Uskallatteko nukuttaa vastasyntynyttä/ihan pientä vauvaa samassa sängyssä kuin itse nukutte?

koko perhe. Joku täällä joskus fiksusti sanoi, että eihän normaali aikuinen kieri yöllä vuoteestakaan maahan. Samalla tavalla osaa varoa pikkuista. Minulla ainakin toimi niin, että nukuin paljon paremmin, kun tiesin, että pian miatoa vaativa vuav aon ihan vieressä eikä tarvitse ruveta nostelemaan.



Runsans alkoholi, unilääkkeet jne. toki muuttavat asian.

luultavasti myös pääsee mun kainaloon. Minä en kyllä varmasti sitä runno, sillä olen tosi herkkäuninen.

ei ollut tietoakaan mistään yöheräilystä tai monen tunnin itkuista (koliikkivauvat erikseen)

tissiä vaan annoin ja sitten taas nukuttiin :)

se vaan tuntui niin luonnolliselta.

nukutin poikaa kolme kuukautta samassa sängyssä ja tyttöä 5 kuukautta. sitten ne rupes pyörimään niin että jalat oli mun suussa :) joten siirtyivät omaan sänkyynsä :)

Jo sairaalassa aloitin kaikille vieressä nukuttamisen. Sain vain postiivista palautetta sairaalan henkilökunnalta.

Ei minua tosin ole huolettanutkaan, olen hyvin herkkäuninen ja nukun yleensä muutenkin paikoillani. Matkustellessakin olen tottunut nukkumaan pienessä tilassa liikkumatta. En siis ole pelännyt kierähtäväni huomaamattani lasteni päälle. Lapsenikin ovat olleet vauvoina herkkäunisia, ja hekin olisivat varmaan ilmoittaneet jo töytäisystä.

Pari kertaa yritin ottaa mutta en saanut kyllä nukuttua. Pelkäsin koko ajan että menen vauvan päälle ja sitten kun viimein nukahdin säpsähdin paniikissa hereille hetken päästä tarkistamaan hengittääkö vauva.

Meillä lapset on nukkuneet omassa pinnarissa heti ja 6 kk vanhoista omissa huoneissa.

Jos mies oli ottanut alkoholia niin en antanut tulla samaan sänkyyn (eikä kyllä itsekän halunnut). lapsi nukkui aina ihan sängyn yläpäässä tyynyt turvallisesti vieressä ettei putoa ja itse nukuttiin hieman alempana kuin normaalisti mun kasvot oli vauvan masun kohdalla, joten vaaraa ei ollut että olisin pyörähtänyt päälle. Ja kummasti sitä melko paikallaan nukkuu kun vauva on vieressä (se on se äidinvaisto)

En tiedä onko tarinasi tosi vai urbaani legenda, mutta minä en kyllä koskaan ole uskaltanutkaan imettää yöllä mahallani. Olen nostellut vauvaa puolelta toiselle. Enkä suosittele sitä tapaa kenellekään pahasti univelkaiselle tai herkästi nukahtelevaiselle.

tiesin kyllä koko ajan missä vauva on ja mies osasi varoa ihan samalla tavalla, ikinä ei ollut ongelmaa tuossa.



itse uskon siihen, että perhepeti ehkäisee kätkytkuolemia kun vanhempien hengitys ylläpitää vauvallakin säännöllistä hengitysrytmiä. kerran olen havahtunut yöllä siihen kun kuopuksella oli hengityskatkos. en tiedä kuinka pitkään se oli jo kestänyt mutta hetken aikaa odotin alkaako vauva hengittää ja sitten ravistin kevyesti niin hengitys jatkui taas. tiedä häntä miten olisi käynyt jos vauva olisi nukkunut yksin omassa sängyssään.



nythän on olemassa sellaisia turvareunuksia eli pehmeitä pesiä jonka sisälle vauvan voi laittaa aikuisten sänkyyn nukkumaan. jos tuollaisia olisi ollut kun esikoinen oli vauva niin varmasti olisi tullut ostettua mutta hyvin pärjättiin ilmankin.

Ja mistä muuten sellaisia turvareunuksia sitten saa?

Kun lapsi kasvoi isommaksi, niin on saanut nukkua vieressä. -9

Esikoisen syötin aina sängyn laidalla istuen, en silloin osannut imettää makuulteen. Kuopusta syötän makuultaan ja yleensä nukahdan siihen. Havahdun ehkä puolen tunnin päästä ja nostan vauvan takaisin omaan sänkyynsä jatkamaan unia. Kuopus alkoi kk iässä syömään vain kerran yössä, joten en pidä mitenkään rasittavana hänen nosteluaan viereeni 10 min ajaksi. Vaikka ajatus vauvan nukkumisesta vieressä on ihana ja joskus katselen nukkuvaa/syövää vauvaani vieressä ja nuuhkin häntä, en halua silti nukkua samassa sängyssä. Itse en pystyisi nukkumaan siinä mitenkään.

auttaa tietty ihan kamalasti... nimi oli joku nest eli babynest tai vastaava. oli tämmöinen AP-kauppa eli myynnissä oli kestovaippoja, kantoliinoja, imetystavaraa ym. " luomuhörhöilyä" . jos kiinnostaa niin kannattaa kahlata tuollaisia putiikkeja läpi.