Jos vanhemmat eivät saa teiniä kouluun eivätkä osaa/ehdi opettaa itse, voivatko joutua vaikeuksiin lain kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat linnaan tuossa tilanteessa!

Joo, voin mennä. Mutta kerro kuinka saan teinin kouluun?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Kaikkea on haettu, mitään ei saada koska muuta ongelmaa ei ole. Ei ole päihteitä, väkivaltaa eikä karkailuja. Ei tipu tukea aamulähtöihin. Kävi tässä joku nuorisotyöntekijä muutamana aamuna ihmettelemässä, mutta ei saanut hänkään teiniä kouluun. Teini ei avannut edes ovea, eikä hän saanut tulla edes antamillamme avaimilla sisälle, olimme tuolloin vielä töissä. Tämä sosiaalityöntekijä ei saanut edes koskea nuoreen ja nuori lukittautui vessaan. Pian loppuivat sosiaalityöntekijöiden vierailut.

Miksi nuori ei mene kouluun? Tai käy tenttimässä koululla?

Sitä tässä on kyselty ja ihmetelty.

Jutteleeko teini perheneuvolan työntekijän kanssa? Siellä on omat työntekijät teinille ja vanhemmille erikseen.

Minä olen jo luovuttanut. Minulla on autisti lapsi, jolle on vuosikausia yritetty saada apua, mutta mikään taho ei auta. Ei lastensuojelu, ei nuorisopsykiatria, ei perhetyö, ei koulu, eikä varsinkaan koulu, ei terveydenhuolto, ei vammaispalvelut.

Oma työkyky on mennyt lapsen asioiden vuoksi. Mikään taho ei oikeasti auta. Syyllistetään vaan vanhempaa. Olen luovuttanut ja hyväksynyt, ettei lapsestani ikinä tule mitään. Hänelle parasta olisi kun kuolisin pois, mutta olen niin raukka etten saa sitä edes tehtyä.

Koulunkäymättömyys ei ole huostaanoton peruste, jos muuten on ok. Valitettavasti näin on. Mutta jos teini ei pysty itsenäisesti opiskelemaan kotona, hän jää luokalleen tai vuosiluokkiin sitomattomallakin päätöksellä lentää 18-vuotiaana ulos koulusta, jos päättötodistus ei ole käpälässä siihen mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäymättömyys ei ole huostaanoton peruste, jos muuten on ok. Valitettavasti näin on. Mutta jos teini ei pysty itsenäisesti opiskelemaan kotona, hän jää luokalleen tai vuosiluokkiin sitomattomallakin päätöksellä lentää 18-vuotiaana ulos koulusta, jos päättötodistus ei ole käpälässä siihen mennessä.

Valitettavasti jo 17 vuotiaana, kun oppivelvollisuusikä täyttyy. Eli jos on syntynyt 04.