Lue keskustelun säännöt.
Muistellaan Tiimaria
03.02.2021 |
Tiimarissa tuli käytyä usein. Vihkot, kynät yms. tuli aina ostettua sieltä. Lapsena saatoimme viettää pitkät ajat valitsemassa tarra-arkkeja niistä rullista, joita Tiimarissa oli. Mutta oli siellä aivan outoa krääsääkin. Omituisia posliinihahmoja ja rumia astioita. Mutta sitten Tiimari koitti alkaa myymään "tasokkaampia" tavaroita ja hinnat nousivat. Lopulta koko firma meni konkurssiin.
Mitä outoja esineitä muistatte nähneenne alkuaikojen Tiimareissa?
Kommentit (370)
Minunkin mielestäni Tiimari oli parhaimmillaan silloin, kun se aloitti - oliko se joskus heti 80-luvun puolivälin jälkeen..
Krääsäkin voi olla hyvälaatuista, ja alkuajan Tiimarissa oli hyvälaatuista krääsää, jota ei oltu yritettykään muokata muuksi kuin krääsäksi. Ostin sellaista kivaa pikkukamaa, jolla ei tee mitään mutta joka ilahduttaa söpöydellään ja pienikokoisuudellaan. Ostin ainakin pari posliinipöllöä ja… jotain sellaista… Ostin myös muovisen, kassina käytettävän korin…
Tosiaan loppuaikoina Tiimari alkoi myydä ”järkevää” taloustavaraa ja menetti samalla suloisen tiimarimaisuutensa. Olisi pysynyt rohkeasti ja ylpeästi krääsäkauppana.
-Hentunen-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt muistan: Söpöin esine, jonka Tiimarista ostin, oli pullean sydämen muotoinen terotin. Niitä oli eri värisiä, kaikki metallihohtoisia muistaakseni. Itse valitsin metalliliilan. Taisin myöhemmin ostaa vielä vaaleanpunaisen.
-Hentunen-
Minulla on se sama vaaleanpunainen ”I love you” -A4-vihko! Se oli jo myöhempää aikaa… taisi olla 90-luvun loppua tai vuosituhannen vaihdetta. En mitenkään erityisesti tykännyt vihkosta, mutta sain halvalla.
Itse muista hiekkapellet 5 markkaa kpl ja sellaiset posliinimukit missä sinisiä kukkia, on tallella. Oli kyllä ihana kauppa, siellä sai rauhassa katsella, ei ollut kiireen tuntua. Muistaakseni Jyväskylässä oli jopa 2 tiimaria. Toinen lähempänä kirkkopuistoa ja toinen jossain h& m kohdalla. Ja ne samettitarrat oli aivan ihania!
Eikä saanut samoja tuotteita muualta. Ja sitä paitsi Tiimareissa oli aivan oma tunnelmansa. Ne olivat niin söpön pieniä ”loukkoja”, niin kuin joku kirjoitti, ja ihan täynnä ihan kaikenlaista ihanaa krääsää! Ja kollektiivinen muistelu on mukavaa ja yhdistää ihmisiä.
-Hentunen-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tuokin vielä: sai rauhassa katsella ilman kiireen tuntua! Osuvasti sanottu. Ah, sellaista kyllä kaipaa…
-Hentunen-
Helsingissä Tiimareita oli useita, ydinkeskustan lisäksi oli ainakin Kallion kupeessa ja Hakaniemessä…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autohullun pikkupojan muistoja 80-luvulta:
- Tiimarissa myytiin käytettyjä lehtiä. Muistan ostaneeni sieltä mm. Tekniikan Maailmoja, ja parhaiten sieltä ostetuksi muistamani numeron kansikuva osoittautui niinkin vanhan numeron kuin 6/1971 kansikuvaksi. Ostamisen on täytynyt tapahtua vasta noin 80-luvun puolivälissä.
- Yhdysvalloissa monissa osavaltioissa ajoneuvojen rekisterikilvet vaihdetaan jostain verotus- tms. syistä uusiin vuosittain, ja Tiimarissa oli jostain käsittämättömästä syystä pieni erä käyttämättömiä Illinoisin osavaltion vuoden 1978 rekisterikilpiä paperisissa postituskuorissaan! Ostin koko erän. Tämä samoin 80-luvun puolivälissä.
Just noita minäkin kaipaan: Tiimari ja Anttila, ne olivat aina minun lempikaupat! Tiimarista sai ihania koriste-esineitä ja Anttilasta ”järkevää” tavaraa edullisesti. Suomen parhaat kaupat ikinä!
-Hentunen-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Just noita minäkin kaipaan: Tiimari ja Anttila, ne olivat aina minun lempikaupat! Tiimarista sai ihania koriste-esineitä ja Anttilasta ”järkevää” tavaraa edullisesti. Suomen parhaat kaupat ikinä!
-Hentunen-
Anttila oli kyllä mahtava. Yhtä sun toista tuli ostettua sieltä, ihan vastaavaa ei enää ole.
Tiimarissa ei tullut tosin käytyä kertaakaan. Taisi olla lähinnä jotain krääsää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännää, miten paljon maailma on muuttunut tosi lyhyessä ajassa.
Samaistuin tosi paljon moniin Tiimari-muistoihin kirjekavereista, tarrojen vaihtamisesta, hienoista kynistä ja penaaleista, tuoksukumeista ja kaverikirjoista. Luin kuinka moni sanoi olevansa täti ja puhui nykynuorisosta, se tuntui vähän vanhanaikaiselta näin 27-vuotiaana ja ensimmäistä lasta odottavana, mutta ajattelin että ehkä en vain hahmota omaa ikääni hyvin. Sitten moni sanoikin olevansa esimerkiksi 46 tai enemmän.
Miten tuntuu, että jaan paljon enemmän lapsuusmuistoja itseäni melkein 20 vuotta vanhempien kuin 10 vuotta nuorempien kanssa? Nämä kuvaukset ovat olleet kuin omasta lapsuudesta. Ei silloin tiedetty mitään vaikka tiktokkaamisesta, kun itse olin lapsi.
Kasarilla tiimarista sai sellaisia siihen aikaan muodissa olleita surumielisen, hyvin hailakan ja valkoisen pellen posliinisia naamioita, (ripustettiin seinälle) samaa teemaa oli julisteina, tauluina ja ihan koriste-esineinäkin. Nämä eivät siis olleet mitään creepyjä, vaan sellaisia pop-kulttuurityylisiä. Ihailin aina kaverini isosiskolla olevia pellekoristeita, niissä oli glitteriäkin ja olivat niin aikuismaisia. Joillakin oli kyynel silmästä valumassa. Miten kaunista!
Voi, kunpa olisin ollut niin rikas, että olisin voinut moisen taide-esineen ostaa! Mutta omilla viikkorahoillani oli tyytyminen nalle- ja pupuhuopatarroihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen ainoa Tiimari Kouvolassa:
https://youtube.com/shorts/4K9lw5zF8rA?feature=shared
Eipä oo sama kuin se vanha.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Voi, kun joku perustaisi sen uudestaan, vaikka kaverukset kimpassa.
Ja nimenomaan sen vanhan :)
Onko teillä tallessa vielä joitain Tiimarista ostettuja tavaroita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouvalassahan toimii edelleen Tiimari :D onko kouvolalaisia paikalla? Millainen kauppa se on?
Niinpä. Millainen se on? :)
Ei kuulema samanlainen kuin nuo vanhat Tiimarit oli :(
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään on Flying tiger. 🤗
Voiko edes verrata?
Vierailija kirjoitti:
Oi ihana Tiimari
Hajukumit, tarrat, kynät .... se oli alakouluikäisen taivas!
Minulle on jäänyt parhaiten mieleen Tiimarin "tuotteena" ne musta-valkoiset muovipussit, joskus 90-luvulla. Pienet muovipussit olivat ainakin semmosta ritisevää muovia. En tiedä miksi ne on jäänyt mieleen.