Jos vanhemmat eivät saa teiniä kouluun eivätkä osaa/ehdi opettaa itse, voivatko joutua vaikeuksiin lain kanssa?

Oletteko jo hakeneet apua perheneuvolasta?

https://yle.fi/uutiset/3-10676689

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on huostaanotto jos lastensuojelun tukitoiminkaan ei onnistu.

Älä viitsi valehdella, tarvitaan vanhempien suostumus tuohon huostaanottoon.

Jos ei muuta kuin lintsaamista ei onnistu ilman, mutta jos mukana esim. päihteitä eri juttu.

Ei todellakaan tarvita.😂

Ei todellakaan tarvita, mutta nuoren suostumus todellakin tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on huostaanotto jos lastensuojelun tukitoiminkaan ei onnistu.

Älä viitsi valehdella, tarvitaan vanhempien suostumus tuohon huostaanottoon.

Jos ei muuta kuin lintsaamista ei onnistu ilman, mutta jos mukana esim. päihteitä eri juttu.

Ei todellakaan tarvita.😂

Ei todellakaan tarvita, mutta nuoren suostumus todellakin tarvitaan.

Anteeksi nyt vaan, mutta huostaanotto todellakin on toimenpide, jossa voi sanoa myös ei ilman, että se vaikuttaa viranhaltijan ja hallinto-oikeuden päätöksentekoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on huostaanotto jos lastensuojelun tukitoiminkaan ei onnistu.

Minkä lastensuojelu mahtaa asialle, jos lapsi ei mene kouluun tai ei pysy siellä?

Lastensuojelun sijoituspaikassa voidaan valvoa asiaa.

Lastensuojelun sijoituspaikassa ei voida asialle yhtään mitään. Usko pois, erityisopettajana olen ollut kohta 20 vuotta.

Ns ”pakottamiskeinoja”, joita kotona ehkä voitaisiin käyttää, ei niissä voi käyttää, esimerkiksi puhelimen poisotto. Nuoren sijoitus ainoana tukitoimena ei välttämättä johda mihinkään.

Tarvitaan muutakin, jotain on tosi pahasti pielessä kun nuori ei lähde kouluun (en tarkoita satunnaisia kertoja vaan jatkuvaa lintsausta). Lintsauksen syy täytyy selvittää, se voi olla masennus, ahdistus, kiusaaminen, päihteet ja siinä syyssä nuori sitä tukea tarvitsee.

Tämä kyllä onneksi ollaan jo koulumaailmassa ja sosiaalihuollon puolella ymmärretty. Ihan toisen keskustelun aihe sitten onkin mistä niitä muita tukipalveluja riittävästi nuorille saataisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Eli jos vanhemmat on töissä ja 15v päättää pitää oman vapaan, niin vanhemmat on epäonnistuneita kasvattajia?

New flash: JOKAINEN teini päättää jossain vaiheessa kokeilla lintsaamista/varastamista/tupakointia.

Newsflash, ei todellakaan.

Kyllä, myös sinun kultamurusi ;) Olin itse heppatyttö ja ns kiltti tyttö, mutta silti lintsasin pari kertaa teininä kun tajusin sen olevan niin helppoa ja poltin myös salaa äidin tupakoita. Kukaan ei epäillyt "vatsakipuani" ja "kurkkukipuani ja äiti  luuli muistinsa reistailevan kun tupakat oli koko ajan loppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Eli jos vanhemmat on töissä ja 15v päättää pitää oman vapaan, niin vanhemmat on epäonnistuneita kasvattajia?

New flash: JOKAINEN teini päättää jossain vaiheessa kokeilla lintsaamista/varastamista/tupakointia.

Newsflash, ei todellakaan.

Kyllä, myös sinun kultamurusi ;) Olin itse heppatyttö ja ns kiltti tyttö, mutta silti lintsasin pari kertaa teininä kun tajusin sen olevan niin helppoa ja poltin myös salaa äidin tupakoita. Kukaan ei epäillyt "vatsakipuani" ja "kurkkukipuani ja äiti  luuli muistinsa reistailevan kun tupakat oli koko ajan loppu.

Olet väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Meillä tehtiin kaikki mahdolliset mitä vanhempi voi tehdä, jonka jälkeen lastensuojelu yritti omat keinonsa. Lapsi on nyt 20v eikä ole yläasteen jälkeen koulua käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Meillä tehtiin kaikki mahdolliset mitä vanhempi voi tehdä, jonka jälkeen lastensuojelu yritti omat keinonsa. Lapsi on nyt 20v eikä ole yläasteen jälkeen koulua käynyt.

Onko selvinnyt miksi ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Kaikkea on haettu, mitään ei saada koska muuta ongelmaa ei ole. Ei ole päihteitä, väkivaltaa eikä karkailuja. Ei tipu tukea aamulähtöihin. Kävi tässä joku nuorisotyöntekijä muutamana aamuna ihmettelemässä, mutta ei saanut hänkään teiniä kouluun. Teini ei avannut edes ovea, eikä hän saanut tulla edes antamillamme avaimilla sisälle, olimme tuolloin vielä töissä. Tämä sosiaalityöntekijä ei saanut edes koskea nuoreen ja nuori lukittautui vessaan. Pian loppuivat sosiaalityöntekijöiden vierailut.

Minkä takia ei mene kouluun eli onko a)neuropsykiatrisen kirjon lapsi ilman riittäviä tukitoimia

b) kiusataanko koulussa

c) onko peliriippuvainen tai valvooko yöt

D) onko vain hankala teini-ikä

Jos kyse on kohdasta a, niin silloin vaadit koukun järjestämään tarvittavat tukitoimet, mitä lain mukaan kuuluu olla.

B) tapauksessa kiusaaminen on saatava loppumaan heti ja jos ei muu auta, niin kiusaaja toiseen kouluun

Muissa tapauksissa tarvitaan vanhemmuutta. Minä järjestäisin vaikka vapaata siihen, että veisin lapsen kouluun ja olisin paikalla muutaman päivän. Tuskin teini montaa kertaa haluaa vahempaansa kouluun mukaan. Puhelimet ja pelit pois häiritsemästä yöunia.

Vanhemmat ovat vastuussa, että lapsi käy koulua ja koulu on vastuussa tarvittavien tukitoimien suhteen jos niihin on tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Kaikkea on haettu, mitään ei saada koska muuta ongelmaa ei ole. Ei ole päihteitä, väkivaltaa eikä karkailuja. Ei tipu tukea aamulähtöihin. Kävi tässä joku nuorisotyöntekijä muutamana aamuna ihmettelemässä, mutta ei saanut hänkään teiniä kouluun. Teini ei avannut edes ovea, eikä hän saanut tulla edes antamillamme avaimilla sisälle, olimme tuolloin vielä töissä. Tämä sosiaalityöntekijä ei saanut edes koskea nuoreen ja nuori lukittautui vessaan. Pian loppuivat sosiaalityöntekijöiden vierailut.

Miksi nuori ei mene kouluun? Tai käy tenttimässä koululla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Kaikkea on haettu, mitään ei saada koska muuta ongelmaa ei ole. Ei ole päihteitä, väkivaltaa eikä karkailuja. Ei tipu tukea aamulähtöihin. Kävi tässä joku nuorisotyöntekijä muutamana aamuna ihmettelemässä, mutta ei saanut hänkään teiniä kouluun. Teini ei avannut edes ovea, eikä hän saanut tulla edes antamillamme avaimilla sisälle, olimme tuolloin vielä töissä. Tämä sosiaalityöntekijä ei saanut edes koskea nuoreen ja nuori lukittautui vessaan. Pian loppuivat sosiaalityöntekijöiden vierailut.

Kuulostaa vakavalle. Nyrkkiä pöytään ja nuorelle apua. Tuskin hän tuollaisesta itsekään nauttii. Omalla as-pojalla on ahdistuneisuushäiriö ja aamut aika samanlaisen kuuloisia. Mutta me ollaan saatu/saadaan tukia eri muodoissaan kaupungilta ja sairaanhoitopiiriltä.

Tsemppiä, taistelkaa lapsenne hyvinvoinnin piolesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Jokainen tekee parhaansa varmasti niillä voimavaroilla joita on käytettävissä. En lähtisi syyttelemään rajojen puutetta, kun en tunne nuorta tai hänen vanhempiaan. Nuori voi olla erityisen hankala ja vaatia erityisiä tukitoimia. Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joista useimmat käyvät töissä, hoitavat laskut, kotityöt ja haluavat varmasti parasta lapselle.

En pitäisi lapsen parhaana etuna sitä, että löperö vanhempi antaa lapsensa syrjäytyä rauhassa ilman peruskoulun päättötodistusta.

Onko vanhempi löperö, jos yrittää keskustella teinin kanssa asiasta, takavarikoi puhelimen/kk rahan, ilmoittaa että ei saa sitä tätä tuota jos ei käy koulua, katkaisee netin yöksi, jää töistä pois varmistaakseen että teini lähtisi kouluun, tarjoutuu tilaamaan taksin, mutta silti teini ei eväänsä liikauta mennäkseen kouluun?

Ja sun ratkaisuko on, että ei sitten mene?

Ei, ei suinkaan. Minun ratkaisu on että menee. Mutta teini ei mene. On siis jääty töistä pois, tiukkaa rahallisesti ja koko hereilläoloajan painostan teiniä lähtemään kouluun. Ei lähde. Huoneen ovi on otettu pois, puhelin ja pleikka. Ei lähde.

Nyt olkaan kaikki kotona ja jankataan teinille että pitää lähteä. Ei tapahdu lähtöä.

No olette varmaankin hakeneet kaiken mahdollisen avun nuorelle? Koulupsykologi? Oppilashuolto? Ankkuri?

Kaikkea on haettu, mitään ei saada koska muuta ongelmaa ei ole. Ei ole päihteitä, väkivaltaa eikä karkailuja. Ei tipu tukea aamulähtöihin. Kävi tässä joku nuorisotyöntekijä muutamana aamuna ihmettelemässä, mutta ei saanut hänkään teiniä kouluun. Teini ei avannut edes ovea, eikä hän saanut tulla edes antamillamme avaimilla sisälle, olimme tuolloin vielä töissä. Tämä sosiaalityöntekijä ei saanut edes koskea nuoreen ja nuori lukittautui vessaan. Pian loppuivat sosiaalityöntekijöiden vierailut.

Miksi nuori ei mene kouluun? Tai käy tenttimässä koululla?

Sitä tässä on kyselty ja ihmetelty.

Miten meinaatte saada sen muuttamaan omilleen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on huostaanotto jos lastensuojelun tukitoiminkaan ei onnistu.

Älä viitsi valehdella, tarvitaan vanhempien suostumus tuohon huostaanottoon.

Jos ei muuta kuin lintsaamista ei onnistu ilman, mutta jos mukana esim. päihteitä eri juttu.

Ei todellakaan tarvita.😂

Ei todellakaan tarvita, mutta nuoren suostumus todellakin tarvitaan.

Vapaaehtoiseen sijoitukseen tietysti. Mutta kiireelliseen ei. Harmi vaan että koulua käymättömyys ei ole peruste kiireelliselle sijoitukselle, jos siis muita ongelmia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Miten meinaatte saada sen muuttamaan omilleen??

Muuttamalla itse pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvatus alkaa jo taaperona. Rajat, säännöt, velvollisuudet, rakkaus ja läheisyys lapsen kanssa aloitetaan pienenä. Jos niitä aletaan asettamaan vasta murrosiässä, on se jo myöhäistä.

Miten vanhemmille voi olla niin vaikeaa asettaa lapselle RAJOJA ! Siitähän tässä on useimmiten kiinni. Lapset ilman rajoja on lähestulkoon sama kuin lapset ilman huolenpitoa.

Eli jos vanhemmat on töissä ja 15v päättää pitää oman vapaan, niin vanhemmat on epäonnistuneita kasvattajia?

New flash: JOKAINEN teini päättää jossain vaiheessa kokeilla lintsaamista/varastamista/tupakointia.

Newsflash, ei todellakaan.

Kyllä, myös sinun kultamurusi ;) Olin itse heppatyttö ja ns kiltti tyttö, mutta silti lintsasin pari kertaa teininä kun tajusin sen olevan niin helppoa ja poltin myös salaa äidin tupakoita. Kukaan ei epäillyt "vatsakipuani" ja "kurkkukipuani ja äiti  luuli muistinsa reistailevan kun tupakat oli koko ajan loppu.

Jaa. Kumma kyllä, että mä en tehnyt mitään noista. Vaikka KAIKKI tekee.

Vanhemmat linnaan tuossa tilanteessa!