Se tunne kun olet ollut pitkää selvinpäin ja sun läheisesi/sukusi ei huomioi sinua millään tavalla

Miten heidän olisi siis pitänyt raittiitesi huomioida?

... Hyvä syy avata kalja?

Itsesi takia sinä juomatta olet.

Et ole raittiudellasi näyttämässä kenellekään mitään vaan olet itse valinnut sen.

Jos sää heidän takia dokaamisen jätit, niin ei se ole kuitenkaan kestävää. Ehkäpä nekin tietää sen.

Onpa omituinen ajatusmaailma 🙄

Vierailija kirjoitti:

Miten heidän olisi siis pitänyt raittiitesi huomioida?

No esim vaikka kehumalla" hyvä kun olet ollut selvinpäin "" hienosti olet selvinnyt " jne...

Niin oli yhdelle kaverillekin tehty kun oli aloittanut raitistumaan. Kauheasti oli tullut kehuja... Itelläki on ollu monien vuosien kamppailu alkoholin kans ja nyt ku sit päätän et haluan päästä irti niin kukaan ei huomioi sitä mitenkään. Vaikka olen pystynyt pitämään kiinni vielä siitä. Koska olen tosissani. :(

Vierailija kirjoitti:

... Hyvä syy avata kalja?

Ei.

Ehkä he eivät loppujen lopuksi edes tiedä, että olet ollut runsas alkoholin käyttäjä.

Silloinhan he eivät voi mitään positiivista sanoakaan.

Ja toisekseen, ei ihmiset välitä muista kuin itsestään, pääsääntöisesti näin on.

Ja on myös kateutta ja paljon.

Jotkut voivat olla tosi kateellisia, jos olet pitkään raittiina, että eivät pysty enää moittimaan ja arvostelemaan ja tuomitsemaan sinua asiasta.

Kadehtivat sitä, että sinulla onkin noin paljon itsekuria ja päättäväisyytt.

Huomasin tämän itse, kun lopetin tupakanpolton.  En kertonut siitä kellekään, vaan lopulta joku huomasi etten käykään enää koskaan tupakalla.

Kylläpäs naamat venähti.   Sain myös kuulla, että nyt varmasti lihot ja paljon, sillä tupakointi pitää ihmisen hoikkana.  Ja houkuttelua paljon, kun muuta lähtivät tupakalle ja itse en.

Tokihan se vaati voimia luopua tupakasta, mutta se onnistui.

Nyt vuosia myöhemmin kummastuttaa itseänikin, miten on voinut imeä posket lommolla tupakkaa monta kertaa päivässä.  Enää ei maistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten heidän olisi siis pitänyt raittiitesi huomioida?

No esim vaikka kehumalla" hyvä kun olet ollut selvinpäin "" hienosti olet selvinnyt " jne...

Niin oli yhdelle kaverillekin tehty kun oli aloittanut raitistumaan. Kauheasti oli tullut kehuja... Itelläki on ollu monien vuosien kamppailu alkoholin kans ja nyt ku sit päätän et haluan päästä irti niin kukaan ei huomioi sitä mitenkään. Vaikka olen pystynyt pitämään kiinni vielä siitä. Koska olen tosissani. :(

Kukaan ei usko, että olet raitis tai pysyt raittiina. Noinhan ne alkkikset vakuuttelee aina ja kohta kuitenkin ovat pullo kädessä ja valehtelevat sukulaisille suut ja silmät täyteen.

Aikuinen ihminen mitään suvun kannustusta tarvi, mene aa-kerhoon jos kaipaat kannustusta tai tukea. Itsesi takiahan sinä raitistut, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä he eivät loppujen lopuksi edes tiedä, että olet ollut runsas alkoholin käyttäjä.

Silloinhan he eivät voi mitään positiivista sanoakaan.

Ja toisekseen, ei ihmiset välitä muista kuin itsestään, pääsääntöisesti näin on.

Ja on myös kateutta ja paljon.

Jotkut voivat olla tosi kateellisia, jos olet pitkään raittiina, että eivät pysty enää moittimaan ja arvostelemaan ja tuomitsemaan sinua asiasta.

Kadehtivat sitä, että sinulla onkin noin paljon itsekuria ja päättäväisyytt.

Huomasin tämän itse, kun lopetin tupakanpolton.  En kertonut siitä kellekään, vaan lopulta joku huomasi etten käykään enää koskaan tupakalla.

Kylläpäs naamat venähti.   Sain myös kuulla, että nyt varmasti lihot ja paljon, sillä tupakointi pitää ihmisen hoikkana.  Ja houkuttelua paljon, kun muuta lähtivät tupakalle ja itse en.

Tokihan se vaati voimia luopua tupakasta, mutta se onnistui.

Nyt vuosia myöhemmin kummastuttaa itseänikin, miten on voinut imeä posket lommolla tupakkaa monta kertaa päivässä.  Enää ei maistuisi.

Niijoo totta toikin :/

Korkki vaan auki ja kunnolla tumua nyt! Selvinpäin on teeskentelyä.

Eikö sinulle riitä se, että ovat "huomioineet" sinua silloin, kun et ollut selvin päin, ja ehkä saaneet jopa sossun ja poliisin "huomioimaan " sinua?

Minä olen ollut selvin päin jo 30 vuotta enkä minä ole odottanut sen vuoksi mitään ihmeellisiä vuosipäiväjuhlia tai muuta erikoista huomioimista.

Kaveri(johon olen joutunut ottamaan etäisyyttä) aiheutti kännäämisensä kanssa meille harmia.

Kun annoin hänelle palautetta, hän syytti meitä siitä, että emme huomioineet sitä, että hän oli viime kesänä 3 viikkoa selvin päin.

Kaikista hauskinta tässä on että yritin tosissani tasan 8 vuotta sitten itsaria ja melkein onnistuin siinä.kiitos teho osaston. Ilman niitä olisin jossain muualla kuin täällä. Silloinkaan se ei ketään kiinnostanut tipan vertaa. Kukaan ei kysyny miten voin tai miten jakselet.

Nyt olen viisastunut niistä ajoista paljon ja saanut elämän haluni takaisin, lopputulos sama, ei edelleenkään ketään kiinnosta. Mikä on oikeasti todella masentavaa. On se vaan todettava, että yksin tässä elettävä.

Tsemppiä täältä ja halaus aloittajalle! Mahtavaa, kun olet raitistunut ja valinnut uuden suunnan elämälle. 💪🏼🔥

Tunnistan tilanteesi, et ole yksin sen kanssa. On yllättävän yleistä, että ihmisen muuttuessa ja kasvaessa lähipiiri reagoi aivan päinvastaisesti, kuin odottaisi.

Olen kokenut saman.

Tein vuosia töitä itseni kanssa muuttaakseni elämäni suunnan. Konkreettisia, isoja muutoksia käytännön kuvioissa ja olemisessa, itsetutkiskelua terapian, meditaation jne keinoin.

Kun sitten olen saanut palaset paikoilleen, voin hyvin ja kukoistan, olen aidosti läsnä ja parempi ystävä ja läheinen kuin ennen, niin lähipiiri jäähtyy?

Oli alkuun tyrmistys ja lannistavaa huomata, että kasvustani ja etenemisestäni ei iloittukaan aidosti. Aikaisempi, pahoinvoiva ja hukassa oleva versio minusta olikin ollut mieleisempi. OK.

Tämä toi mukanaan ihmissuhteiden katkeamisia, ja kipua ja surua siitä.

Nyt jälkikäteen koen kuitenkin vapauden tunnetta näistä. Kaipaan ja hyväksyn elämääni vain aitoja, hyväntahtoisia kontakteja, oli kyseessä ihan kuka vain. Itsearvostuksen myötä tällaisia kauniita sieluja myös alkaa vetää puoleensa.

Sulle ap haluan siis välittää vertaistukea ja hurrata sun hienoa elämäntapamuutosta!

Uuden syntymistä edeltää aina kaaos, siihen liittyy tuskallisia tunteita ja irtipäästämisiä. Lopulta uusi muoto kuitenkin löytyy, ja se on paljon parempi ja kauniimpi kuin entinen!

Kaikki järjestyy, etsi aitoja tyyppejä ympärillesi ja vapauta itsesi niistä, jotka tuottaa pahaa oloa. Kaikkea hyvää! 🌈✨

Mitenköhän tämän kauniisti sanoisi? Veljeni on aiheuttanut ihan hirveästi huolta vanhemmilleni ja muulle perheelle alkoholisminsa takia. On maksettu vaikka mitä jne. No, sitten kun hän sadatta kertaa raitistui, häntä olisi pitänyt juhlia. Ei vaan jaksanut. Hän oli kuluttanut empatiakiintiönsä loppuun. Hänet olisi pitänyt palkita siitä normaalin perustasosta, minkä me muut olimme jo ylittäneet vuosia sitten. Että ihan kiva, mutta ei jaksa enää kiinnostaa.

Olet kännissä tötöillyt niin huolella ja nyt selvinpäin vasta tajuat, ettei kukaan halua seuraasi, edes kun olet selvänä.

Kokemuksesta tiedän.

Käyttäjä37092 kirjoitti:

Tsemppiä täältä ja halaus aloittajalle! Mahtavaa, kun olet raitistunut ja valinnut uuden suunnan elämälle. 💪🏼🔥

Tunnistan tilanteesi, et ole yksin sen kanssa. On yllättävän yleistä, että ihmisen muuttuessa ja kasvaessa lähipiiri reagoi aivan päinvastaisesti, kuin odottaisi.

Olen kokenut saman.

Tein vuosia töitä itseni kanssa muuttaakseni elämäni suunnan. Konkreettisia, isoja muutoksia käytännön kuvioissa ja olemisessa, itsetutkiskelua terapian, meditaation jne keinoin.

Kun sitten olen saanut palaset paikoilleen, voin hyvin ja kukoistan, olen aidosti läsnä ja parempi ystävä ja läheinen kuin ennen, niin lähipiiri jäähtyy?

Oli alkuun tyrmistys ja lannistavaa huomata, että kasvustani ja etenemisestäni ei iloittukaan aidosti. Aikaisempi, pahoinvoiva ja hukassa oleva versio minusta olikin ollut mieleisempi. OK.

Tämä toi mukanaan ihmissuhteiden katkeamisia, ja kipua ja surua siitä.

Nyt jälkikäteen koen kuitenkin vapauden tunnetta näistä. Kaipaan ja hyväksyn elämääni vain aitoja, hyväntahtoisia kontakteja, oli kyseessä ihan kuka vain. Itsearvostuksen myötä tällaisia kauniita sieluja myös alkaa vetää puoleensa.

Sulle ap haluan siis välittää vertaistukea ja hurrata sun hienoa elämäntapamuutosta!

Uuden syntymistä edeltää aina kaaos, siihen liittyy tuskallisia tunteita ja irtipäästämisiä. Lopulta uusi muoto kuitenkin löytyy, ja se on paljon parempi ja kauniimpi kuin entinen!

Kaikki järjestyy, etsi aitoja tyyppejä ympärillesi ja vapauta itsesi niistä, jotka tuottaa pahaa oloa. Kaikkea hyvää! 🌈✨

Kiitos kannustavasta viestistä. En ole ap vaan teen omaa isoa elämänmuutosta. Tajusin tarvitsevani pärjäämiseen kaiken uusiksi ja on ollut pettymys huomata lähipiirin vetäytyvän ja mm sisko on aloittanut puhtaan ilkeilyn.

Aplle tsemiterkut täältäkin. Jatketaan koska me voidaan!

Kokemuksesta voin sanoa että läheiset harvoin kehuvat sinua vaikka tyrkyttäisit saavutustasi ihan nenän alla. En tiedä miksi. Joka tapauksessa olet pystynyt siihen! Ei todellakaan ole syytä katkeruuteen vaan onnittele itseäsi. Sä teit sen eikä teko himmene vaikka muut ei kommentoi.