Ollaanko teidänkin työpaikoilla ylisosiaalisia, puheliaita, kuin yksi iso kaveriporukka?
Miten sopeuduitte siihen? Miten jaksatte sitä?
En ole mitenkään kovin introvertti, en ole ujo tai hiljainen, mutta jatkuva puhuminen, vitsailu ja nauraminen on tosi raskasta, ja vielä pahempaa silloin, jos itsellä on huolia tai on vähän alavireinen olo.
Olisipa kiva, jos olisi vähän hillitympi meininki. Naisvaltainen ala on.
Muilla samaa?
Kommentit (6)
Ollaan, mutta kaikki firman työntekijät (10 kpl) ovat tässä suhteessa samanlaisia. Puolet on miehiä ja puolet on naisia. Varsin hyvä yhteishenki. Tunnemme myös toistemme puolisot ja lapset, koska yrityksessä on aina ollut (tai ei tietenkään nyt pandemian aikana) erilaisia tapahtumia työntekijöille sekä heidän perheilleen. Toisaalta olemme toisillemme sen verran avoimia, että jos jollain on huolia, siitä voi kertoa muille. Ei silloin tietenkään vitsailla tai naureskella vaan pyritään tukemaan sitä, jolla on huolia. Ihan niinkin pitkälle on menty, että on kehotettu huolten kuormittamaa lähtemään kotiin ja työkaverit ovat tehneet hänenkin työnsä siltä ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan, mutta kaikki firman työntekijät (10 kpl) ovat tässä suhteessa samanlaisia. Puolet on miehiä ja puolet on naisia. Varsin hyvä yhteishenki. Tunnemme myös toistemme puolisot ja lapset, koska yrityksessä on aina ollut (tai ei tietenkään nyt pandemian aikana) erilaisia tapahtumia työntekijöille sekä heidän perheilleen. Toisaalta olemme toisillemme sen verran avoimia, että jos jollain on huolia, siitä voi kertoa muille. Ei silloin tietenkään vitsailla tai naureskella vaan pyritään tukemaan sitä, jolla on huolia. Ihan niinkin pitkälle on menty, että on kehotettu huolten kuormittamaa lähtemään kotiin ja työkaverit ovat tehneet hänenkin työnsä siltä ajalta.
Eikö joillain ole jo aikuisiakin lapsia? Tai ei ollenkaan lapsia? Tai ei puolisoa? Miten he voivat tuollaisessa perheporukassa?
Vierailija kirjoitti:
Ollaan, mutta kaikki firman työntekijät (10 kpl) ovat tässä suhteessa samanlaisia. Puolet on miehiä ja puolet on naisia. Varsin hyvä yhteishenki. Tunnemme myös toistemme puolisot ja lapset, koska yrityksessä on aina ollut (tai ei tietenkään nyt pandemian aikana) erilaisia tapahtumia työntekijöille sekä heidän perheilleen. Toisaalta olemme toisillemme sen verran avoimia, että jos jollain on huolia, siitä voi kertoa muille. Ei silloin tietenkään vitsailla tai naureskella vaan pyritään tukemaan sitä, jolla on huolia. Ihan niinkin pitkälle on menty, että on kehotettu huolten kuormittamaa lähtemään kotiin ja työkaverit ovat tehneet hänenkin työnsä siltä ajalta.
Kuulostaa tosi kivalta.
En ole ollut vielä kovin kauaa tuolla, vasta puoli vuotta suunnilleen. En pysty heti heittäytymään uutena porukkaan, jossa en tunne kaikkia tarpeeksi hyvin. Ap
Ei ole. Meillä puhutaan vaan pakolliset työasiat työpaikalla.Hlökohtaisia ei lainkaan.
Ei