Lue keskustelun säännöt.
Onko muita jotka aikoo luovuttaa elämässä? Miten se onnistuu käytännössä.
01.02.2021 |
Olen 40v ok työssä, mutta luulen että en jaksa enää muutamaa vuotta kauempaa. Työ on vaikeaa, vaativaa ja raskasta asiantuntijatyötä, mutta kehnosti palkattua.
Haluaisin vain jättäytyä yhteiskunnan elätiksi ja elää vaatimattomasti minimitoimeentulolla. En jaksaisi mitään.
Ongelma tässä on se, että on avioliitto ja lapset, joiden vuoksi en voi "täydellisesti" vapautua.
Onko kukaan hypännyt pois oravanpyörästä, kokemuksia?
Kommentit (20)
Hohhoijaa taasen. Se sijaan että ruikutat täällä, voit katsella itsellesi helpompia töitä. Yhteiskunnan elätiksi heittäytyminen vapaaehtoisesti ei ole täysjärkisen hommaa kun vaihtoehtojakin on.Itse sijoitan säästöni osakkeisiin niin kauan kunnes kuukausittain osinkovirta ylittää peruspäivärahan. Näin ei tarvitse jättäytyä viranomaisten armoille. Ei paljon järki sun päätä pakota jos pidän toimeentulotuellä kärvistelyä elämänä. Se on vaan hengissä säilymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taasen. Se sijaan että ruikutat täällä, voit katsella itsellesi helpompia töitä. Yhteiskunnan elätiksi heittäytyminen vapaaehtoisesti ei ole täysjärkisen hommaa kun vaihtoehtojakin on.Itse sijoitan säästöni osakkeisiin niin kauan kunnes kuukausittain osinkovirta ylittää peruspäivärahan. Näin ei tarvitse jättäytyä viranomaisten armoille. Ei paljon järki sun päätä pakota jos pidät* toimeentulotuellä kärvistelyä elämänä. Se on vaan hengissä säilymistä.
Moraali on estänyt aikeet tähän mennessä. Nyt kuitenkin huomaan että osa heistä jotka eivät koskaan ole edes yrittäneet, voivat paremmin taloudellisesti ja muuten kuin minä. Siksi en jaksa enää räpistellä.
Tee työsi huonosti tästä lähtien, niin ei stressaa yhtä paljon. Saatat saada potkutkin, minkä jälkeen 3kk karenssi mahdollisesti ja sitten vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Moraali on estänyt aikeet tähän mennessä. Nyt kuitenkin huomaan että osa heistä jotka eivät koskaan ole edes yrittäneet, voivat paremmin taloudellisesti ja muuten kuin minä. Siksi en jaksa enää räpistellä.
Entäs ne, kenellä menee huonommin? Et näe heitä jotka ovat minimituloilla ja sairaita tai muuten syrjäytyneitä, jotka ovat piilossa betonikopperoissaan. Tai pahempaa, asuvat sairaalassa, laitoksessa tai vankilassa sen vuoksi mihin elämäntapa johti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paras hetki on työpaikan YT-neuvottelut, jos sellaisia on lähiaikoina tiedossa. Ilmoittaudu vapaehtoiseksi lähtijäksi. Ensimmäiset kaksi vuotta on aikaa tasapainottaa menot tulevien tulojen mukaan, sitten voi vain oleskella ilman huolen häivää. Vapaus mennä ja tulla on vakituista työtä tärkeämpää ja heräät joka aamu hymyhuulessa ilman stressia. Voit sitten vaikka vilkuttta töihin lähtevälle napurille ja käyttää päivän mihin huvittaa.
Kohta alkaa työkkärin painostus. Käsketään hakea feissarin ja puhelinmyyjän töitä. Jos ei tärppää, pääset typpiin ja johonkin kierrätyskeskukseen. Jos ei kiinnosta, tulee karenssia ja leikattua toimeentulotukea.
Sitä on ihana vapaus, jos mielii yhteiskunnalta rahaa saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipasin kommentteja niiltä jotka ovat jättäytyneet pois työ- ja muusta elämästä. Miten teille kävi? Hyvin vai huonosti? Miten olette pärjänneet taloudellisesti?
-ap
Oliisi aika helppoa. Kun ei ole mitäään menetettävää, istua aina välillä vaikka vankilassa ja piristykseksi kotona juomasssa viinaaa. SYödä yksi kerta päivässä vaikka tonnikalaa jotta madollisimman paljon säästyisi rahaa päihteisiiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on oikeesti elämää myös työn ulkopuolella ja selviää elämästä pienillä kuluilla niin voihan se toimia.
Se synkkyys iskee aika monelle jos sinne kotiin jää vain jumittelemaan eikä työn tilalle löydy kunnolla tekemistä.
Saapa nähdä mihin tämä menee, kun yhä useampi haluaa jäädä tukien varaan. Toivottavasti päädytään pakkotyöhön jotta saisi tukea tai radikaaliin tukien leikkaamiseen, molemmat ok minulle. Oppivatpahan terveet ihmiset käyttämään yhteiskuntaa hyväkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aloin dokaamaan päivittäin. Sitä 5 vuotta ja älykkyysosamäärä ja muisti alkoi kärsiä niin, että työnteko vaikeutui. Sainkin yt neuvotteluissa kenkää. Sen jälkeen olen elänyt yhteiskunnan tuilla, ja tykkään elää näin. Ruoat ruokajonoista ja rahat viinaa n. Puolisoa ja lapsia mulla ei ole.
Itse jättäydyin henkisesti vaativasta työstä ja sain paikan erään yrityksen varastolta.
Olen paljon onnellisempi trukkikuskina kuin käräjä työssä. Suurin osa pitää minua varmasti hulluna. Puolisoni kuitenkin alkoi ymmärtää, huomatessaan miten vähentynyt työn kuormitus ja selkeät työajat paransivat sekä fyysistä-, että mielenterveyttäni.
Työttömänä oleminen on kovaa työtä, silloin hypitään te-toimiston ja kelan tahtien mukaan. Suosittelen, että kevennät työtaakkaasi, joko keskustelemalla mahdollisestä osa-päivätyöstä, virkavapaasta tai vaidat rohkeasti vähemmän kuormittavaan työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitko ottaa vuorotteluvapaata tai opintovapaata? Pääsisit hetkeksi pois oravanpyörästä ja voisit etsiä uutta suuntaa elämään. Tai auttaisiko osa-aikatyötä tekeminen?
Vierailija kirjoitti:
Saapa nähdä mihin tämä menee, kun yhä useampi haluaa jäädä tukien varaan. Toivottavasti päädytään pakkotyöhön jotta saisi tukea tai radikaaliin tukien leikkaamiseen, molemmat ok minulle. Oppivatpahan terveet ihmiset käyttämään yhteiskuntaa hyväkseen.
En halua käyttää yhteiskuntaa hyväkseni. Olen kyllästynyt että teen 2 yliopistotutkinnon pohjalta vaativaa työtä matalapalkalla, ja käyttörahani on sama kuin työttömänä.
Lisäksi työ on niin kuluttavaa että en jaksa sitä varmasti pitemmän päälle. Lähtisin heti jos yhteiskunnassa olisi jotain helpohkoa rutiinityötä edes siedettävällä korvauksella.
Vierailija kirjoitti:
Itse jättäydyin henkisesti vaativasta työstä ja sain paikan erään yrityksen varastolta.
Olen paljon onnellisempi trukkikuskina kuin käräjä työssä. Suurin osa pitää minua varmasti hulluna. Puolisoni kuitenkin alkoi ymmärtää, huomatessaan miten vähentynyt työn kuormitus ja selkeät työajat paransivat sekä fyysistä-, että mielenterveyttäni.
Työttömänä oleminen on kovaa työtä, silloin hypitään te-toimiston ja kelan tahtien mukaan. Suosittelen, että kevennät työtaakkaasi, joko keskustelemalla mahdollisestä osa-päivätyöstä, virkavapaasta tai vaidat rohkeasti vähemmän kuormittavaan työhön.
Minä ymmärsin tämän jo yliopistossa (hömppätieteitä) vielä lukiessani, että tämän putken päässä siintää matalapalkattu henkisesti vaativa kilpailtu 'asiantuntijatyö".
Jättäydyin kesäduuniputken päätteeksi samaan duuniduunipaikkaan vakituiseksi ja pääni ja mieleni ovat taatusti paremmassa tasapainossa kuin jos olisin kärvistellyt "akateemisessa' putkessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saapa nähdä mihin tämä menee, kun yhä useampi haluaa jäädä tukien varaan. Toivottavasti päädytään pakkotyöhön jotta saisi tukea tai radikaaliin tukien leikkaamiseen, molemmat ok minulle. Oppivatpahan terveet ihmiset käyttämään yhteiskuntaa hyväkseen.
En halua käyttää yhteiskuntaa hyväkseni. Olen kyllästynyt että teen 2 yliopistotutkinnon pohjalta vaativaa työtä matalapalkalla, ja käyttörahani on sama kuin työttömänä.
Lisäksi työ on niin kuluttavaa että en jaksa sitä varmasti pitemmän päälle. Lähtisin heti jos yhteiskunnassa olisi jotain helpohkoa rutiinityötä edes siedettävällä korvauksella.
Mikä estää hakemasta töitä hampurilaisravintolasta, siivousfirmasta tai jostain kaupasta?
Vaihtoehtoja on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saapa nähdä mihin tämä menee, kun yhä useampi haluaa jäädä tukien varaan. Toivottavasti päädytään pakkotyöhön jotta saisi tukea tai radikaaliin tukien leikkaamiseen, molemmat ok minulle. Oppivatpahan terveet ihmiset käyttämään yhteiskuntaa hyväkseen.
En halua käyttää yhteiskuntaa hyväkseni. Olen kyllästynyt että teen 2 yliopistotutkinnon pohjalta vaativaa työtä matalapalkalla, ja käyttörahani on sama kuin työttömänä.
Lisäksi työ on niin kuluttavaa että en jaksa sitä varmasti pitemmän päälle. Lähtisin heti jos yhteiskunnassa olisi jotain helpohkoa rutiinityötä edes siedettävällä korvauksella.
Mikä estää hakemasta töitä hampurilaisravintolasta, siivousfirmasta tai jostain kaupasta?
Ottaisikohan ne nelikymppisen akateemisen? Voi olla että kokeilen jossain vaiheessa..
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoja on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saapa nähdä mihin tämä menee, kun yhä useampi haluaa jäädä tukien varaan. Toivottavasti päädytään pakkotyöhön jotta saisi tukea tai radikaaliin tukien leikkaamiseen, molemmat ok minulle. Oppivatpahan terveet ihmiset käyttämään yhteiskuntaa hyväkseen.
En halua käyttää yhteiskuntaa hyväkseni. Olen kyllästynyt että teen 2 yliopistotutkinnon pohjalta vaativaa työtä matalapalkalla, ja käyttörahani on sama kuin työttömänä.
Lisäksi työ on niin kuluttavaa että en jaksa sitä varmasti pitemmän päälle. Lähtisin heti jos yhteiskunnassa olisi jotain helpohkoa rutiinityötä edes siedettävällä korvauksella.
Mikä estää hakemasta töitä hampurilaisravintolasta, siivousfirmasta tai jostain kaupasta?
Ottaisikohan ne nelikymppisen akateemisen? Voi olla että kokeilen jossain vaiheessa..
Eiköhän, ei koulutusta tarvitse laittaa työhakemukseen. Monenlaista työtä on, johon ei tarvitse kouluja tai muutakaan vastaavaa. Moni työnantaja kouluttaa myös itse. Silmät vaan auki niin kyllä se siitä oikenee!
Paras hetki on työpaikan YT-neuvottelut, jos sellaisia on lähiaikoina tiedossa. Ilmoittaudu vapaehtoiseksi lähtijäksi. Ensimmäiset kaksi vuotta on aikaa tasapainottaa menot tulevien tulojen mukaan, sitten voi vain oleskella ilman huolen häivää. Vapaus mennä ja tulla on vakituista työtä tärkeämpää ja heräät joka aamu hymyhuulessa ilman stressia. Voit sitten vaikka vilkuttta töihin lähtevälle napurille ja käyttää päivän mihin huvittaa.