Masennus, yksinäisyys, apuja kaipaan!!
Eli olen todella masentunut. Tunnen pohjatonta yksinöisyyttä. Vanhoja ydtäviä ei tule nähtyä, päivät menee töissä käydessä, kotona siivotessa, kuntosalilla joskus. Kaikki tuntuu tosi merkityksettömältä.
Oikeastaan oon aina ollut aika yksinäinen.toisaalta aina eibole myösköön tuntunut tältä, oon menettänyt mun toivon. En tiedä, mitä tekisin. Mistä voisin löytää jotain, mihin kuulua näin kolmekymppiä lähentelevänä. Luonteeltani oon kiltti, ystävällinen, avualias, kuuntelevainen ja en puhu pahaa muista. En tiedä, mikä minussa ln vikana.
Onko toivo täysib menetetty? Mitä tässä voi tehdä?
Kommentit (11)
Mä enn ole ittte uskaltanu ihmissuhteiiita alkaa rakentamaan kun olen tiedostanut sennn että jokin vika vaivaa pääässä. Oleen sitä mieltä että kun putoaaa kelkasta niiin sillloin alkaa rakentamaaan valheeellista mielikuvitustodellisuuutta kompensoiden todelllista todellisuutta eli alkaa elämään valheeessa ja sopeutuu siihen.
Hanki mies/ lapsi/ koira/ tapaa sukua?
Vierailija kirjoitti:
Mä enn ole ittte uskaltanu ihmissuhteiiita alkaa rakentamaan kun olen tiedostanut sennn että jokin vika vaivaa pääässä. Oleen sitä mieltä että kun putoaaa kelkasta niiin sillloin alkaa rakentamaaan valheeellista mielikuvitustodellisuuutta kompensoiden todelllista todellisuutta eli alkaa elämään valheeessa ja sopeutuu siihen.
Ihhmisen luontainen piirre on sopeutuminen. Antiikin kreikassa on jo hyvä esimerkki siitä esim luolateoria jossa vangit on selkä luola aukkoa päin ja näkevät vain kaiken varjoiiina ja alkavat mielikuvituksessaaan muodostaa uutta elämäää näiden varjojen käytttäytymisestä joista muodostuu heidän ikäänkuin uusi todellisuuus. Se tarkoitttaa sitä etttä on irtaantunut kulttuurin käyttäytymisestä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä enn ole ittte uskaltanu ihmissuhteiiita alkaa rakentamaan kun olen tiedostanut sennn että jokin vika vaivaa pääässä. Oleen sitä mieltä että kun putoaaa kelkasta niiin sillloin alkaa rakentamaaan valheeellista mielikuvitustodellisuuutta kompensoiden todelllista todellisuutta eli alkaa elämään valheeessa ja sopeutuu siihen.
Ihhmisen luontainen piirre on sopeutuminen. Antiikin kreikassa on jo hyvä esimerkki siitä esim luolateoria jossa vangit on selkä luola aukkoa päin ja näkevät vain kaiken varjoiiina ja alkavat mielikuvituksessaaan muodostaa uutta elämäää näiden varjojen käytttäytymisestä joista muodostuu heidän ikäänkuin uusi todellisuuus. Se tarkoitttaa sitä etttä on irtaantunut kulttuurin käyttäytymisestä jne.
Se etttä kun puhutaan tavalllaan hullludesta niin tuo voisi kuvastaaa jopa sitä eli ei käsitä mitä on se ns "normaaali" kulttuurisssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä enn ole ittte uskaltanu ihmissuhteiiita alkaa rakentamaan kun olen tiedostanut sennn että jokin vika vaivaa pääässä. Oleen sitä mieltä että kun putoaaa kelkasta niiin sillloin alkaa rakentamaaan valheeellista mielikuvitustodellisuuutta kompensoiden todelllista todellisuutta eli alkaa elämään valheeessa ja sopeutuu siihen.
Ihhmisen luontainen piirre on sopeutuminen. Antiikin kreikassa on jo hyvä esimerkki siitä esim luolateoria jossa vangit on selkä luola aukkoa päin ja näkevät vain kaiken varjoiiina ja alkavat mielikuvituksessaaan muodostaa uutta elämäää näiden varjojen käytttäytymisestä joista muodostuu heidän ikäänkuin uusi todellisuuus. Se tarkoitttaa sitä etttä on irtaantunut kulttuurin käyttäytymisestä jne.
Se etttä kun puhutaan tavalllaan hullludesta niin tuo voisi kuvastaaa jopa sitä eli ei käsitä mitä on se ns "normaaali" kulttuurisssa.
Suomalaisellle miehellehän tavalllista on erakoituminen, nöyryyden kanssa kampppailu ja häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä enn ole ittte uskaltanu ihmissuhteiiita alkaa rakentamaan kun olen tiedostanut sennn että jokin vika vaivaa pääässä. Oleen sitä mieltä että kun putoaaa kelkasta niiin sillloin alkaa rakentamaaan valheeellista mielikuvitustodellisuuutta kompensoiden todelllista todellisuutta eli alkaa elämään valheeessa ja sopeutuu siihen.
Ihhmisen luontainen piirre on sopeutuminen. Antiikin kreikassa on jo hyvä esimerkki siitä esim luolateoria jossa vangit on selkä luola aukkoa päin ja näkevät vain kaiken varjoiiina ja alkavat mielikuvituksessaaan muodostaa uutta elämäää näiden varjojen käytttäytymisestä joista muodostuu heidän ikäänkuin uusi todellisuuus. Se tarkoitttaa sitä etttä on irtaantunut kulttuurin käyttäytymisestä jne.
Se etttä kun puhutaan tavalllaan hullludesta niin tuo voisi kuvastaaa jopa sitä eli ei käsitä mitä on se ns "normaaali" kulttuurisssa.
Suomalaisellle miehellehän tavalllista on erakoituminen, nöyryyden kanssa kampppailu ja häpeä.
Elii viina ja krapula.
Aina voi hakeutua ihmisten seuraan. On olemassa esim yhdistyksiä, joissa varmasti kaivataan lisää väkeä. Kaikilla seuduilla ja kaikilla eri sairauksillakin on omat yhdistyksensä. Voi mennä myös tekemään hyväntekeväisyyttä, ihan varmasti löytyy kohteita kunhan vaan uskaltaa lähteä mukaan.
Toki jos on kovasti masentunut, pitäisi ensin hoitaa itseään, jotta jaksaa liittyä muiden seuraan. Yksi tosi oleellinen asia elämässä on yksin olemisen opettelu. Eli sellainen olotila, että yksin on ihan ok olla, tulee itsensä kanssa toimeen ja kokee elämänsä mielekkääksi niinkin.
Olet kuin minä.
Kärsin yksinäisyydestä.
Nyt kotiseudulla, täällä sentään näen sukulaisiani.
Täällä vähän sama, paitsi että en enää edes kaipaa kenenkään seuraan. Olen ollut yksin niin kauan että siihen on jo tottunut.
Sori noista kirjoitusvirheistä. Puhelimeni näyttö on rikki, joten en nää kaikkia sanoja
-ap