Lue keskustelun säännöt.
Mitä tässä elämässä on enää iloa tuovaa?
04.02.2021 |
Olen viisikymppinen nainen. Lapset ovat jo teinejä ja muuttavat pian pois kotoa ja toisaalta sitä jo odotankin. Suhde mieheen on arkipäiväistä ja yhdessäolo ei säväytä enää. Elämä on mennyt kaavan mukaan, omaisuutta on hankittu ja matkoja tehty. Korona-aika on tylsistyttänyt elämän täysin. Ei ole enää mitään mieltä virkistävää tai odotettavaa. Ihan kuin olisi jossain puolikoomassa päivien toistaessa samaa kaavaa. Viikonloput ovat melkein raskaampia kun ei ole töitä.
On alkanut tuntua koko elämä ihan turhalta. Parhaat vuodet, kokemukset ja onnen hetket ovat takanapäin enkä osaa enää ajatella mikä voisi vielä tuoda onnea ja iloa. Ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Masentavaa.
Kommentit (17)
Miten olet päästänyt itsesi noin tylsistymään? Nautitko edes työstäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokseenkin samat tunnelmat, mutta sillä poikkeuksella, että ei ole niitä lapsiakaan. Olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, että Koronan jälkeen taas helpottaa. Vaan helpottaakohan? Ehkä elämä tässä iässä sitten vaan on tällaista?
Vierailija kirjoitti:
Miten olet päästänyt itsesi noin tylsistymään? Nautitko edes työstäsi?
Työ on ainoa asia mikä saa minut edes vähän innostumaan ja työaika meneekin hujauksessa. Etätöitä teen.
Vierailija kirjoitti:
Jokseenkin samat tunnelmat, mutta sillä poikkeuksella, että ei ole niitä lapsiakaan. Olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, että Koronan jälkeen taas helpottaa. Vaan helpottaakohan? Ehkä elämä tässä iässä sitten vaan on tällaista?
Ei tule olemaan mitään "koronan jälkeen" -aikaa. Tällaista tämä tulee olemaan kymmenet seuraavat vuodet. Koittakaa nyt vain elää kunnolla ajoissa.
Tähän pitää vastata, että hanki harrastus, tai useampi. Ja rakastaja.
Joo.
Itse olen 45v ja lapset aikuisia, mutta vielä teinejä, ja asuvat kotona. Odotan mielenkiinnolla saamiasi vastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alappa vaikka vapaaehtoistöihin sen sijaan että itket omaa elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokseenkin samat tunnelmat, mutta sillä poikkeuksella, että ei ole niitä lapsiakaan. Olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, että Koronan jälkeen taas helpottaa. Vaan helpottaakohan? Ehkä elämä tässä iässä sitten vaan on tällaista?
Ei tule olemaan mitään "koronan jälkeen" -aikaa. Tällaista tämä tulee olemaan kymmenet seuraavat vuodet. Koittakaa nyt vain elää kunnolla ajoissa.
Harrastus loppui koronan takia enkä ole löytänyt uutta tilalle. Haluaisin nimenomaan harrastuksen missä tapaa uusia ihmisiä, mutta eipä se ole nyt mahdollista. Olen aika yksinäinen siis myös.
Rakastaja piristäisi ihan varmasti, mutta harmi, että se ei ole sallittua.
Voipi iskeä joku vakava sairaus ja sitten kaipaat tylsää, tasaista elämääsi. Kannattaa opetella olemaan kiitollinen asioista. Kuulostaa, että elämäsi on kuitenkin aika hyvin.
Jos sinulla on energiaa, voisit harkita esim. kotia kaipaavan lemmikin hankkimista tai esim. auttavassa puhelimessa silloin tällöin päivystämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mietipä sitä, että on paljon ihmisiä jotka ovat aivan yksinän. Mieluusti ottaisin puolison.
49v ukko tässä.
Tässä palstailen vaimo olkapäähän nojaten.
Varmaan yöllä rakastelemme.
Miksi et yrittäisi elvyttää parisuhdettanne?
Luen kirjoja ja lehtiä, katson telkusta ja Areenasta dokkareita.
Eikö sinulla ole mielenkiinnonkohteita?
Harrastelen tekniikan 534kanssa askartelua.
Olisiko mitään käsityöharrastusta tms. mikä kiinnostaisi sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alappa vaikka vapaaehtoistöihin sen sijaan että itket omaa elämääsi.
Poistu sinä internetistä ihmisiä haukkumasta.
Suomessa voi matkustella, pyörähtää reissulla vaikka vesipuistossa ja kylpylässä, voi urheilla, voi tavata ystäviä ja käydä ulkona syömässä tai kauneushoitolassa. Vaikka mitä löytyy mitä voi tehdä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
49v ukko tässä.
Tässä palstailen vaimo olkapäähän nojaten.
Varmaan yöllä rakastelemme.Miksi et yrittäisi elvyttää parisuhdettanne?
Luen kirjoja ja lehtiä, katson telkusta ja Areenasta dokkareita.
Eikö sinulla ole mielenkiinnonkohteita?
Harrastelen tekniikan 534kanssa askartelua.
Olisiko mitään käsityöharrastusta tms. mikä kiinnostaisi sinua?
Kuulostat onnekkaalta. Ja olenhan minäkin kaikilla mittareilla mitattuna. Mutta silti koen tyhjyyttä ja tylsyyttä. Olen ajatellut aloittaa opiskelemaan, vaikka edellisestä ei olekaan vielä pitkä aika. Eniten tässä harmittaa se mille nyt ei vaan voi mitään eli ihmisten tapaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa voi matkustella, pyörähtää reissulla vaikka vesipuistossa ja kylpylässä, voi urheilla, voi tavata ystäviä ja käydä ulkona syömässä tai kauneushoitolassa. Vaikka mitä löytyy mitä voi tehdä!
No ei todellakaa voi jos elää vastuullisesti korona-ajan ohjeiden mukaan. En voisi nauttia noista asioista tartunnan pelossa. Juuri noita asioita kaipaan.
Uskosta saa sitä oikeaa, syvempää merkitystä elämään, sekä elämäniloa.
Mutta noin muuten, jos kaipaat kevyempää sisältöä, maailmahan on pullollaan tekemistä ja opiskeltavaa!
Youtube esiin, ala opiskella sen avulla jonkin soittimen soittamista. Tai opettele joku lautapeli. Tai bongaa lintuja. Opettele tähtikuviot. Lue klassikkokirjat, ala kohottaa kuntoa ja tähtää puolimaratonille.
Kun vaan aloitat jotain uutta, ihan sama vaikkei aluksi kiinnostaisikaan, uusi juttu saattaakin tempaista mukanaan. Kokeilemisesta saa ainakin uutta ajateltavaa, joka jo sinänsä virkistää.
ala dokaamaan