Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Paha äitipuoli”
28.01.2021 |
Jaan elämäni ja tulevaisuuteni miehen kanssa, jolla on ennestään lapsia. Lapset ovat meillä joka toinen viikko. Pidän miehen lapsista paljon, ikävöin heitä kun he ovat äidillään. Tulemme hyvin toimeen ja meillä on lämpimät ja läheiset välit. Lapset ovat sanoneet, että olen tärkeä heille. Molemmille, sekä minulle että miehelle, lasten etu on kaikista tärkein. Mietimme kaikki asiat sitä kautta, mikä olisi lapsille parhain. Meille molemmille lasten turvallisuus ja vakaa kasvuympäristö on tärkeä asia, lapset ovat miehelleni tärkeimpiä ihmisiä ja olen asiasta onnellinen, sillä mieheni tärkeysjärjestys on sellainen mitä pitääkin. Työskentelen lasten ja nuorten parissa, lasten oikeudet ovat minulle todella tärkeä asia. Miehelläni on hyvät välit lasten äitiin, samoin minulla.
On siksi hieman väsyttävää lukea kerta toisensa jälkeen siitä, miten äitipuolet ovat aina pahoja, uusperheet suoraan saatanasta ja lapset traumatisoituvat. Uusperheen vanhemmat itsekäitä ja huonoja ihmisiä. Tiedän työnikin puolesta, että sellaisia kuvioita on, olen myös itse kasvanut turvattomassa ja huonossa uusperheessä. Mutta kaikki uusperheet eivät automaattisesti ole huonoja, lapsia traumatisoivia - kaikissa uusperheissä ei aina ole sitä pahaa äitipuolta.
Kunpa ihmiset ymmärtäisivät tämän.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi miehesi erosi jos on nyt niin hyvää isää? Vaimo halusi erota? Minun mielestäni ei tarvita ulkopuolisia perheeseen ihan isä ja äiti riittää.
Parisuhde heidän välillään ei toiminut, lasten äiti halusi erota. En ole ulkopuolinen perheestä, vaan osa lasten ja miehen perhettä.
Ap
Olet ylimääräinen aikuinen.
En tiedä miksi olet niin katkera ja onneton, että haluat vain provosoida ja trollata. Olen pahoillani puolestasi siitä, että elämäsi on niin huonoa, että saat iloa sellaisesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto joka viikko ei ole koskaan lasten etu. Mieti itse haluaisitko muuttaa joka viikko. Ihan painajaista.
Itseasiassa tuostahan tehtiin juuri tutkimus, että vaihto vuoroviikoin ei ole lapsille ollenkaan niin paha, mitä kuvitellaan, ellei lapsi ole erityisen herkkä muutoksille ja ellei siirtymätilanteet ole erityisen haastavia lapsille. Temperamenttipiirteet ja neurologiset poikkeavuudet vaikuttavat taustalla. Jos lapsi on ns. normaali, ei hän kuormitu mitenkään liikaa vuoroviikkoasumisesta. On lapsen kehitykselle haitallisempaa, jos toinen vanhempi jää etäiseksi.
Ap
Ja mikä oli otanta? Sillä on vale, emävale ja tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne on ihan samanlainen, kuin Ap:lla. Aloittajan kuvailusta saan käsityksen, että hänellä ei ole omaa lasta/yhteistä lasta miehen kanssa. Minä olen myös lapseton ja omien havaintojeni mukaan uusperhekuvio on helpompi saada onnistumaan, kun vain toisella aikuisella on lapset.
Koen myös, että tuo "paha äitipuoli" mälväys yms. on enemmän av-narratiivia kuin oikeassa elämässä käytyä keskustelua. Johan siitä on tehty tutkimuksiakin, että viikko-viikko-systeemin lapset kärsivät yhtä vähän mielenterveysongelmista kuin ydinperhelapset. Eniten kärsivät ne lapset, joilla suhde toiseen vanhempaan jää etäiseksi.
Eli lyhyesti; oli se perhemuoto mikä tahansa, homma toimii, kun aikuiset muistavat olla aikuisia.
Ei tuollaisia tutkimuksia ole kuin sun omassa fantasiassasi. Viikko-viikko lapsuus on todella rankka.
Meillä haastetta luo se, että mieheni kuvittelee meidän perheemme muodostuvan samalla tavalla kuin aikoinaan on saanut ydinperheensä. Hän ei ole lainkaan suostuvainen keskustelemaan tai ottamaan selvää uusperheen rakentamisesta yms. Aina kaikkeen vastaus on: kaikki ajallaan. Ja kyllähän hän on oikeassa, aika auttaa. Mutta mitä tai ketä se auttaa, jos emme kulje samaan suuntaan kun mistään ei ole puhuttu, säännöistä ei sovittu tms. Hän olettaa minun lapsineni solahtavan heidän sääntöihinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on tollo, hänen lapsensa ovat välillä tolloja, itse tolloilen välillä, ja lasten äiti se vasta tollo onkin. Ei silti ole mitään ongelmaa elää normaalia elämää jossa välillä ollaan eri mieltä, ja välillä samaa mieltä. Ei me joilla homma toimii, ja jotka osataan keskenämme asiat hoitaa, ole näihin keskusteluihin oikeastaan mitään haluja osallistua. Siitä taitaa johtua tämä kuvitelma että kaikki tässä tilanteessa olevan ovat onnettomia riitelijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Asioita lukee yleensä aika kapea katseisesti, jos haluaa julistaa sitä oman pään pyhää totuutta, kuin jota evankeliumia. Koska elämme tässä uhriutumisen kulttuurissa muistamme kaiken negatiivisen ja iloisesti unohdamme ne positiiviset. Ja jos joku ei myötäile menemme ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin ja teemme diagnoosin heidän elämästä.
Hymiötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kiitos <3
Tuot tämän tänä päivänä jo varsin yleisen perhemuodon esille täällä, jossa se aina lytätään ja äitipuolet teloitetaan.
Itselläni on uunituore uusperhe, lapsiarki on minulle vierasta ja joskus olen täällä erehtynyt neuvoja pyytämään. Hyvä etteivät hirttoköyttä postittaneet. Vaikken olen lapsen bioperhettä rikkonut, ihan aikuiset sen itse tekivät. Ja olen tehnyt paljon auttaakseni lasta käsittelemään eroa.
Uusperheestä on kirjoitettu hyvä kirja, jonka luin tässä taannoin: uusperheen käsikirja. Suosittelen lukemaan ja ottamaan kirjan teemoja puheeksi kumppanin kanssa. Muista että asioiden asettuminen omaan uomaansa vie aikaa ❤️.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Ylellä paljonkin dokumentaarista aineistoa aiheesta, tämä nyt tuli mieleeni, jossa aika hyvin asiat kiteytettyinä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/05/inhimillinen-tekija-pyha-aiti-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Asioita lukee yleensä aika kapea katseisesti, jos haluaa julistaa sitä oman pään pyhää totuutta, kuin jota evankeliumia. Koska elämme tässä uhriutumisen kulttuurissa muistamme kaiken negatiivisen ja iloisesti unohdamme ne positiiviset. Ja jos joku ei myötäile menemme ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin ja teemme diagnoosin heidän elämästä.
Hymiötä.
Nyt en ihan saa kiinni tästä sitä, mitä mahdat tarkoittaa? Olet siis lukenut uusia tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta, joka antaa positiivisempaa kuvaa uusperheistä? Mistä lehdistä olet aiheesta lukenut? En ehdi lukemaan lehtiä joka päivä, joten ovat menneet minulta täysin ohi.
Hymiöitä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Ylellä paljonkin dokumentaarista aineistoa aiheesta, tämä nyt tuli mieleeni, jossa aika hyvin asiat kiteytettyinä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/05/inhimillinen-tekija-pyha-aiti-…
Paljon kiitoksia!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Sitä, kun kuvittelee olevansa uniikki lumihiutale ei nää mitä ympärillä tapahtuu. Meidän perhe on se ainoa, jossa asiat on hyvin ja meidän parisuhde se onnellisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Asioita lukee yleensä aika kapea katseisesti, jos haluaa julistaa sitä oman pään pyhää totuutta, kuin jota evankeliumia. Koska elämme tässä uhriutumisen kulttuurissa muistamme kaiken negatiivisen ja iloisesti unohdamme ne positiiviset. Ja jos joku ei myötäile menemme ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin ja teemme diagnoosin heidän elämästä.
Hymiötä.Nyt en ihan saa kiinni tästä sitä, mitä mahdat tarkoittaa? Olet siis lukenut uusia tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta, joka antaa positiivisempaa kuvaa uusperheistä? Mistä lehdistä olet aiheesta lukenut? En ehdi lukemaan lehtiä joka päivä, joten ovat menneet minulta täysin ohi.
Hymiöitä?
Ap
Kannattaisiko asioista ottaa ensin selvää ja sitten vasta lähteä niistä keskustelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Sitä, kun kuvittelee olevansa uniikki lumihiutale ei nää mitä ympärillä tapahtuu. Meidän perhe on se ainoa, jossa asiat on hyvin ja meidän parisuhde se onnellisin.
Siis puhutko itsestäsi vai kenestä? Sillä minä en ole mitään tuollaista kirjoittanut. Taidat projisoida minuun jotain omia ajatuksiasi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Asioita lukee yleensä aika kapea katseisesti, jos haluaa julistaa sitä oman pään pyhää totuutta, kuin jota evankeliumia. Koska elämme tässä uhriutumisen kulttuurissa muistamme kaiken negatiivisen ja iloisesti unohdamme ne positiiviset. Ja jos joku ei myötäile menemme ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin ja teemme diagnoosin heidän elämästä.
Hymiötä.Nyt en ihan saa kiinni tästä sitä, mitä mahdat tarkoittaa? Olet siis lukenut uusia tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta, joka antaa positiivisempaa kuvaa uusperheistä? Mistä lehdistä olet aiheesta lukenut? En ehdi lukemaan lehtiä joka päivä, joten ovat menneet minulta täysin ohi.
Hymiöitä?
Ap
Ehdit kuitenkin lukemaa kirjoituksia pahoista äitipuolista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Asioita lukee yleensä aika kapea katseisesti, jos haluaa julistaa sitä oman pään pyhää totuutta, kuin jota evankeliumia. Koska elämme tässä uhriutumisen kulttuurissa muistamme kaiken negatiivisen ja iloisesti unohdamme ne positiiviset. Ja jos joku ei myötäile menemme ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin ja teemme diagnoosin heidän elämästä.
Hymiötä.Nyt en ihan saa kiinni tästä sitä, mitä mahdat tarkoittaa? Olet siis lukenut uusia tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta, joka antaa positiivisempaa kuvaa uusperheistä? Mistä lehdistä olet aiheesta lukenut? En ehdi lukemaan lehtiä joka päivä, joten ovat menneet minulta täysin ohi.
Hymiöitä?
Ap
Kannattaisiko asioista ottaa ensin selvää ja sitten vasta lähteä niistä keskustelemaan?
Puhun omista kokemuksistani ja siitä mitä olen lukenut ja nähnyt. Ja selkeästi tämä teema on yhteinen monille äitipuolille, kerta tuossa erään linkatun artikkelin tekstissä viitussa väitöskirjassa äitipuolen roolia (hyvä-paha) on tutkittu.
Minusta tuntuu, että haastat riitaa enkä ymmärrä miksi. Tämä palsta ei ole väitöstilaisuus, täällä keskustellaan asioista. En oikein ymmärrä miksi minun pitäisi tehdä taustatutkimusta omista kokemuksistani, jotka monet äitipuolet jakavat?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuota nyt normijärjellä varustettu ihminen voi olla ymmärtämättä. Liikaa vain on päinvastaisia esimerkkejä. Hienoa, että teillä on asiat hyvin, niin monella muulla ei ole.
Olisi mukavaa välistä lukea jotain hyvääkin, koska sitäkin on. Olisi mukavaa lukea onnistuneista kokemuksista, eikä vain sitä ainaista narratiivia siitä, miten paha äitipuoli tulee taloon ja syöttää lapset susille. On tietenkin tärkeää puhua ja nostaa esiin huonoja kokemuksia ja herättää keskustelua aikuisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä vanhemmuuteen (koska siinähän siitä on kyse, ei perhemuodosta), mutta keskustelu on liian yksipuolista. Se pyörii vain ja ainoastaan sen ympärillä, miten uusperhe on aina huono asia lapsille ja etenkin äitipuoli on aina paha. Ja jotkut ihmiset todella väittävät, että yksikään uusperhe ei voi olla hyväksi lapsille.
Uusperheistä puhutaan yleisesti liian syyllistävästi ja liian negatiivisesti. En tiedä luullaanko mollaamisen aiheuttavan sen, ettei kukaan enää perustaisi uusperhettä, vaikka eihän se niin mene. Mollaaminen ja syyllistäminen sekä leimaaminen ei auta yhtään ketään. Pelkän negatiivisen puheen lisäksi olisi tärkeää nostaa esiin niitä onnistuneitakin kokemuksia.
Ap
En tiedä, mistä näitä asiaan liittyviä juttuja luet, mutta aivan taannoin on ollut useitakin haastatteluja monen eri media tekeminä, joissa uusperheen lapsille isän / äidin uusi puoliso on ollut suunnattoman tärkeä ihminen. Totta on, että negatiiviset kokemuksia ovat toki yleisempiä, mutta näitäkin asioita on nyt alettu nostaa esille myös myönteisten kokemusten kautta.
Missä tuollaisia juttuja on julkaistu? Olisi mukava lukea niitäkin :).
Ap
Asioita lukee yleensä aika kapea katseisesti, jos haluaa julistaa sitä oman pään pyhää totuutta, kuin jota evankeliumia. Koska elämme tässä uhriutumisen kulttuurissa muistamme kaiken negatiivisen ja iloisesti unohdamme ne positiiviset. Ja jos joku ei myötäile menemme ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin ja teemme diagnoosin heidän elämästä.
Hymiötä.Nyt en ihan saa kiinni tästä sitä, mitä mahdat tarkoittaa? Olet siis lukenut uusia tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta, joka antaa positiivisempaa kuvaa uusperheistä? Mistä lehdistä olet aiheesta lukenut? En ehdi lukemaan lehtiä joka päivä, joten ovat menneet minulta täysin ohi.
Hymiöitä?
Ap
Ehdit kuitenkin lukemaa kirjoituksia pahoista äitipuolista?
Ehdin lukemaan sen mitä ehdin lukemaan, riippuen päivästä.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Itseasiassa tuostahan tehtiin juuri tutkimus, että vaihto vuoroviikoin ei ole lapsille ollenkaan niin paha, mitä kuvitellaan, ellei lapsi ole erityisen herkkä muutoksille ja ellei siirtymätilanteet ole erityisen haastavia lapsille. Temperamenttipiirteet ja neurologiset poikkeavuudet vaikuttavat taustalla. Jos lapsi on ns. normaali, ei hän kuormitu mitenkään liikaa vuoroviikkoasumisesta. On lapsen kehitykselle haitallisempaa, jos toinen vanhempi jää etäiseksi.
Ap