Käyttäjä37092

Tsemppiä täältä ja halaus aloittajalle! Mahtavaa, kun olet raitistunut ja valinnut uuden suunnan elämälle. 💪🏼🔥

Tunnistan tilanteesi, et ole yksin sen kanssa. On yllättävän yleistä, että ihmisen muuttuessa ja kasvaessa lähipiiri reagoi aivan päinvastaisesti, kuin odottaisi.

Olen kokenut saman.

Tein vuosia töitä itseni kanssa muuttaakseni elämäni suunnan. Konkreettisia, isoja muutoksia käytännön kuvioissa ja olemisessa, itsetutkiskelua terapian, meditaation jne keinoin.

Kun sitten olen saanut palaset paikoilleen, voin hyvin ja kukoistan, olen aidosti läsnä ja parempi ystävä ja läheinen kuin ennen, niin lähipiiri jäähtyy?

Oli alkuun tyrmistys ja lannistavaa huomata, että kasvustani ja etenemisestäni ei iloittukaan aidosti. Aikaisempi, pahoinvoiva ja hukassa oleva versio minusta olikin ollut mieleisempi. OK.

Tämä toi mukanaan ihmissuhteiden katkeamisia, ja kipua ja surua siitä.

Nyt jälkikäteen koen kuitenkin vapauden tunnetta näistä. Kaipaan ja hyväksyn elämääni vain aitoja, hyväntahtoisia kontakteja, oli kyseessä ihan kuka vain. Itsearvostuksen myötä tällaisia kauniita sieluja myös alkaa vetää puoleensa.

Sulle ap haluan siis välittää vertaistukea ja hurrata sun hienoa elämäntapamuutosta!

Uuden syntymistä edeltää aina kaaos, siihen liittyy tuskallisia tunteita ja irtipäästämisiä. Lopulta uusi muoto kuitenkin löytyy, ja se on paljon parempi ja kauniimpi kuin entinen!

Kaikki järjestyy, etsi aitoja tyyppejä ympärillesi ja vapauta itsesi niistä, jotka tuottaa pahaa oloa. Kaikkea hyvää! 🌈✨

How To Get Away with Murder! 💔

OA oli mieletön, pahin tyrmistys oli, että sarjan tuottaminen lopetettiin yllättäen, eikä odotettua jatkoa saatukaan! 😓

Moi!

Olen käyttänyt Voxraa (300mg/vrk) muutamaan otteeseen. Ensimmäisellä kerralla se nosti minut viikossa ylös pitkään jatkuneesta, todella synkästä masennuksen suosta.

Koin saaneeni "alkuperäisen itseni" takaisin, samoin elämänilon ja toimintakyvyn.

Muutaman kk kuluttua vaikutus hiipui nolliin, jolloin lopetin lääkkeen turhana.

Toisen kerran otin Voxran käyttöön hyvin raskaassa elämäntilanteessa, jaksaakseni jotenkin käydä juuri alkaneissa opinnoissa. Tällöin rinnalla Lyrica (myöskin 300mg/vrk) ahdistukseen.

Tämä kombo auttoi jaksamaan/ pitämään toimintakykyä yllä vuoden, sitten huomasin olevani jälleen syvässä masennuksessa lääkityksestä huolimatta, jolloin jätin sen turhana pois. Teho siis hiipui olemattomiin ajan kanssa.

Viimeisin (ja viimeinen) Voxra-kokeilu oli kuluvana syksynä. Tämä kesti vain kuukauden, sillä nyt se teki minut raivokkaan aggressiiviseksi!

Tunsin kumppaniani kohtaan niin suurta raivoa ja ärsyyntymistä, että ensimmäistä kertaa elämässäni tajusin, miten hetkellisessä raivonpuuskassa voi syyllistyä jopa tappoon!!

Pelästyin tästä valtavasti (kuin myös kumppanini tietysti), jätin lääkkeen pois. Persoonallisuuteni palasi taas

normaaliksi.

Onneksi sain hillittyä itseni ja väkivaltaisuus jäi "vain" sanojen tasolle. Sekin on tosin liikaa.

Ainoa plussa, joka jäi viimeisestä kokeilusta käteen, oli tunnon palautuminen alapäähän ja orgasmikyvyn palaaminen, ssri-lääkitys oli ne vienyt.

Tämän vuoksi Voxran aloitinkin taas, vaikka en ole masentunut. Muistin sen aiemminkin toimineen ko. ssri-vaurioon ja palauttaneen lemmenhalut ja nautinnon.

Tästä löytyy englanniksi googlaamalla tietoa paljonkin.

On tiedossa, että Voxra auttaa yleiseen, mutta Suomessa pitkälti vaiettuun ssri-lääkkeiden aiheuttamaan seksuaaliseen "halvaantuneisuuteen". (Ko. termi oma kuvaukseni tilasta.) Tämä vinkkinä heille, jotka kärsivät tästä invalisidoivasta tilasta, joka jatkuu lääkityksen lopettamisen jälkeekin!

Lisävinkki: pyydä Voxra tällöinkin masennukseen, sillä maassamme ei sitä vielä määrätä indikaatiolla seksuaalisen toimintakyvyn palauttaminen ssri-tuhojen jälkeen.

Hyvää ja toiveikasta joulua kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vaikea tilanne sen sijaan oli erään aiemmin hyvin läheisen lapsuudenystäväni kanssa, jonka mm. olen aikanaan pyytänyt lapseni kummiksi. Hän läpikävi melko pahan burnoutin ja selvisi siitä kuiville kokemalla jonkinlaisen valaistumisen ja voimaantumisen, joiden seurauksena hänelle ilmestyi ylimaallinen kyky analysoida kaikkien muiden ihmisten elämät, ihmissuhteet, ongelmat, persoonallisuudet ka ylipäätään kaikki, erehtymättömällä tarkkuudella. Huomioitaan hän jakaa myös avokätisesti ja pyytämättä, omasta mielestään vain kertoo totuuden ja tähän hänellä on omasta mielestään täysin poikkeuksetta oikeus ajasta tai paikasta riippumatta. Heräsin parin vuoden kärvistelyn jälkeen huomaamaan, että kun en halua hänelle kertoa enää pienintäkään asiaa omasta elämästäni, ei tämä vaikea pelleily ole ystävyyttä nähnytkään, eikä aikani arvoista. Katkaisin välit häneen noin 6kk sitten ja valtava taakka putosi harteilta.

Lyhensin lainausta. Minua kiinnostaa tässä, että loppuiko ystävyyssuhteen myötä ko. kaverin kummisuhde lapseesi samalla?

Oliko lapsi läheinen kumminsa kanssa, onko kysellyt miksei enää näe tms.

Kuinka olet selittänyt tilanteen lapsellesi?

Vierailija kirjoitti:

Olen lähtökohtaisesti huono tutustumaan uusiin ihmisiin, mutten kärsi siitä. Uusia ystävyyksiä syntyy, jos on syntyäkseen.

Iän karttuessa olen entistä tarkemmin ja kriittisemmällä silmällä tarkastellut myös olemassa olevia ystävyyssuhteita ja itsekkäästi karsinut muutamia sellaisia, jotka eivät tue minun hyvinvointiani.

Esimerkkinä nokittaja. Siis ihminen, jolla on ollut ainakin 50 astetta kuumetta, jos mainitset olleesi kipeä lähiaikoina. Ei ole aihetta, johon hänellä ei ole parempaa tarinaa, taitoa, jossa hän ei olisi parempi, tai elämän vaikeaa tilannetta, joka hänellä olisi ollut tuplasti hankalampi. Emme ole koskaan olleet sydänystäviä, vaan pyörineet samassa naisporukassa, joten hänen kanssaan välien viilentäminen ei ollut hankalaa.

Vaikea tilanne sen sijaan oli erään aiemmin hyvin läheisen lapsuudenystäväni kanssa, jonka mm. olen aikanaan pyytänyt lapseni kummiksi. Hän läpikävi melko pahan burnoutin ja selvisi siitä kuiville kokemalla jonkinlaisen valaistumisen ja voimaantumisen, joiden seurauksena hänelle ilmestyi ylimaallinen kyky analysoida kaikkien muiden ihmisten elämät, ihmissuhteet, ongelmat, persoonallisuudet ka ylipäätään kaikki, erehtymättömällä tarkkuudella. Huomioitaan hän jakaa myös avokätisesti ja pyytämättä, omasta mielestään vain kertoo totuuden ja tähän hänellä on omasta mielestään täysin poikkeuksetta oikeus ajasta tai paikasta riippumatta. Heräsin parin vuoden kärvistelyn jälkeen huomaamaan, että kun en halua hänelle kertoa enää pienintäkään asiaa omasta elämästäni, ei tämä vaikea pelleily ole ystävyyttä nähnytkään, eikä aikani arvoista. Katkaisin välit häneen noin 6kk sitten ja valtava taakka putosi harteilta.