Kylläpä me olimmekin siunatut, emmekä ymmärtäneet sitä
Tässä monta vuosikymmentä ennen koronaa.
Kaikki oli hyvin ja rauhallista ja saatoimme puuhastella mukavien asioiden parissa. Kukin oman halumme ja mieltymyksemme mukaan.
Ja arkipäivän murheetkin olivat ihmisjärjellä käsiteltävissä.
Nyt on ihan toisin ja entinen elämä ja maailma tuntuu kaukaiselta unen näöltä, joka ei ehkä palaa enää koskaan. Voi vain muistella eilistä ja ihastella sen ajan helppoa huolettomuutta.
Kommentit (10)
Mä sanoisin, että nimenomaan nyt Voi puuhastells mukavien asioidrn parissa ja nauttia stressittömästä elämästä.
Joo, nuorena olisi ollut ikävää tällainen. Nyt ei enää pahemmin hetkauta.
Mun elämä ei ole muuttunut muuten, työssä ja kotona olemista, mitä nyt maskipakko raskasta töissä.
Vastakohtien myötä ymmärtää ja ne ovat silmiä avaavia.
Olen nauttinut, että voi hyvällä syyllä olla kotona 😊 Ihan parasta.
Korona ei ole vienyt töitäni.
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin, että nimenomaan nyt Voi puuhastells mukavien asioidrn parissa ja nauttia stressittömästä elämästä.
En mä voi. Mun mukavat asiat on suljettu.
Surullista. Tämmöstäköhän tämä nyt sitten on koko loppuelämä?
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin, että nimenomaan nyt Voi puuhastells mukavien asioidrn parissa ja nauttia stressittömästä elämästä.
Aika moni ei voi. Pelko sairastumisesta, toimeentulosta jne on monilla varjona koko ajan.
Mutta hyvää tietysti on se, että moni on taas huomannut niistä pienistä asioistakin saavansa iloa.
Niinpä. Ei tajuttu, kuinka äkkiä kaikki voi muuttua. Muistettiinko edes kiittää?
Korona vei minun työt, eikä ole uutta löytynyt. Työttömyys on ihan hirveää.
Totta.