Muita joilla ei ole koskaan ollut bestistä?

Itselläni oli peruskoulussa yksi sellainen kaveri, jonka kanssa vietin aikaa paljon enemmän kuin kenenkään muun. Hänellä oli kuitenkin oma "bestis", paras kaveri. Olin toissijainen.

Ammattikorkeassa ystävystyin muutaman kanssa. Eräs, joka opiskeli samassa koulutusohjelmassa, ehdotti itsekin ajanviettoa koulun ulkopuolella, ja teki niin erityisesti kun minulla oli vaikea aika. Kuitenkin hän kurssilla teki työt muiden kurssilaisten kanssa, koska "oli tottunut tekemään heidän kanssaan aina" (olimme siis jo suuntautuneet eri vaihtoehtoihin siinä vaiheessa, mutta joskus sattui vielä yhteisiäkin kursseja).

Yläasteella vietin enemmän aikaa yhden kanssa, mutta myöhemmin hän ei enää halunnut olla kaverini ja minut jätettiin ulkopuolelle. Tekivät sen aika tunteettomasti. No, tekisin törkeän tempun myös niille jos tulisi tilaisuus (tämä siis vain teoriassa ajatuksen tasolla, sillä enhän heitä enää näe).

En ole myöskään koskaan ollut osa ns. naisporukkaa. Minut jätettiin joskus törkeästi ulkopuolelle vaikka olimme yhdessä lähteneet juhlimaan. Se toinen niistä nimittäin ei pitänyt minusta. Olen kyllä nähnyt naisporukoissa selän takana puhumista melkoisesti, että en nyt sitten tiedä olisiko se minun juttuni. Ehkä jos he olisivat tosiaan ystäviä ja luotettavia.