Oletteko ajatelleet ettei ikävien ihmisten kanssa ole pakko olla tekemisissä

Olen. Olen myös karsinut heidät pois sekä ystävät, että sukulaiset.

Ei se nyt ihan noin helppoa ole. Kaverinsa voi jokainen valita, mutta työpaikalla, naapurustossa ja sukujuhlissa tullaan toimeen niiden kanssa joita siellä on.

Todellakin olen. En ole muutenkaan kovin sosiaalinen. Silti joistakin on mahdotonta päästä eroon. Vaikka mä en reagoi mihinkään mitenkään, viestiä tulee. Uhkauksia, vaatimuksia, nättejä emojeita, postia, sähköpostia uudesta osoitteesta kun edellisen olen estänyt jne.

Näitä häiriköitä on 2 mun elämässä.

Ajattelen noin. Mutta vaikeaa se on myöntää jonkun ihmisen kohdalla, että hän on oikeasti ikävä tyyppi, eikä parannusta ole luvassa. Yritän aina selittää toisen teot parhain päin...

Työttömälle erakolle on helppoa.

No, ei ole. Kun oma äiti on ikävä ihminen, niin mihin lapsi siitä häipyy? Ikävän ihmisen aiheuttamat vauriot syntyvät kuitenkin lapsuudessa, ei aikuisena.

Olen poistanut elämästäni sellaiset. Sukujuhlissa, jos joudun näkemään niitä ikäviä ihmisiä. Ja töissä. Tervehdin, mutta en jää sen enempää juttelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen poistanut elämästäni sellaiset. Sukujuhlissa, jos joudun näkemään niitä ikäviä ihmisiä. Ja töissä. Tervehdin, mutta en jää sen enempää juttelemaan.

Pahimmat ei normaalikeinoin poistamalla lähde. Onnekas olet kun et muusta tiedä.

Sosiaalisen median vuoksi pahoista ihmisistä ei pääse valitettavasti eroon.

Suurin osa elämästä ei toimi niin että leikitään vaan kivojen kanssa.

akjsfjasf kirjoitti:

Sosiaalisen median vuoksi pahoista ihmisistä ei pääse valitettavasti eroon.

Sosiaalisessa mediassa on helppo estää ei toivotut henkilöt, mutta miten estät naapurin tai esim. postit?

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa elämästä ei toimi niin että leikitään vaan kivojen kanssa.

Toimii, kunhan osaa valita ammatin oikein. Siitä sitten vain muutama sydänystävä ja rakkaus. Muuta ei tarvitse.

Olen poistanut inhottavat ihmiset elämästäni. En enää reagoi heidän yhteydenottoihinsa millään tavalla, ja osaan olla neutraali kun heidät tapaan, mutta mitään en anna enkä ota. Elämästä on tullut mukavampaa, kun ei enää anna idiootille valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Työttömälle erakolle on helppoa.

Samoin, työttömänä ei ole ikäviä suhteita kun ei kulje väärissä piireissä eikä nyt juuri muitakaan. 

On vähän vaikeaa kun ne ikävät ihmiset on omat vanhemmat. Toinen hullu väkivaltainen narsisti - käy yhä aikuistenkin lastensa kimppuun - ja toinen alistuva peesaajaa ja narsistin myötäilijä.

Aivan sietämättömiä. Sekään ei auta että minä en pidä yhteyttä, ne pitää silti vaikka väkisin (ja on estot puhelimessa, keksivät muita keinoja sitten).

Vierailija kirjoitti:

Todellakin olen. En ole muutenkaan kovin sosiaalinen. Silti joistakin on mahdotonta päästä eroon. Vaikka mä en reagoi mihinkään mitenkään, viestiä tulee. Uhkauksia, vaatimuksia, nättejä emojeita, postia, sähköpostia uudesta osoitteesta kun edellisen olen estänyt jne.

Näitä häiriköitä on 2 mun elämässä.

Vai ihan kaksi? Tinderi miehiäkö lienee? Eikö tuolle asialle voi mitään?

Mutta ikäviä ihmisiä on kaikkialla. Heitä roikkuu puissa ja piileksii kellareissa. Heihin törmää kaupan kenkäosastolla ja parkkipaikoilla. Junissa on ikäviä ihmisiä ja satamalaitureilla heihin törmää.

Maailma on mulkkujen hallitsema.

Maailmassa riitää ihmisiä, miksi pitäisi olla sellaisten kanssa joiden kanssa voi huonosti? Nuorena tunsin tunnontuskia jos lemppasin vanhan koulukaverin. Nyt en tajua miksi, ystävyydet katkeavat yleensäkin nuorena usein.Silti ilkeiden ihmisten jättäminen on ollut yksi viisain juttu elämässäni, miksi kuunnella heidän lyttäämistään kun ei ole pakko. Menkööt lyttäämään jotain muuta.

Oma isäni on ollut tosi inhottava, hänet olen onnistunut laittamaan sopivan etäälle. Hän on oikeasti oppinut että ei voi sanoa mitä vaan, välit voivat mennä poikki. Työkavereiden inhottavuudelle olen oppinut kovettamaan itseni, ajattelen palkanmaksupäivää ja nyökyttelen vaan- tosin ihan kiusaamista tms.en ole joutunut kokemaankaan.

Vierailija kirjoitti:

akjsfjasf kirjoitti:

Sosiaalisen median vuoksi pahoista ihmisistä ei pääse valitettavasti eroon.

Sosiaalisessa mediassa on helppo estää ei toivotut henkilöt, mutta miten estät naapurin tai esim. postit?

Ei se estäminen niitä tappouhkauksia yms. estä.

Tuo on itse asiassa aikuiselämäni isoimpia oivalluksia. Elämänlaatu parani kummasti, kun siivosin elämästäni pois tyypit, joiden tapaaminen on velvollisuus. Kaikki eivät olleet mitään ilkeitä ihmisiä, vain sellaisia, joiden kanssa ei oikeasti ole mitään yhteistä. Toivon kaikille entisille ystäville hyvää ja samalla sitä, etteivät enää ottaisi yhteyttä. Tervehditään vain, kun tavataan.