Onko yhtään toimivaa uusperhettä paikalla?
Mayday mayday!
Auttakaa hyvät ihmiset. Mieheni 18-vuotias tytär oli meillä pari päivää ja mä laskin kymmeneen, sataan ja sataan kymmeneen, jotta olisin aikuisena säilyttänyt malttini. Neiti saapui täyshoitoon. Tarjosi pyykkiään pestäväksi, ei auttanut yhtään ruoanlaitossa, kattamisissa, yms. vaan kylmän viileästi jätti omat ruokailuastiansa pöytään. Meidän lapsemme 4 ja 5 v katselivat kummissaan vierestä " isosiskon" käyttäytymistä. Miksi meidän pitää auttaa/korjata astiat kun tuokaan ei tee niin.
Millä saada neiti toimimaan talossa talon tavoilla? Keskustelu ei auta, sitä toki olen koettanut. Kotona kun mamma passaa, mutta paha äitipuoli ei sitä tee. Miehenikin on yrittänyt selittää tämän uuden perheemme toimintatapoja, mutta kuuroille korville tuntuu puhuvan.
Kommentit (10)
että tyttö on jo 18-v. Sun ei periaatteessa enää tartte edes esittää kivaa äitipuolta eikä ainakaan passata. Voit ihan huoletta kertoa, että voi lainata pesukonetta jos tarvitsee yms. Luultavasti pian enää vieraillee lyhyitä aikoja teillä, koska on jo aikuinen. Eri asia, kun on alaikäisiä huollettavana ( esim. minä olen sellaisen äitipuoli...)
Ei sillä etteikö voisi osallistua kotitöihin, mutta jos vain muutamia päiviä vuodessa teillä, niin onko se nyt niin vaikeata pestä hänen pyykkinsä sen kerran...? Itse en edes lähtisi pesemään muiden pyykkiä, sillä koneet ovat erilaisia, vaatteista voi puuttua pesulappuja, ja muutenkin jokaisella on tapansa pestä pyykkiä...
Toki astiat olisi voinut pöydästä korjata, mutta näissäkin on eri tapoja... Joissakin perheissä kaikki vievät omat astiat tiskipöydälle, joissakin suoraan koneesen, ja joissakin astiat jätetään pöydälle ja vuorotellen jokainen perheenjäsen kerään ne kerralla koneesen.
Mutta tosiaan, jos käy vain harvoin teilä, on tyttö MINUSTA enemmän vieras kun perheenjäsen. Varsinkin jos ei ole koskaan asunut teillä ja ollut jo isompi kun olette miehesi kanssa tavanneet, ei hänelle ole koskaan muodostunut teihin " perheenjäsen" -sidettä. Tällöin on ihan ymmärrettävää, että ei osaa olla teillä niinkuin kotonaan, ja käyttäytäytyy enemmänkin niinkuin vieras.
Ja lapsille voi asiat selittää, ettei isosisko tiedä mihn lautasen laitetaan, pyytää vaikka lasta näyttämään niin tyttökin oppii...;) Mutta jos marttyyrina tuijotat tyttöä päätäsi pudistellen, pienemmät lapset kyllä huomaavat käytösesi... Minä en voi sille mitään, että tämäkin tarina taas kuulostaa näiltä veemäisiä äitipuolia kategorian jutulta...
Annathan muuten tytön ja isän viettää kahdestaan aikaa...? Se on hyvin tärkeätä, lähde vaikka mummolaan kyläilemään pienempien lasten kanssa, kun tämä tyttö seuraavan kerran tulee teille, ei tarvitse katsella kuinka ei tee mitään, ja tyttö saa viettää aikaa kahden kesken isänsä kanssa -kaikki voittavat!:)
Vika on teissä, miehessäsi ja sinussa, ei tässä tytössä! Käyttäytymisensä voi olla epäsopivaa, mutta tekstistäsi päätellen koitat syyllistää tätä tyttöä. Ei kaikki osaa auttaa ruuanlaitossa, tai osaa tarjota apuaan! Pyysitkö häntä edes auttamaan?
Tarkoitan etten lähtisi pesemään " vieraana" ollessani muiden pyykkejä (tässä tapauksessa tyttö teidän pyykkejänne) koska kone outo, vaatteet outoja ymv. mutta jos minulla on vieras, toki pesen hänen vaatteensa ja kysyn että mikä lämpötila on hyvä ymv. Harvoin parin päivän vieraalla tulee pyykkiä niin paljon, että niistä koneellinen tulee, joten aika hassua (kuten joku yllä ehdotti) että tyttö olisi pessyt ne parit sukat, alushousut, pari paitaa tmv. mitä pyykkiä hänellä nyt olikin´, itse.
Mieheni tytär käy meillä ehkä kerran kuussa viikonloppuna. Usein hänet haetaan kotoaan 150 km päästä ja kuskataan vähintään linja-autolle. Tai sitten viedään kotiin. Hän vain olettaa minun olevan palvelijansa, koska pesen tietysti 4 ja 5 v pyykit ja laitan ruokaa, niin samat " oikeudet" tietysti kuuluisivat myös hänelle. Mieheni viettää tietysti myös yksin aikaansa hänen kanssaan. he käyvät syömässä, elokuvissa... silloin tällöin, ehkä kerran kuussa vaikka välimatkaa onkin. Tytär vain sattui syntymään väärään parisuhteeseen. Hänen äitinsä väitti syövänsä pillereitä ja mieheni tietysti uskoi :( ja lapsihan siitä seurasi 80-luvun loppupuolella. Pika-avioliitto ja pikaero, koska puolisot eivät voineet sietää toisiaan. No, eihän se tyttären syy ole. Kuitenkaan mieheni ja ex-vaimo eivät ole tekemisissä toistensa kanssa, paitsi pankkisiittoilla, kunnes tytär täytti 18 v. Nyt mies maksaa sitten suoraan tytölle rahaa. Tytön äiti on alkoholisti, rahaton ja usein myös työtön reppana. Miehet/isäpuolet vaihtuvat taajaan... tiedätte kyllä tarinan. Siksi tällainen " tavallinen" perhe tarjoaisi toisenlaisen vaihtoehdon, mutta 18 v murkku pistää kaikin keinoin vastaan. Siksi olen ymmälläni, koska en kodissani salli ihan mitä vaan.
Hän on elämänvaiheessa, johon kuuluu luonnollisena osana irrottautuminen vanhemmista. Hän tarvitsee vähemmän vanhempia, ei enemmän. Ei hän tule koskaan pitämään sinua vanhemman asemassa itselleen, eikä tarvitsekaan - hän on siihen aivan liian vanha.
Tarvitset asennemuutoksen. Miellä hänet miehellesi tärkeäksi vieraaksi, joka käy usein kodissanne. Meilläkin yöpyy usein miehen ulkomaalaisia tuttuja, joita passaan ja mieheni on siitä kiitollinen.
Tunnen myös äitipuolen roolia, sillä mieheni 14-vuotias asuu meillä 24/7. Ei hänkään mielellään siivoa eikä vie astioitaan koneeseen, mutta se kuuluu asiaan. Häntä komennan, koska hän asuu meillä ja velvollisuuteni on opettaa hänelle, että elämässä pitää hoitaa myös epämieluisat rutiinit. Mutta sinulle en suosittele samaa.
Tämä teidän 18-vuotias on jo täysin menetetty kasvatuksellisessa mielessä. Et voi yhtään mitään sille, millaisen miehesi ja hänen exänsä ovat tytöstä kasvattaneet. Voit vain todeta, että tuollainen tuli, ja hymyillä kauniisti. Älä missään tapauksessa ota mitään vastuuta hänen käytöksestään tai sen muuttamisesta.
Minun neuvoni on, että pyykipesussa sanoisin hänelle, että toki pesu on mahdollista, annapas kun näytän miten meidän kone toimii. Ja yhdessä olisitte laittaneet hänen pyykkinsä koneeseen. Vielä olisin sanonut, että seuraavalla kerralla pyydä vaan näyttämään, jos et muista miten konetta käytettiin.
Lautasien yhteydessä meidän uusperheessä ( 10 henkeä) osalle joudutaan toistuvasti muistuttamaan, että lautaset viedään koneeseen.
Usein me aikuiset kuvittelemme, että lapsi kasvaisi yhdessä yössä aikuiseksi kun täyttää 18 v. Siksi esim. kouluissa joudutaan opettamaan lapsille esim. laskujen maksamista pankkiautomaateilla ym. asioita. Ehkäpä tämänkin tytön äiti jättää hänet oman onnensa nojaan, ja tuo, ehkä välinpitämättömältä tai ylimieliseltä vaikuttava käytös, onkin vain epävarmuutta.
Tiedän että välillä näitä toisen kasvattamia lapsia voi olla vaikeakin sietää, mutta itse yritän ajatella, että he ovat syyttömiä vallitsecvaan tilanteeseen ja miehelleni tärkeitä ja hänen lapsiaan. Enhän toivoisi omille lapsillenikaan töykeää käytöstä exmiehen puolisolta.
18v on jo aikuinen. Kerran kuussa viikonloppu = hän on teillä vieraana, ei perheenjäsenenä. Jos haluat, että astiat menee suoraa koneeseen, sitten vain avaat suusi ja sanot, että jokainen korjaa omat jälkensä. Jos et halua pestä hänen pyykkejään (miten paljon niitä nyt viikonlopussa tulee???) niin kerrot likalle, kuinka teidän koneenne toimii.
Tämä tyttö tuskin mieltää olevansa teillä perheenjäsenenä. Hän on jo sen ikäinen, että häntä ei voi kohdella kuin lasta. Se vaan on sellainen juttu, että pitää avata suunsa, ei kukaan osaa toisen ajatuksia lukea.
vaikkapa kertoen, että " ajattelimme että sulla menee aika paremmin, jos on jotain tekemistä myös. tänään voisit tehdä salaatin ja kuoria perunat"
Joitakin täytyy yksinkertaisesti patistamalla sosiaalistaa.
Itse olen aikoinaan ravintolakoulussa ohjannut teinejä milloin mihinkä hommaan...
ja kotinne peilisäännöt selviksi! Kyllä 18-vuotiaan luulisi jo puhetta ymmärtävän. Mies siis asialle pelisääntöjen osalta. Ja toki itse voit joka kerta sanoa, että laita astiat koneeseen yms.
Touhua itsekin jotain tytön kanssa, jotain naisten juttuja tms. ja yritä saada hänet touhuamaan myös pienten lapsienne kanssa. Siitä se yhteishenki kasvaa. Ja kyllä kait isä huomioi tyttöä myös....?