Mitkä nuorena tekemäsi asiat hirvittävät jälkikäteen?

Asuin nuorena naisena Hollannissa, yhdessä isoimmista kaupungeista. Usein palasin yöllä baarista tai bileistä yksin kotiin osin kävellen, osin julkisilla, jos niitä liikkui. Taksiin ei ollut varaa. Jo siihen aikaan öisessä kaupungissa liikkui eritaustaisia miehiä, yksin tai porukalla, meininki oli aika erilainen kuin Suomessa tuolloin. Jälkeen päin olen miettinyt, että oli onni, ettei mitään koskaan sattunut.

Kaikki.

Nuorena: Uin järvissä saareen tai mantereelle. Otin vanhempien kaapista väkevää viskiä ja poltin alkoholissa huulet tietämättömänä riskistä, nykyäänkin vaalennut osa näkyy jos tarkasti katsoo. Tein itse teininä nenään lävistyksen ja parikymppisenä tatuointiluolassa napakoru joka laitettiin kuin jossain näytöksessä pitkällä piikillä – nykyään ei ole niitä, eikä silloinkaan ollut kauaa. Suunnittelin laajoja ruusutatuointeja käsiin naapurin innoittamana, onneksi ei koskaan toteutunut. :D Menin pahispoikien mukaan teininä jotka hyväksikäyttivät tilanteen, joskin niitä oli vaikea vältellä ellei mahdotonta, tupakanpoltto siinä samassa. Lähdin myös nuorena kotoa, aikuiset olivat syyllistäviä joka paikassa ym (ennen pahispoikia siis jo). Olin myöhemmin muutaman väkivaltaisen miehen seurassa, onneksi lopulta pääsin eroon. Tuli aloitettua väärissä kouluissa, koska oli vaikea päättää /tietää ja sisäänpääsy ei ollut helppoa.

Menin ulkomailla monella matkalla tuntemattomien matkaan autoilla ja skoottereilla.

Onneksi ei raiskattu. Olin Neitsyt.

Venäläisen pirtun juominen. Ysiluokan risteilyllä etkot joittenkin täysin tuntemattomien äijien hytissä. Ilman kypärää kaverin mopolla rällääminen (kyytsättiin toisiamme, ajettiin hiekkamontulla ym). Humalassa uimaan meneminen. Jne. 14-17-vuotiaana tuli tehtyä kaikenlaista ei niin järkevää

Ylipäätään kaikki millä satuttaa itseään, likkaa viinaa, huumeita, väkivaltaa, seksi suhteita... Opettakaa lapsenne kunnioittamaan itseään, ei vaan miellyttämään muita, itselleen pitää haluta hyvää, eikä hyväksyä muiden huonoa kohtelua. Itse en tämmöistä kasvatusta alkoholisti perheen lapsena saanut, tuota samaa elämän tapaa mitä itse elin olin jo nähnyt lapsesta asti, luulin sen olevan normaalia, omien lasten kautta vasta opin miten kaltoin elämä on kohdellut, en halua heille samaa.

- jatkuva paneminen

- huumeiden liikakäyttö

- väkivaltaisuus ja vankilatuomiot

- varastelu ja muut omaisuusrikokset ja vankilatuomiot

- kännissä ja huumeissa ajaminen ja vankilatuomiot

- tatuointien ottaminen

No päihdesekoilut hirvittää. Esim baarissa bentsokännissä uhkailin puukolla ihmisiä. Tai yritin baarissa heittää ihmistä tuopilla päähän mutta meni vähän ohi. Portsari kerran heitti mut ulos baarista joten kostoksi löin sitä nyrkillä naamaan ja sanoin hakevani aseen ja ampuvani sen. No en edes omista asetta mulla on tapana uhota ja uhkailla ihmisiä humalassa. No noita riittäisi vaikka kuinka mutta tuossa muutama. Sakkoja on tullut ihan hirvittävä määrä ja yksi ehdollinen. Olen ns kiltti mies selvinpäin mutta alkoholia ja huumeita nautittua peto pääsee irti. Alkoholi saa mussa sosiopaattiset piirteet esille olen esim joskus lähtenyt kaupungille veitsitaskussa ja ajatellut että nyt tapan jonkun. Mutta joo nykyään olen rauhoittunut.

Menetin neitsyyteni 18-vuotiaana suojaamattomassa seksissä väkivaltaiselle, epävakaalle juopolle. Mies oli 25. En olisi itse halunnutkaan sitä, mutta se mies olisi varmasti raiskannut minut jos olisin kieltäytynyt. 

Yksin liftaaminen, lääkkeiden napsiminen päihtymistarkoituksessa (onneksi ei tullut esim maksavauriota), suojaamaton seksi, baareista lähdettiin jatkoille ties mihin rikollisten luoliin. Onneksi koskaan ei käynyt mitään. Omat lapset on paljon fiksumpia kuin minä -80 -luvulla.

Pahinta oli huumekokeilut, erityisesti keittiön kaapista löytynyt muskotti, josta jäi viikojen tai kuukausien ajaksi epämääräinen olo. 

Viiltely kaduttaa helvetisti. Jalat edelleen ihan karmean näköiset kun 13-vuotiaana viiltelin.

Syömishäiriötä sairastaessa varastin mummon nesteenpoistolääkkeitä :( Ihme että valmiiksi kuihtunut kroppa kesti moiset.

Lääkkeiden yliannostukset joista ihmeen kaupalla selvisin ilman vammoja.

Olin nuorena kiltti, jostain syystä aloin sekoilla ja mokailla vasta aikuisena. Harmillista on se että iältään nuorta ymmärretään koska se on nuori, vanhempi ei saa mitään armoa yhtään missään asiassa. Vaikka molemmissa on vähän kyse samasta : pitää tehdä joskus ne omat virheet ainakin sen yhden kerran joista oppii.

Lukioikäisenä asuin Vallilassa ja baarista kotiin lähtiessä valitsin lyhimmän reitin eli Kaisaniemen puiston läpi. Ja baareissa kävin tietenkin vanhemman kaverin papereilla ja joskus toin kotiin tuntemattomia.

Kerran löin äitiäni naamaan ja toisen kerran heitin häntä kasvoihin jollain tavaralla. Olin kai joku 13 vuotias enkä pystynyt hillitsemään raivoani.  Tosin ei äitinikään ole koskaan ollut kaikista helpoin ihminen ja mm. tukisti usein kun olin pieni. 

Olin 18-vuotiaana kesäkurssilla Venäjällä ja kokeilin siellä erästä bilehuumetta. Ei käynyt mitään mutta eihän se hyvä idea ollut ottaa ties mitä tablettia vastaan. Poliisienkin kanssa olisi voinut tulla ongelmia.

Hölmöintä oli ehdottomasti se kun lähdin baarista jatkoille 7kpl intialaisten miesten kanssa. Mitään ei käynyt, mutta nyt vanhempana tajuan kuinka en omannut lainkaan itsesuojeluvaistoa.

Join itseni joitain kertoja niin taju kankaalle että heräsin aamulla siihen että olin tukehtua omaan oksennukseen. Aika pienestä siis kiinni ettei henki mennyt... jos en olisi herännyt. Makasin tietty selälläni ja oksensin unissani.

Sitten olen kanssa liftannut minihameessa useissa suurkaupungeissa ja jossain Hgin Malminkartanossa.

Särkenyt sydämiä kun en tajunnut mistään mitään.

Jatkoille lähteminen ties minne ja kenen kanssa  sekä tatuointien ottaminen tuttavalta, joka teki kuvat kotonaan ja käytti samoja neuloja useampaan ihmiseen.

Liftasin yksin usein ja yöllä kännissä. Kävin festareilla yms yksin kun olin yksinäinen. Ihme että mitään ei koskaan sattunut. Kerran heräsin tk.ssa naama ruvella kossupullon juotuani ja lähdin silti liftaamaan kotiin.