Lue keskustelun säännöt.
Miksei keskiajalla ymmärretty hygienian merkitystä tautien leviämisessä?
30.01.2021 |
Katsoin Yle areenan dokkaria Lontoon ruttoepidemiasta. Ilmeisesti vaatetäit levittivät ruttoa.
Kommentit (118)
Tais olla 1600-luku kun mikroskooppia alettiin kehittää. Empirismi eli kokeisiin perustuva tieto alkoi saada jalansijaa tieteen valtavirrassa myös 1600-luvulta alkaen.
1700-, 1800- ja 1900-luvut ovat olleet päätähuimaavia jos ajattelee tieteellisen tiedon kehittymistä.
Uskomuslääketieteellä ja kaikenlaisella fiilispohjaisella höpinällä on nykyajassa käsittämättömän paljon kannattajia, jos nyt ajattelee esimerkiksi tuota että niihin takertuminen on pitänyt ihmiset kurjuudessa _vuosituhansia_.
Ja sit se peseytyminen: jos ei ole muuta kuin kantovesi, puulämmitys ja jollain tyyliin ureapohjaisella suovalla pyykättyjä pyyhkeitä, niin peseytyminen on ollut hyvin kolea ja epämukava toimitus. Puhtauden tunne on hyvin kulttuurisidonnainen juttu muutenkin, ja jos nyt muuten oltais jossain keskiaikaisissa asuinoloissa niin ei niiltä kirpuilta säästäisi joku jaktuva kylpeminen mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miksei puhtautta ymmärretty sairauksien kannalta mutta sitä en ymmärrä miksi puhtaana ja siisteissä vaatteissa ja lakanoissa on paljon mukavampi olla kuin paskaisissa, tunkkaisissa. Se on ajanjaksosta riippumaton fakta. Ei se voinut olla edes kustannuskysymys, rikkaatkin veti mieluummin vain lisää hajuvettä kuin kävivät kylvyssä.
Asioihin turtuu. Jos on tottunut olemaan likaisissa vaatteissa, niin eivät ne häiritse samalla tapaa kuin silloin jos puhtaat vaatteet ovat normaalitila.
Antiikissahan ymmärrettiin paremmin puhtauden päälle, oli julkisia kylpylöitä jne., mutta sitten jossain vaiheessa kristinuskon leviämisen jälkeen pesutuvat, kylpylät yms. alettiin mieltää syntisiksi paikoiksi (niissä oli mahdollisuuksia seksuaaliseen kanssakäymiseen), minkä johdosta kirkko saarnasi ahkerasti niitä vastaan. Joten vähitellen kansan syvät rivitkin omaksuivat ajatuksen peseytymisestä jotenkin turmiollisena, riettaana ja turhamaisena tapana.
Antiikin puhtaus oli myytti. Kylpylät oli likaisia paikkoja, joissa altaiden vettä ei vaihdettu. Jotkut oli tajunneet jotain selvästi, kun varoitettiin, ettei haavan kanssa kannata mennä kylpemään, kun haava tulehtuu (ilmankos, kun kyseessä likainen vesi).
Suomessa tuohon aikaan tuotiin kotieläimet talvella kotiin sisälle. Ei ollut erillisiä navettoja ja karsinoita. Isäni kertoi, että myös viimeisen sodan jälkeen tuotiin heidän kotonaan possut sisälle, koska piharakennuksia ei ehditty rakentaa ennen talven tuloa. Keskiajalla oli siis ihan yleistä olla elukoiden kanssa samassa rakennuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että sairaalat oli hengenvaarallisia paikkoja synnyttää ennen surkean hygienian takia? Lääkäri saattoi tulla pesemättömillä käsillä suoraan ruumiinavauksesta synnytystä hoitamaan. Naisia kuoli kuin kärpäsiä.
Käsienpesu hoksattiin todella myöhäisessä vaiheessa ihmiskunnan historiassa. Edelleenkin suuri osa ihmisistä ei pese käsiä edes vessassa käynnin jälkeen, mutta sairaalan henkilökunta sentään osaa hommansa.
Niin siis kyllä ne lääkärit kätensä pesivät, mutta eivät desinfioineet. 1800-luvulla lääkäri nimeltä Ignaz Semmelweis keksi, että kädet pitäisi pestä desinfioivalla aineella, mutta häntä pilkattiin niin että hän joutui mielisairaalaan, jossa hän kuoli. Todella surullinen ja epäoikeudenmukainen tarina.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Keskiajalla oli monessa maassa kylläkin kylpylöitä ja puhtautta vaalittiin. Joku Suomi on ollut erilainen takapajula tietty. Kannattaa katsoa muitakin kuin Sanoman tekemiä koulukirjoja ja telkkarin dokumentteja, joidenka mukaan aina muulloin kuin 2020 luvulla oli elämä ihan tylsää. Ja kaikkialla muualla kuin länsimaissa on elämä persiistä ja väärin.
Suomessa oli sentään sauna. Ranskan keisari kylpi kerran vuodessa. Hajut peitettiin hajuvedellä ja täit peruukeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tais olla 1600-luku kun mikroskooppia alettiin kehittää. Empirismi eli kokeisiin perustuva tieto alkoi saada jalansijaa tieteen valtavirrassa myös 1600-luvulta alkaen.
1700-, 1800- ja 1900-luvut ovat olleet päätähuimaavia jos ajattelee tieteellisen tiedon kehittymistä.
Uskomuslääketieteellä ja kaikenlaisella fiilispohjaisella höpinällä on nykyajassa käsittämättömän paljon kannattajia, jos nyt ajattelee esimerkiksi tuota että niihin takertuminen on pitänyt ihmiset kurjuudessa _vuosituhansia_.
Ja sit se peseytyminen: jos ei ole muuta kuin kantovesi, puulämmitys ja jollain tyyliin ureapohjaisella suovalla pyykättyjä pyyhkeitä, niin peseytyminen on ollut hyvin kolea ja epämukava toimitus. Puhtauden tunne on hyvin kulttuurisidonnainen juttu muutenkin, ja jos nyt muuten oltais jossain keskiaikaisissa asuinoloissa niin ei niiltä kirpuilta säästäisi joku jaktuva kylpeminen mitenkään.
Dokkarin mukaan rikkaat säästyivät rutolta, koska peseytyivät ja vaihtoivat vaatteet ja petivaatteet usein. Ei heillä ollut vaatetäitä.
Mallia otettiin briteistä jotka ovat aina olleen saastaista kansaa, vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miksei puhtautta ymmärretty sairauksien kannalta mutta sitä en ymmärrä miksi puhtaana ja siisteissä vaatteissa ja lakanoissa on paljon mukavampi olla kuin paskaisissa, tunkkaisissa. Se on ajanjaksosta riippumaton fakta. Ei se voinut olla edes kustannuskysymys, rikkaatkin veti mieluummin vain lisää hajuvettä kuin kävivät kylvyssä.
Koska kaupungistumisen myötä keittämätön vesi oli vaarallista juoda, tai edes peseytyä. Ja veden keittäminen vain ruokailua varten vaati paljon puuta tai kivihiiltä polttoaineeksi. Tavallisilla ihmisillä ei ollut varaa useisiin eri vaatteisiin ja lakanoihin niinkuin nykyään. Kaupungeissa ei ollut puhdasta avovettä jossa pestä itsensä turvallisesti. Ilmakin oli sakeana kaikesta polttamisen pölystä, tehtaista, jne. Siksi sairaat lähetettiin maalle tervehtymään kylpylöihin ja parantoloihin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskonnot olisivat olleet, niin meillä olisi varmaan jo lentäviä autoja.
1000 luvulla kun kristinusko levisi kunnolla, niin se heitti maailman takaisin kivikaudelle. Kaikki se sivistys mitä oltiin antiikissa rakennettu oli poissa.
Kouluissa olisi tärkeetä opetella lapsille se uskonnon pahuus.
Itse asiassa kirkko teki valtavan työn säilyttäessään antiikin tekstejä. Eivät pergamentit ja papyrukset säily ikuisesti edes ideaaliolosuhteissa, saati sitten aikana, jolloin oli sotia, tuhoisia tulipaloja. Ja kirjapainotaito, minkä avulla erilaisten tekstien levitys oli aiempaa helpompaa ja tehokkaampaa, keksittiin nimenomaan keskiajalla.
Kuten myös rukki, silmälasit, kello, kaksinkertainen kirjanpito, ja paljon muitakin vielä tänä päivänä käytössä olevia juttuja.
Kirkko on aiheuttanut paljon kärsimystä ja vastustanut tiedon levittämistä, mutta kirkon suojissa on tehty myös valtava määrä yhteiskuntaa eteenpäin vieviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tais olla 1600-luku kun mikroskooppia alettiin kehittää. Empirismi eli kokeisiin perustuva tieto alkoi saada jalansijaa tieteen valtavirrassa myös 1600-luvulta alkaen.
1700-, 1800- ja 1900-luvut ovat olleet päätähuimaavia jos ajattelee tieteellisen tiedon kehittymistä.
Uskomuslääketieteellä ja kaikenlaisella fiilispohjaisella höpinällä on nykyajassa käsittämättömän paljon kannattajia, jos nyt ajattelee esimerkiksi tuota että niihin takertuminen on pitänyt ihmiset kurjuudessa _vuosituhansia_.
Ja sit se peseytyminen: jos ei ole muuta kuin kantovesi, puulämmitys ja jollain tyyliin ureapohjaisella suovalla pyykättyjä pyyhkeitä, niin peseytyminen on ollut hyvin kolea ja epämukava toimitus. Puhtauden tunne on hyvin kulttuurisidonnainen juttu muutenkin, ja jos nyt muuten oltais jossain keskiaikaisissa asuinoloissa niin ei niiltä kirpuilta säästäisi joku jaktuva kylpeminen mitenkään.
Dokkarin mukaan rikkaat säästyivät rutolta, koska peseytyivät ja vaihtoivat vaatteet ja petivaatteet usein. Ei heillä ollut vaatetäitä.
Rikkaat myös asuivat väljemmin, joten tartuttavia kontakteja oli vähemmän.
Eihän siihen uskottu edes lääketieteessä!
Näin 1800-luvun puolivälissä:
Semmelweisin esimies Klein ajatteli useiden aikalaistensa tavoin, että lapsivuodekuumeen puhkeamista ei voinut mitenkään estää. Esimiehensä vastustuksesta huolimatta Semmelweis ryhtyi kuitenkin tutkimaan taudin syitä tarkemmin.
Semmelweis huomasi, että synnytysklinikan ensimmäisellä osastolla lapsivuodekuumeen aiheuttamat kuolleisuusluvut olivat kaksin- tai kolminkertaiset verrattuna toiseen osastoon, vaikka osastot olivat kaikin puolin identtiset. Ainoa ero oli siinä, että ensimmäisellä osastolla opetettiin lääketieteen opiskelijoita ja toisella osastolla kätilöitä. Semmelweis päätteli, että opiskelijat saattoivat tartuttaa tutkimiinsa raskaana oleviin potilaisiin jotain, joka aiheutti sairastumisen. Eräs Semmelweisin lääkäriystävä kuoli saatuaan haavan lapsivuodekuumeeseen kuolleen naisen ruumiinavauksessa. Tapauksen perusteella Semmelweis päätteli, että lapsivuodekuumeeseen kuolleiden ruumiinavauksista suoraan synnytysosastolle tulevat opiskelijat toivat tulehduksen mukanaan ja tartuttivat sen terveisiin äiteihin. Semmelweis antoi määräyksen, että opiskelijoiden oli aina pestävä kätensä kloorivesiastiassa ennen kuin he saivat tutkia raskaana olevia potilaita.
Semmelweisin ohjeiden ansiosta synnytysklinikan ensimmäisen osaston kuolleisuusluvut laskivat 18,27 prosentista 1,27 prosenttiin, eikä yksikään nainen kuollut lapsivuoteeseen maaliskuun ja elokuun välisenä aikana vuonna 1848. Wienin nuoret lääkärit ymmärsivät Semmelweisin havainnon arvon ja antoivat hänelle kaiken tukensa. Semmelweisin esimies Klein sen sijaan suhtautui alaisensa ajatuksiin epäilevästi, sillä hän uskoi taudin syyn olevan miasma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoi tota dokkaria, teki mieli mennä sinne keskiajalle huutamaan että peseytykää! 😄
Lontoon suuri ruttoepidemia oli 1600-luvun puolivälissä, ei ollut enää keskiaika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että sairaalat oli hengenvaarallisia paikkoja synnyttää ennen surkean hygienian takia? Lääkäri saattoi tulla pesemättömillä käsillä suoraan ruumiinavauksesta synnytystä hoitamaan. Naisia kuoli kuin kärpäsiä.
Käsienpesu hoksattiin todella myöhäisessä vaiheessa ihmiskunnan historiassa. Edelleenkin suuri osa ihmisistä ei pese käsiä edes vessassa käynnin jälkeen, mutta sairaalan henkilökunta sentään osaa hommansa.
Niin siis kyllä ne lääkärit kätensä pesivät, mutta eivät desinfioineet. 1800-luvulla lääkäri nimeltä Ignaz Semmelweis keksi, että kädet pitäisi pestä desinfioivalla aineella, mutta häntä pilkattiin niin että hän joutui mielisairaalaan, jossa hän kuoli. Todella surullinen ja epäoikeudenmukainen tarina.
Kyse oli ilmeisesti täysin pesemättömistä käsistä ja niinkin myöhään kuin 1800-luvulla. Sairaalassa oli tapana mennä ruumiinavauksesta tekemään elävälle potilaalle gynekologista tutkimusta ilman käsienpesua, mikäli oikein tekstin ymmärrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskonnot olisivat olleet, niin meillä olisi varmaan jo lentäviä autoja.
1000 luvulla kun kristinusko levisi kunnolla, niin se heitti maailman takaisin kivikaudelle. Kaikki se sivistys mitä oltiin antiikissa rakennettu oli poissa.
Kouluissa olisi tärkeetä opetella lapsille se uskonnon pahuus.
Itse asiassa kirkko teki valtavan työn säilyttäessään antiikin tekstejä. Eivät pergamentit ja papyrukset säily ikuisesti edes ideaaliolosuhteissa, saati sitten aikana, jolloin oli sotia, tuhoisia tulipaloja. Ja kirjapainotaito, minkä avulla erilaisten tekstien levitys oli aiempaa helpompaa ja tehokkaampaa, keksittiin nimenomaan keskiajalla.
Kuten myös rukki, silmälasit, kello, kaksinkertainen kirjanpito, ja paljon muitakin vielä tänä päivänä käytössä olevia juttuja.
Kirkko on aiheuttanut paljon kärsimystä ja vastustanut tiedon levittämistä, mutta kirkon suojissa on tehty myös valtava määrä yhteiskuntaa eteenpäin vieviä asioita.
Kaksinkertainen kirjanpito lienee peräisin renessanssiajan pankkitoiminnasta Italiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskonnot olisivat olleet, niin meillä olisi varmaan jo lentäviä autoja.
1000 luvulla kun kristinusko levisi kunnolla, niin se heitti maailman takaisin kivikaudelle. Kaikki se sivistys mitä oltiin antiikissa rakennettu oli poissa.
Kouluissa olisi tärkeetä opetella lapsille se uskonnon pahuus.
Itse asiassa kirkko teki valtavan työn säilyttäessään antiikin tekstejä. Eivät pergamentit ja papyrukset säily ikuisesti edes ideaaliolosuhteissa, saati sitten aikana, jolloin oli sotia, tuhoisia tulipaloja. Ja kirjapainotaito, minkä avulla erilaisten tekstien levitys oli aiempaa helpompaa ja tehokkaampaa, keksittiin nimenomaan keskiajalla.
Kuten myös rukki, silmälasit, kello, kaksinkertainen kirjanpito, ja paljon muitakin vielä tänä päivänä käytössä olevia juttuja.
Kirkko on aiheuttanut paljon kärsimystä ja vastustanut tiedon levittämistä, mutta kirkon suojissa on tehty myös valtava määrä yhteiskuntaa eteenpäin vieviä asioita.
Joo. Ja jos 10 käskyä keksittäisiin tänä päivänä, niihin lisättäisiin "pese kädet" jossain muodossa.
Täällähän on kunnon tietopankkeja! Oppii kaikenlaistaa historiasta!
Suomessa on ollut saunoja iät ja ajat. Täällä on peseydytty kyllä. Hajanaisen asutuksen vuoksi ei ole ruttoepidemiatkaan vaivanneet hirveästi.
Viikingitkin olivat puhtaita. Englannissa kirjoitti keskiaikainen hovikirjuri vähän katkerana, että pohjanmiehet kiinnostavat hovin naisia liikaa, sillä he kampaavat ja peseytyvät ”liiallisesti”. Olivat siis puhtaita, eivätkä haisseet niin väkevästi...
Lauantai oli muinaisviikinkikielellä laughardogun eli pesupäivä. Silloin kaikki pohjanväki kylpi ja vaatteet pestiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoi tota dokkaria, teki mieli mennä sinne keskiajalle huutamaan että peseytykää! 😄
Lontoon suuri ruttoepidemia oli 1600-luvun puolivälissä, ei ollut enää keskiaika.
Ei pidä ottaa kaikkea kirjaimillisesti.
Onko nykyään paremmin kuin keskiajalla? Oletteko oikeasti onnellisia? Silloin oli sentään mustaa ruttoa ja muuta inhaa, haarniskoja, romantiikkaa ja kauniita linnoja. Nykyään kuljetaan olemattoman taudin takia maskit naamalla ( mustaan kuolemaan verrattuna ) ja vouhkataan lehtien palstoilla ja somessa. Onko nykyään paremmin?
Höpöhöpö. Keskiajalla oli monessa maassa kylläkin kylpylöitä ja puhtautta vaalittiin. Joku Suomi on ollut erilainen takapajula tietty. Kannattaa katsoa muitakin kuin Sanoman tekemiä koulukirjoja ja telkkarin dokumentteja, joidenka mukaan aina muulloin kuin 2020 luvulla oli elämä ihan tylsää. Ja kaikkialla muualla kuin länsimaissa on elämä persiistä ja väärin.