Sotien jälkeen kommarit, porvarit, maajussit ja demarit pärjäsivät keskenään ihan hyvin

Ei ollut näitä jatkuvia riitoja, varsinkaan maaseudun kylissä, vaan asiat saatiin sovittua. Talvisodassa oli nähty, minkälainen se naapuri on tosipaikassa ja sillä varmasti oli iso merkitys. Mummolani kylässä yksi SKDL-ukko oli suosittu yli puoluerajojen, koska oli ollut sodassa kuulemma mies paikallaan. Sitten taas yksi varakas maalaisliittolainen isäntämies tunnettiin miehenä, jolla "hermot eivät kestäneet". Ei häntä kuitenkaan pilkattu, mutta ei hän kyllä liikaa pullistellutkaan kunnan toimissa. Kommaritkin olivat enemmän kotimaan jääriä, ketään ei se Neuvostoliitto oikein kiinnostanut, olivathan paikallisen meiningin nuorina todistaneet. Talvisotaanhan mentiin kylän ukkojen kesken, osin myös jatkosotaan.

Pitäisi nykyäänkin olla joku pikku koitos, joka näyttäisi ihmisen oikean karvan. Tämä korona on antanut hieman viitteitä, mikä kukin oikeasti on, yllättävän moni on osoittautunut hysteeriseksi paskahousuksi. Mutta ei se vielä riitä.