Miksi joku ei pysty elää varojensa mukaan vielä aikuisenakaan?

Sepä se! Liikaa on näitä että nostellaan pikavippejä eikä yhtään osata ennakoida. Ihan joka ikäryhmästä löytyy. Terveisin pankin täti.

Vierailija kirjoitti:

Sepä se! Liikaa on näitä että nostellaan pikavippejä eikä yhtään osata ennakoida. Ihan joka ikäryhmästä löytyy. Terveisin pankin täti.

Köyhät joutuu ottamaan pikavippejä kun ei saa lainaa teiltä toisin kuin rikkaat.

Vierailija kirjoitti:

Sepä se! Liikaa on näitä että nostellaan pikavippejä eikä yhtään osata ennakoida. Ihan joka ikäryhmästä löytyy. Terveisin pankin täti.

Miten sinä pankin täti tämän voit tietää? Tutkitko toisten maksuliikennettä?

Se taito opitaan jo lapsena. Joten jollei ole oppinut, se on toivotonta.

Paras palkata joku muu hoitamaan raha-asioitaan, joka sitten neuvoo ja opastaa aina kun on rahasta ja sen käytöstä kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä se! Liikaa on näitä että nostellaan pikavippejä eikä yhtään osata ennakoida. Ihan joka ikäryhmästä löytyy. Terveisin pankin täti.

Miten sinä pankin täti tämän voit tietää? Tutkitko toisten maksuliikennettä?

Tietenkin tutkin. Jos joku hakee lainaa, niin tilitapahtumat syynätään hyvinkin tarkkaan, kuuluu ihan työnkuvaan. Yksittäiset ostot ei kiinnosta, mutta katsotaan meneekö rahaa pelaamiseen tai näkyykö pikavippejä. Ja katsotaan mistä tulot tulee. T. Samainen pankin täti

Vierailija kirjoitti:

Se taito opitaan jo lapsena. Joten jollei ole oppinut, se on toivotonta.

Paras palkata joku muu hoitamaan raha-asioitaan, joka sitten neuvoo ja opastaa aina kun on rahasta ja sen käytöstä kysymys.

Palkata millä rahalla? Entä yllättävät menot?

Valitettavasti, kaikkien vanhemmat eivät ole opettaneet näitä asioita lapsilleen tai ovat näyttäneet huonoa mallia omasta rahankäytöstään mm. jonkin oman ongelmansa vuoksi.

ylihintaista "kamaa" ylihintaisella katteella. Älä itse selitä kun markkinoit ylihintaista "jaskaa".

Ei välitetä. Pidetään omistusasumista kapitalistisena.

Eron jälkeen elin yli puoli vuotta käyttörahana 50 e.

Siinä oppi nopeasti kuinka pitkälle pääsee puurohiutalepaketilla.

Se on muka niin työlästä, ottaa kaikki kuitit talteen parin kuukauden ajalta ja seurata aikuisten oikeesti, mihin ne rahat menee ja jos menee liikaa, niin mitä asialle voisi tehdä.

Enpä ole köyhänä joutunut ikinä ottamaan lainaa enkä ole halunnut lainaa. Sitä mitä ei ole varaa ostaa ei osteta. Säästössä on aina rahaa. Miten kukaan laittaa itseään tilanteeseen missä eletään kädestä suuhun. Suomessa on kaikista köyhimmälläkin on varaa säästää rahaa. Kaikki ylimääräinen rahanmeno on itseaiheutettua. Leipäjonot ovat turhia. Ei meillä ole oikeasti ihmisiä joilla ei ole varaa ostaa ruokaa. He käyttävät rahansa addiktioihin tai eivät osaa hakea heille kuuluvia tukia. Ovat tavalla tai toisella itse kämmänneet.

Olematon impulssikontrolli. Nykyään helpompi ylivelkaantua kuin aikaisemmin, kiitos pikavippien, maksukorttien jne.

Kultaisella 70-luvulla, kun käteinen loppui, niin se sitten loppui.  Muistan tilanteita baarissa lauantai-iltaisin.

Kyse on suurimmassa määrin ihmisen luonteesta ja tavasta ajatella, kuin kotona saatua oppia.

On paljonkin tapauksia missä kotona on pihistelty ja lapsi joka lähtee kotoa ei enää halua kuullakaan mitään mistään pihistelystä.

Samoin säästäväisyys. Ei säästäväinen ihminen kärsi siitä että säästää. Hän voi silloin hyvin kun venyttää senttiä.  Semmoinen taas joka kuluttaa rahaa, ei kestä olla ajattelematta, että mitä kaikkea sillä rahalla saa ja niin ei mitään sitten säästäkään. Tämän takia en ala oikein kenellekään neuvoa rahankäyttöä.

Ihminen joka säästää rahaa ei ole saanut rahalleen vielä mitään vastinetta.

Vierailija kirjoitti:

Se taito opitaan jo lapsena. Joten jollei ole oppinut, se on toivotonta.

Paras palkata joku muu hoitamaan raha-asioitaan, joka sitten neuvoo ja opastaa aina kun on rahasta ja sen käytöstä kysymys.

Tämän lisäksi sanoisin, että persoonalla on merkitystä. Mitä impulsiivisempi persoona, sitä huonommin kontrolloi ostohalujaan ja ostelee hetken mielijohteesta. Harkitseva persoona kirjaimellisesti harkitsee ostoksiaan, jolloin ei ole yhtä todennäköisesti ylittämässä budjettiaan.

Entä sitten superpihit eläkeläiset? Mitään ei voi ostaa kun vanhakin romu on vielä ihan kunnossa. Palveluiden ostaminen ihan kauhistus.

Täytyy olla kaikkee, mitä ns. "muillakin" on... tietyn lainen talo, auto, vaatteet, harrastukset, jokavuotiset matkat "muotikohteeseen".

Jos oma palkka ei riitä, niin sit lainalla, koska laumasieluisen "on pakko saada".

Jaa'a, olisi mielenkiintoista tietää. Täällä asiaa perustellaan kasvatuksellakin, mutta oman kokemukseni mukaan monessa perheessä on se joku yksi syystä tai toisesta hallitsemattomasti velkaantunut sisarus, joka on jatkuvasti itkemässä, kun ei ole rahaa sähkölaskuun/lemmikin eläinlääkärilaskuun/ruokaan tai muuten vaan lokkeilemassa.

Meilläkin veli oli vakituisissa töissä, sai ihan hyvää palkkaa koulutukseensa nähden. Silti velkaantui suht lyhyessä ajassa tuhansia ellei kymmeniä tuhansia ja kaikki paljastui, kun sähköt katkaistiin kotoa ja tämä mammanpoika tuli itkien porukoilta rahaa ruinaamaan. Muiden silmiin ei mitään havaintoa, mihin kaikki rahat ovat menneet, sillä materiaa niillä ei ainakaan ole ostettu. Tuolloin ei elämänhallinnan ongelmat vielä näkyneet ulospäin, mutta nyt alko vie veljeä kuin litran mittaa, alkoholinkäytön takia saanut potkut kahdesta työpaikasta ja rasittaa yhä edelleen veloillaan ja jatkuvalla persaukisuudellaan vanhempiamme. Menivät vielä asuntolainan takaamaan ylihintaiseen ok-taloon ja nyt veli on sen päästänyt niin huonoon kuntoon, että hyvä kun puolet asuntolainan määrästä saisi sen myymällä. En voi edes syyttää häntä suoranaisesti taloudellisesta hyväksikäytöstä, sillä vanhempamme auttaa häntä "vapaaehtoisesti". Pelkäävät, että veli tekee itselleen jotain pahaa, jos eivät auta, koska uhkailee itsemurhalla ainakin humalassa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa'a, olisi mielenkiintoista tietää. Täällä asiaa perustellaan kasvatuksellakin, mutta oman kokemukseni mukaan monessa perheessä on se joku yksi syystä tai toisesta hallitsemattomasti velkaantunut sisarus, joka on jatkuvasti itkemässä, kun ei ole rahaa sähkölaskuun/lemmikin eläinlääkärilaskuun/ruokaan tai muuten vaan lokkeilemassa.

Meilläkin veli oli vakituisissa töissä, sai ihan hyvää palkkaa koulutukseensa nähden. Silti velkaantui suht lyhyessä ajassa tuhansia ellei kymmeniä tuhansia ja kaikki paljastui, kun sähköt katkaistiin kotoa ja tämä mammanpoika tuli itkien porukoilta rahaa ruinaamaan. Muiden silmiin ei mitään havaintoa, mihin kaikki rahat ovat menneet, sillä materiaa niillä ei ainakaan ole ostettu. Tuolloin ei elämänhallinnan ongelmat vielä näkyneet ulospäin, mutta nyt alko vie veljeä kuin litran mittaa, alkoholinkäytön takia saanut potkut kahdesta työpaikasta ja rasittaa yhä edelleen veloillaan ja jatkuvalla persaukisuudellaan vanhempiamme. Menivät vielä asuntolainan takaamaan ylihintaiseen ok-taloon ja nyt veli on sen päästänyt niin huonoon kuntoon, että hyvä kun puolet asuntolainan määrästä saisi sen myymällä. En voi edes syyttää häntä suoranaisesti taloudellisesta hyväksikäytöstä, sillä vanhempamme auttaa häntä "vapaaehtoisesti". Pelkäävät, että veli tekee itselleen jotain pahaa, jos eivät auta, koska uhkailee itsemurhalla ainakin humalassa.

Lisäyksenä vielä, että asuntolainan takaus tehtiin silloin kun kaikki vaikutti olevan kunnossa. Tämä holtittomuus veljellä ilmeni yli 30-vuotiaana. Varmaan nuorempana limboillut raha-asiansa jotenkuten tai sitten jäänyt rahapelikoukkuun.

Kyllä kasvatuksella on iso rooli. Omilla vanhemmilla oli rahaa muttei juurikaan aikaa, ja läsnäolon puutetta paikattiin rahalla ja tavaralla. Oli todella vaikea oppia hahmottamaan mihin on oikeasti varaa, kun lapsena ja nuorena tottui saamaan aivan kaiken mitä halusi, asunnosta alkaen. Opin elämään varojen mukaan vasta reilusti yli kolmekymppisenä. Onneksi en kuitenkaan koskaan sortunut pikavippeihin tai menettänyt luottotietoja.

Tunnen useamman vastaavan tapauksen.

Oms kokemus on, että jos on köyhästä perheestä, eikä ole lapsena saanut mitään, niin aikuisena kaikki rahat kulutetaan mitä tulee. Jos köyhän perheen lapsi saa aikuisena hyvää palkkaa, on hänellä suurempi tarve todistella ympäristölle kuinka hyvin menee ja kaikkeen on varaa.

Sellaiset ihmiset, joilla on lapsuudessa ollut raha-asiat hyvin ja on tottunut siihen, että tarvittavat asiat saa aina halutessaan, ovat harkitsevampia rahan käyttäjiä, eikä todistelun tarvetta niinkään ole.

En sitten tiedä mitä tulee tuon ensimmäisen tapauksen lapsista, kun ovat tottuneet saamaan kaiken.

Ja siis tämä siis vain kokemus omasta lähipiiristä, voi olla ettei tällaista ilmiötä ole. Mutta olen useamman lapsuudessa köyhyydestä kärsineen ihmisen suusta kuullut, että ostaa lapsille suunnilleen kaiken mitä keksivät pyytää, koska itse ei lapsena saanut mitään.