruokainen (ja hoikka tiety)
Mä oon aina kuvitellut, että jos elimistö toimii, niin voi syödä ihan kunnollisia annoksia eikä mitään legomiehen lautasellisia.
Mitä enemmän syö, sitä enemmän ravintoaineita ja niillä jaksaa mieli ja keho toimia.Syön lämpimällä ruualla kyllä helposti sen puolikkaan pyrexin ja siihen salaatit, juurekset ja jälkkäri kyytipojaksi. En ole koskaan laihduttanut. 170/52kg
N35
No me olimme onnellisia jos oli edes tuohon varaa 90 luvun alun lamassa. 8kk ilman rahaa oli aika rankkaa, oma palkka meni asuntolainan korkoihin. Sossutukia ei saanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keitin pitkästä aikaa hernekeittoa purkista itselleni. Tuli sellainen muisto, että lapsuudenkodissa 70- ja 80-luvuilla lämmitettiin ehkä vain se yksi hernaripurkki neljän hengen perheelle. Joku kerta äiti sanoi, että laita nyt sitten toinenkin purkki. Köyhiä ei oltu. Oltiinko siihen aikaan vaan niin nuukia? Etsin aina kaapeista ruokaa kun olin niin nälkäinen. Opin syömään salaa, ja siitä tulikin minulle pitkäkestoinen ongelma.
Syön yksin purkillisen hernekeittoa. Vähän tiukkaa se tekee, mutta en halua sitä jämälirua heittää pois enkä säilytellä. Ja olen nainen normaalipainoinen
Meillä se riittää kevyesti 70kg naiselle ja 100kg miehelle puoliksi ilman että on edes luiroa. Tulee 2 täyttä lautasellista
No, paasto on ollut joskus ihmiselle normaali olotila. Mutta nyt milloin minkin tahon progandan tuloksena hoetaan syökää, syökää ja syökää. Ja mihin sen on johtanut?
Meillä oli lautasmalli. Puolet lautasesta piti täyttää kasviksilla, perunaan ei rajattu, mutta lihaa kylläkin ja siitä piti riittää kahdeksi päiväksi. Välillä perunoiden lisäksi ei ollut kuin puolukoita.
Ei tainnut entisaikojen pelto-ja metsätyö miehet syödä 2000 kaloria päivässä?
Ehkä äiti yrittää pitää sinut ikuisesti lapsena pihtaamalla ruuassa.
Olen 80-luvun lapsi.kaikessa muussa säästettiin, mutta ruokaa oli aina riittävästi. Isäni lapsuudenkodissa (eli mummolassa)pöydät notkui joka aterialle ja kenellekään ei jäänyt nälkä. Äitini lapsuudenkodissa ei ollut koskaan mitään ruokaa. Kahvia ja pullaa tarjoiltiin lounaaksi ja illalliseksi ( nämä jälkimmäiset siis 70-luvun koteja).